Eläkevakuuttaja Keva
Kun julkisen alan työntekijät päättävät työuransa, me huolehdimme siitä, että heillä on ansaittu eläke odottamassa.
Keva on Suomen suurin eläkevakuuttaja, joka huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon, Kelan henkilöstön, Suomen Pankin ja hyvinvointialueiden eläkeasioista. Toinen lakisääteinen tehtävämme liittyy työkyvyttömyysriskin vähentämiseen. Toteutamme tehtäväämme mm. tarjoamalla työnantajille monipuolisia työelämäpalveluita ja tutkittua tietoa työkykyjohtamisen tueksi.
Palvelemme yhteensä 1,3 miljoonaa julkisen sektorin työntekijää ja eläkkeensaajaa. Työnantaja-asiakkaita meillä on noin 2000. Hoidamme eläkeasioita noin 500 työntekijän voimin.
Vastaamme kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön eläkkeiden rahoittamisesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Eläkkeet rahoitetaan eläkemaksuilla, joita peritään työnantajilta ja työntekijöiltä. Muiden työnantajien osalta hoidamme vain eläkkeiden maksamisen.
Keva on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, jonka toiminta perustuu Julkisten alojen eläkelakiin, JuEL (Finlex.fi) sekä Keva-lakiin (Finlex.fi). Kevan toimintaa valvovat valtiovarainministeriö, Finanssivalvonta ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Virallinen nimi on Keva. Nimi otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Aiemmin nimemme oli Kuntien eläkevakuutus.
Kevan vuosi 2023
Kevan toimintaperiaatteet - Code of Conduct
Toimintatapamme ja toimintaperiaatteemme perustuvat Kevan arvoihin.
Lähtökohtana on Kevan yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä: turvaamme osaltaan hyvinvointia turvaamalla julkisen sektorin henkilöstön toimentuloa eläkeaikana.
Me kaikki kevalaiset sitoudumme noudattamaan hallituksen hyväksymiä toimintaperiaatteita kaikessa toiminnassamme.
- Näin me Kevassa toimimme - 10 pitävää periaatetta
- Blogikirjoitus, hallintojohtaja Markus Mankin: Mitä väliä on Code of Conductilla?
Kevan strategia
Hallitus hyväksyi Kevan strategian 15.6.2022.
Missio, visio ja arvot
Missio
Pidämme huolta julkisen alan työntekijöiden eläketurvasta ja eläkevaroista sekä tarjoamme tukea työkyvyttömyysriskien vähentämiseen.
Visio
Suomen paras työeläkevakuuttaja: Uudistuva, palveleva ja tehokas.
Arvot
- Luotettava
- Vaikuttava
- Ilahduttava
Julkisten alojen eläkelaki
Keva hoitaa kunta-alan, hyvinvointialueiden, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kelan henkilöstön ja Suomen Pankin eläkeasioita. Näiden julkisten alojen työntekijöiden eläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaissa, JuEL (Finlex.fi).
Kevan lisäeläkesääntö kertoo taloudellisen tuen määräytymisestä
Kevan lisäeläkesääntö 2023.pdf (180 kb) Kevan lisäeläkesääntö 2024.pdf (403 kb)Kunnallisen eläkejärjestelmän historia
Keva perustettiin nimellä Kunnallinen eläkelaitos vuonna 1964, kun kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki tuli voimaan.
Eläkejärjestelyjä luotiin jo viime vuosisadan alussa
Kuntien viranhaltijoiden eläkejärjestelyjä alettiin luoda kaupungeissa 1900-luvun alussa. 1920-luvulla kaupungit järjestivät viranhaltijoidensa ja työntekijöidensä eläkkeet omilla eläkesäännöillään Kunnallisvirkamiesliiton ehdotuksen ja valtion eläkelain pohjalta.
