Reilua eläkettä ikääntyvässä Suomessa
Vanhuuseläkkeen ikäraja nousee, koska elämme pitempään. Lisäksi elinaikakerroin merkitsee sitä, että alkavat eläkkeet pienenevät, kun ennuste keskimääräisestä eliniästä kasvaa. Koko väestön ikääntyminen siis vaikuttaa eläkeikääni ja eläkkeeni määrään. Onko reilua, että keskiarvot määräävät paljonko saan eläkettä?
Vuoden 1964 jälkeen syntyneiden ikäluokkien vanhuuseläkeiät ovat tiedossa vasta 2020-luvun loppupuolella, kun nämä ikäluokat tulevat 62 vuoden ikään. Elinajan odotteen kasvun on määrä heijastua eläkkeelle siirtymisikään, mutta vähemmän kuin elinajan odotteen nousun verran. Lisäajan jakautuminen sekä eläke- että työssäolovuosiin tuntuisi aika reilulta.
Tulevia eläkeikiä emme voi vielä varmuudella tietää, vaikka meille näytetään niistä julkisuudessa usein ennusteita. Odotettavissa oleva elinikä on tähän asti melko tasaisesti pidentynyt, mutta kehityksen jatkumisesta ei ole takeita.
Elinajan odote on laskenut monessa maassa viime aikoina (British Medical Journal, 15 August 2018: Recent trends in life expectancy across high income countries: retrospective observational study), mutta toistaiseksi vain yksittäisinä vuosina. Ennusteen mukaan tulevat vanhuuseläkeiät ovat korkeampia kuin 65 vuotta, mutta jos elinajan odote ei saavuttaisikaan nyt ennustettua tasoa, näin ei kävisi.
Elinaikakerroin leikkaa eläkkeen määrää, ja tuo kerroin lasketaan kuolevuustietojen perusteella. Tähän pätee sama kuin edellä. Jos odotettavissa oleva elinikä kutistuisi riittävän monta vuotta peräkkäin, leikkuri toimisi toisinpäin. Alkavan eläkkeen määrät olisivat suurempia kuin edellisellä ikäluokalla. Yhden vuoden piikki kuolevuudessa ei vielä tähän vaikuta, koska elinaikakerroin lasketaan viiden vuoden kuolevuustietojen perusteella.
Elinaikakerroin vakioi maksettavan eläkkeen määrän jäljellä olevan eliniän suhteen. Ikäluokkien suhteelliset koot muuttuvat kuitenkin myös muista syistä kuin mahdollisesti pitenevän eliniän takia.
Elinaikakerroin täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Vuonna 2009 oli perusvuosi, jolloin kertoimen arvoksi tuli 1. Tälle vuodelle sen arvo 0,95722 on yli 4 prosenttia pienempi. Tällaisia vakautusjärjestelmiä on monissa muissakin Euroopan maissa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa käytettävät jakoluvut toimivat samalla tavalla. Nekin perustuvat kuolevuustietoihin viiden taikka kymmenen vuoden ajalta.
Elinaikakerroin vakioi maksettavan eläkkeen määrän jäljellä olevan eliniän suhteen. Ikäluokkien suhteelliset koot muuttuvat kuitenkin myös muista syistä kuin mahdollisesti pitenevän eliniän takia. Tällä hetkellä työikäisiä eli 15 – 64 -vuotiaita on vielä kolme kertaa enemmän kuin 65 vuotta täyttäneitä. Ennusteen mukaan 2030-luvulla tuo suhdeluku on jo lähes 2:1.
Korkeammat vanhuuseläkeiät tulevat tarpeeseen myös ja nimenomaan muuttuvan ikärakenteen takia.