Lähde aikamatkalle Kevan historiaan ja tulevaisuuteen
Historia vuosikymmenittäin
Historia tilastojen valossa
Tarina alkaa
1960- ja 70 -luvut
1980-luku
Kahdeksankymmentäluku nousukausineen oli hyvinvointivaltion kulta-aikaa. Vuosikymmenen lopussa joka viides työssäkäyvä suomalainen oli kuntien palkkalistoilla. Kunnallisia eläkkeensaajia oli vielä vähän, mutta väestöennusteet ja elinajanodotteet kertoivat, että eläkemaksut kasvavat tuntuvasti tulevaisuudessa.
Kunnallinen eläkejärjestelmä oli perustunut jakojärjestelmään: maksuja kerättiin työnantajilta vain sen verran kuin vuotuisiin eläkkeisiin tarvittiin. Tämä ei ollut enää kestävä tapa varmistaa eläketurva. Kunnallinen eläkelaitos aloitti tulevien eläkevastuiden rahastoinnin, jotta myös tuleville sukupolville voitaisiin taata heidän ansaitsemansa työeläkkeet.
Samalla kun eläkevastuurahasto perustettiin, tehtiin myös ensimmäiset kiinteistösijoitukset. Yksi kohteista oli Vantaan Tikkurilassa sijaitseva tontti, jolle myöhemmin rakennettiin maankuulu Sokos Hotel Vantaa.
Kunnallisen eläkelaitoksen nimeksi tuli Kuntien eläkevakuutus.
1990-luku
Yhdeksänkymmentäluvun alun lama-Suomessa kuntatyöntekijöiden ja kevalaisten määrä kääntyi tilapäisesti laskuun. Eläke-etuja jouduttiin leikkaamaan ensimmäistä kertaa.
Tulevaisuudenturvaa toi kuitenkin se, että kuntaeläkkeiden rahastointi edistyi yli odotusten.
Julkisen sektorin eläkeuudistus nosti eläkeikää ja pienensi eläkekarttumaa asteittain yksityisen sektorin eläketurvan tasoisiksi. Yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikäraja nostettiin 55 vuodesta 58 vuoteen ja osa-aikaeläkkeen ikäraja laskettiin 58 vuoteen.
Työeläkkeen laskentatapaa muutettiin siten, että työsuhdekohtaisesti huomioon otetaan kymmenen viimeisen työsuhdevuoden ansiot entisten neljän vuoden sijasta. Eläkkeiden indeksisuojaa heikennettiin.
2000-luku
Uudella vuosituhannella väestömme ikärakenteessa on jatkunut vääjäämätön kehitys: eläkeläisten määrä on kasvanut ja työikäisten pienentynyt.
Huoltosuhteen heikkenemiseen pyrittiin vastaamaan eläkeuudistuksella, jonka tavoite oli leikata eläkekustannuksia pidentämällä työuria.
Kuntien eläkevakuutus oli aloittanut työelämän kehittämisen jo 90-luvun lopulla, mutta nyt työssä jatkamisen tukemisesta tuli entistä tärkeämpi tavoite.
Kuntien eläkevakuutus tutki julkisen sektorin työhyvinvointia ensimmäistä kertaa.
2010-luku
Kevan asiakaskunta ja tehtäväkenttä laajenivat vuosikymmenen mittaan merkittävästi, kun valtion, evankelilais-luterilaisen kirkon ja Kelan työntekijät siirtyivät julkisen alan työeläkevakuuttajan asiakkaiksi.
Eläkemenoja ryhdyttiin rahoittamaan osin sijoitustuotoilla. Kevan tutkimustoiminta vilkastui ja laajeni tuottamaan työnantajille monipuolista ja luotettavaa tietoa työkykyjohtamisen tueksi. Asiakkaille tarjottavat verkkopalvelut ja sähköinen asiointi laajenivat. Keva aloitti vastuullisuutensa tarkastelun.
Kuntien eläkevakuutuksesta tuli Keva, kun se sai hoidettavakseen myös valtion henkilöstön, mukaan lukien poliisin ja Puolustusvoimien työntekijöiden, eläketurvan toimeenpanon.
Evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan työntekijöistä tuli Kevan asiakkaita.
