Taloudellinen tuki

Taloudellinen tuki on ryhmähenkivakuutusta vastaava etuus. Se maksetaan omaisille kuntatyössä tai valtion, kirkon, Kelan tai Suomen Pankin palveluksessa olleen työntekijän kuoltua.

Työnantaja on voinut järjestää taloudellisen tuen Kevan kautta tai yksityisestä vakuutusyhtiöstä tai voi maksaa sen itse.

Taloudellinen tuki on kertakorvaus ja sen määrä riippuu edunjättäjän iästä ja kuolinvuodesta.

Korvaukseen ei kuitenkaan ole oikeutta, jos

edunjättäjä oli jo vanhuuseläkkeellä tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä
edunjättäjän työ- tai virkasuhteen päättymisestä on kulunut yli kolme vuotta
edunjättäjä sai ennen kuolemaansa työkyvyttömyyseläkettä ja eläkkeelle siirtymisestä on kulunut yli viisi vuotta (koskee vain henkilöitä, joiden palvelussuhde on päättynyt ennen 1.1.2020)
edunjättäjä on kuollut sen kalenterikuukauden jälkeen, jona hän on täyttänyt 68 vuotta.

Taloudellinen tuki voidaan maksaa:

leskelle (avioliitosta tai rekisteröidystä parisuhteesta)
avopuolisolle, joka asui yhdessä edunjättäjän kanssa, ja heillä oli yhteinen lapsi tai julkisen notaarin oikeaksi todistama sopimus keskinäisestä elatuksesta
myös lapsettomalla avopuolisolla voi olla oikeus taloudelliseen tukeen, jos edunjättäjä ja avopuoliso asuivat yhdessä yhtäjaksoisesti vähintään 5 vuotta (koskee edunjättäjää, jonka palvelussuhde on päättynyt 1.1.2020 tai sen jälkeen ja joka on menehtynyt 1.1.2020 tai sen jälkeen)
alle 22-vuotiaille
- edunjättäjän lapsille
- aviopuolison lapsille, joiden huoltaja aviopuoliso on tai on ollut
- muille lapsille, joiden elatuksesta edunjättäjä on huolehtinut lapsen täysi-ikäisyyteen saakka.

Taloudellisen tuen voi saada vain yhden työsuhteen perusteella. Jos edunjättäjällä on ollut julkisen sektorin työn lisäksi rinnakkaista työtä yksityisellä puolella tai yrittäjänä, ei korvausta makseta näiden järjestelmien mukaan.

Taloudellinen tuki -esite.pdf (93 kb)

Taloudellisen tuen määrä vuonna 2023 ja 2024

Korvauksen määrä muodostuu leskenosuudesta ja lapsenosuudesta. Leskenosuuden suuruus määräytyy edunjättäjän kuolinvuoden ja iän perusteella.

Edunjättäjän ikä kuolinhetkellä	Leskenosuus, euroa
Edunjättäjän ikä kuolinhetkellä	Edunjättäjä kuollut vuonna 2024	Edunjättäjä kuollut vuonna 2023
-49	17 970	17 190
50	16 790	16 060
51	15 600	14 920
52	14 370	13 750
53	13 190	12 620
54	12 030	11 510
55	10 820	10 350
56	9 640	9 220
57	8 510	8 140
58	7 250	6 930
59	6 070	5 800
60-	5 020	4 800

Lapsenosuus

Lapsenosuus on 7 760 euroa lasta kohden vuonna 2023 ja 8 110 euroa lasta kohden vuonna 2024.

Jos edunsaajina on vain lapsia, saavat he myös leskenosuuden, joka jaetaan tasan heidän kesken.

Tapaturmakorotus

Jos edunjättäjän kuolema oli tapaturmainen, korotetaan sekä leskenosuutta että lapsenosuutta 50 %.

Ilmoitusvelvollisuus

Keva tekee Digi- ja väestötietovirastolle ilmoituksen alle 18-vuotiaalle maksettavasta taloudellisesta tuesta. Taloudellinen tuki on sellainen rahakorvaus, jonka käytöstä lapsen huoltajan tai edunvalvojan tulee tehdä Digi- ja väestötietovirastolle selvitys.

Koska taloudellisesta tuesta saatetaan joutua maksamaan veroa, on perukirjaan liitettävä kopio taloudellisen tuen päätöksestä.

Näin haet taloudellista tukea

Kunnalla töissä olleen omaisen kuoltua

Hae taloudellista tukea täyttämällä hakemus Omat eläketietosi -palvelussa, jos edunjättäjän työnantaja on järjestänyt taloudellisen tuen Kevan kautta.

Voit hakea myös kirjallisesti postittamalla alla olevan hakemuksen osoitteeseen: Keva, 00087 KEVA.

Hakemus taloudellista tukea varten -lomake.pdf (96 kb)

Katso myös yleiset hakuohjeet ja mitä sinun tulee tehdä saatuasi päätöksen.

Eläkkeen hakeminen
Puhelintiedustelut: Kevan eläkeneuvonta 020 614 2837

Valtiolla töissä olleen omaisen kuoltua

Valtion palveluksessa olleiden työntekijöiden ja virkamiesten osalta työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen järjestämisestä huolehtii Valtiokonttori.

Valtion ryhmähenkivakuutus (Valtiokonttori.fi)
Puhelintiedustelut: 0295 50 2000 (vaihde)

Kirkon palveluksessa olleen omaisen kuoltua

Kirkon työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen hoitaa sopimuksen mukaan Tapaturmavakuutuskeskus tai seurakunnat maksavat korvaukset suoraan omista varoistaan.

Kirkon ryhmähenkivakuutuksesta kannattaa kysyä edunjättäjän työnantajalta.