Kevan henkilöasiakkaille tarkoitettu Omat eläketietosi -verkkopalvelu otettiin käyttöön.
Valtion ns. työnantajapalvelut (rekisteri, tilastot ja aktuaaritoimi) siirtyivät Kevaan.
Toiminnan vastuullisuus otettiin Kevassa tarkasteluun. Vuonna 2017 työtä jatkettiin muun muassa sisäisellä olennaisuusanalyysillä. Syksyllä 2018 käytiin sosiaalisen median kautta dialogia ulkoisten sidosryhmien kanssa olennaisimmista vastuullisuuden painopisteistä.
Julkisten alojen eläkelaki (JuEL) tuli voimaan. Siihen yhdistettiin Kunnallinen eläkelaki (KuEL), Valtion eläkelaki (VaEL) ja Kirkon eläkelaki (KiEL). Laki koski myös Kelan henkilökuntaa. Julkisen sektorin eläkesäännökset oli mielekästä yhdistää samaan lakiin, koska eläketurvan sisältö oli jo pitkään ollut yhtenäinen.
Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmän eläkemeno ylitti maksutulon. Tästä lähtien osa eläkemenosta on rahoitettu sijoitusten tuotoilla. Tulevaisuudessa sijoitustuottojen merkitys eläkkeiden rahoituksessa kasvaa, mutta eläkemaksut pysyvät kunkin vuoden eläkkeiden rahoituksen suurimpana lähteenä.
Kevalle annettiin lakisääteinen tehtävä vähentää asiakkaidensa, julkisen alan työntekijöiden, työkyvyttömyysriskiä.
Myös valtion työnantajien työkykyjohtamisen tukeminen siirtyi Kevan hoidettavaksi.
2020-luku
Keva ryhtyi hoitamaan koko julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanoa, kun Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan työntekijät siirtyivät julkisen alan työeläkevakuuttajan asiakkaiksi. Uudet hyvinvointialueet merkitsivät muutosta huomattavalle osalle Kevan asiakaskunnasta.
Toteutimme vastuullisuusohjelmaa, jossa oli neljä osa-aluetta: vastuu asiakkaista, sijoitustoiminnasta ja henkilöstöstä sekä tapamme toimia.
Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan työntekijöistä tuli Kevan asiakkaita. Kun koko julkisen sektorin eläketurvan toimeenpano hoidetaan Kevan tietojärjestelmillä ja organisaatiolla, kustannukset vakuutettuja ja eläkkeensaajia kohti ovat merkittävästi pienemmät kuin aiemmin.
Vuonna 2020 alkanut koronapandemia kasasi työkyvyttömyysriskien paineita julkiselle sektorille. Keva ryhtyi hakemaan niihin helpotusta laajalla Kestävää työelämää -hankkeella (2022-24).
Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi 21 uudelle hyvinvointialueelle, joista tuli Kevan jäsenyhteisöjä.
Keva on Suomen suurin työeläkevakuuttaja ja noin 500 ammattilaisen työyhteisö, joka huolehtii yli 1,3 miljoonan julkisen alan työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkkeistä. Meillä on asiakkainamme myös lähes 2 000 työnantajaa.
Vastaamme yli 60 miljardin euron globaalista sijoitussalkusta. Suoraan omistamiemme 130 kiinteistösijoituskohteen vuokrattava pinta-ala on noin 1 100 000 m2. Vuokrasopimuksista noin 4 000 on asunnoissa ja noin 800 toimitiloissa.
2024-2084
Keva on pystynyt vuosikymmenten mittaan vastaamaan suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Olemme ylpeitä historiastamme ja saavutuksistamme, mutta työeläkevakuuttajana meidän on aina katsottava ja varauduttava tulevaisuuteen. Siksi kehitämme jatkuvasti osaamistamme, järjestelmiämme ja menetelmiämme.
Maailma ja Suomi jatkavat muuttumistaan - miten se vaikuttaa eläketurvaan, työkykyyn ja työelämään? Miten Kevalla ja asiakkaillamme menee vuonna 2084?
Varmistamme tulevienkin sukupolvien eläketurvanEläkemaksujen ja sijoitustoimintamme tuottojen avulla pystymme maksamaan työeläkkeet myös tulevaisuuden sukupolville. Tulevaisuudessa sijoitustuottojen merkitys eläkkeiden rahoituksessa kasvaa, mutta eläkemaksut pysyvät kunkin vuoden eläkkeiden rahoituksen suurimpana lähteenä.
Autamme työnantajia vähentämään työkyvyttömyysriskiäTavoitteemme on, että tulevaisuudessa yhä harvempi työntekijä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Mitä pidempään ihmiset jatkavat työssään, sitä parempi on heidän eläketurvansa - ja seuraavan sukupolven eläketurva. Työuria pidentämällä varmistamme myös, että yhteiskunnan tärkeisiin tehtäviin riittää tekijöitä.
Kehitämme vastuullisuuttamme kokonaisvaltaisesti Vastuullisuus sisältyy strategiaamme, ja sitä seurataan ja mitataan samoilla mitttareilla kuin muutakin toimintaamme. Vastuullisuuden periaatteet ohjaavat toimintaamme. Henkilöasiakkaiden katkeamattoman toimeentulon ja eläkkeiden rahoituksen turvaaminen ovat Kevan tärkeimmät vastuulliset tehtävät. Lisäksi haluamme olla uudistuva ja hyvinvoiva työyhteisö. Toimimme huolellisesti ja tehokkaasti.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten minimoinnissa tavoittelemme hiilineutraaliutta suorien kiinteistösijoitustemme energiankäyttöä koskevissa CO2-päästöissä vuoteen 2030 mennessä. Vastaavasti pyrimme maksimoimaan oman toimintamme myönteiset vaikutukset.
Väestö ja työ monimuotoistuvat Työ- ja eläkeläisväestöissä on tulevaisuudessa yhä enemmän eri sukupolvien, kansalaisuuksien ja kulttuurien edustajia. Etä- ja hybridityö ovat jo yleistyneet, mutta jatkuvasti muuttuva maailma voi synnyttää täysin uusia työnkuvia tai jopa työn määritelmiä. Osatyökykyisten panoksesta tulee entistä merkittävämpi, sillä kaikki työ on arvokasta niin tekijöilleen kuin yhteiskunnalle.
Varaudumme riskeihin Saksalainen sosiologi Ulrich Beck alkoi jo1980-luvulla puhua riskiyhteiskunnasta, jossa sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset ja yksilölliset riskit ovat entistä arvaamattomampia ja vaikeampia hallita. Koronapandemia on esimerkki globaalista kriisistä, jonka synnyttämää epävarmuutta lisäsi nopeasti verkossa levinnyt disinformaatio. Kuinka taklaamme mahdollisten tulevien pandemioiden vaikutukset? Miten varaudumme siihen, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa työelämään ja työkykyyn niin fyysisesti kuin psyykkisesti?
Hyödynnämme uusia mahdollisuuksiaSitran tulevaisuusraportin 2023 mukaan suurin osa suomalaisista näkee tulevaisuudessa haasteiden lisäksi paljon mahdollisuuksia. Näin me Kevassakin ajattelemme. Esimerkiksi tekoäly voi auttaa meitä tuottamaan entistä ajantasaisempaa, reaaliaikaista ja entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa tietoa sekä rakentamaan parempaa palvelua.
Internet on lisännyt ihmisten välistä vuorovaikutusta ja tukee osaltaan entistä verkostomaisempia toimintatapoja, jotka tehostavat tärkeiden tavoitteiden eteen tehtävää yhteistyötä. Keva hyödyntää verkostoja muun muassa Kestävää työelämää -hankkeessa työkykyjohtamisen kehittämiseen.
Tutkimme työelämää ja työhyvinvointia, tilastoimme ja laadimme ennusteita sekä kehitämme jatkuvasti osaamistamme, järjestelmiämme ja menetelmiämme. Rakennamme luotettavaa eläketurvaa ja kestävää työelämää tuleville sukupolville joka päivä.
Vakuutettujen määrä
Eläkkeiden määrä
Maksutulon ja eläkemenojen kehitys
Miljoonaa euroa
Kevan eläkevastuurahaston määrä
Miljoonaa euroa
Palkkasumman kehitys
Miljoonaa euroa
Maksutulon ja eläkemenon kehitys
Prosenttia palkkasummasta
Eliniänodotteen kehitys
Kevan rahaston kehitys
Miljoonaa euroa