Eläkesääntöjen järjestelyä nopeutti Kaupunkiliiton 1929 hyväksymä virkasääntö, jossa määrättiin viranhaltijain ja työntekijäin oikeudesta eläkkeeseen. Eläkesäännöt yleistyivät, ja vuoden 1939 lopussa suurimmalla osalla kaupungeista oli viranhaltijain eläkesääntö ja joka toisella kaupungilla oli työntekijäin eläkesääntö. Kauppaloissa ja maalaiskunnissa eläkejärjestelyt olivat vielä harvinaisia.
Keskitetyn kunnallisen eläkejärjestelmän suunnittelu alkoi 1945
Kauppaloissa eläkesäännöt yleistyivät 1940-luvulla. Maalaiskuntiin eläkesääntömalli saatiin vuonna 1945. Tällöin Maalaiskuntien Liiton kunnallispäivillä esitettiin ajatus, että kuntien eläketurvan yhtenäistämiseksi voitaisiin perustaa erityinen keskuseläkerahasto. Tätä eläkerahastoa alettiin valmistella 1957. Hanke ei kuitenkaan toteutunut, mutta se kypsytti maalaiskunnat keskitetyn eläketurvajärjestelmän kannalle ja loi perustan jatkovalmisteluille.
Yksityissektorin työntekijäin eläkelaki tuli voimaan 1961. Kun työeläkelait ulottivat pakollisen eläketurvan kaikkiin työsuhteessa oleviin, ne velvoittivat kuntiakin uudistamaan eläketurvaa. Tämä loi paineita eläketurvan yhtenäistämiseksi ja sovittamiseksi työeläkejärjestelmän periaatteisiin.
Vuonna 1961 silloisista 481 maalaiskunnasta vielä 51 kuntaa oli vailla viranhaltijain eläkesääntöä, 131 kunnalta puuttui työntekijäin eläkesääntö ja runsaalta 400 kunnalta perhe-eläkesääntö.
Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki voimaan 1964
Valtioneuvosto asetti vuonna 1961 komitean selvittämään, mitä muutoksia tarvittiin valtion ja julkisoikeudellisten yhteisöjen eläketurvajärjestelmiin, kun yleiset eläketurvajärjestelmät kehittyivät maassamme. Samanaikaisesti kuntien keskusjärjestöt asettivat kunnallisen eläketoimikunnan. Toimikunnan ja komitean työn tuloksena syntyi osamietintö, jonka pohjalta annettiin esitys kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaiksi.
Mietinnön mukaan eläketurva muodostuisi peruseläkkeestä ja lisäeläkkeestä. Peruseläketurva ulottuisi jäsenyhteisöjen kaikkiin viranhaltijoihin ja työntekijöihin, kun taas lisäeläketurva olisi vapaaehtoinen, ja siitä jäsenyhteisö tekisi erikseen sopimuksen eläkelaitoksen kanssa. Peruseläketurva käsittäisi vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen, ja sen olisi täytettävä TEL:n vähimmäisvaatimukset.
Kunnallisen eläketurvan toteuttajaksi perustettaisiin kunnallinen eläkelaitos, joka olisi sisäasiainministeriön alainen julkisoikeudellinen organisaatio. Eduskunta hyväksyi lain ja eläketurvajärjestelmä tuli voimaan 1.7.1964.
Kunnallinen eläkelaitos perustettiin 1964
Kunnallisen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (KVTEL) tultua hyväksytyksi kuntien keskusjärjestöjen asettama eläketoimikunta alkoi valmistella Kunnallisen eläkelaitoksen ohje- ja eläkesääntöjä. Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunta hyväksyi ohjesäännön ensimmäisessä kokouksessaan 28.5.1964, jota pidetään Kunnallisen eläkelaitoksen perustamispäivänä.
Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännössä määritellään peruseläketurva, lisäeläketurva ja perhe-eläkkeet. Eläkesääntö valmistui joulukuun alussa, ja valtuuskunta hyväksyi sen 30.12.1964.
Kuntien eläkevakuutus -nimi otettiin käyttöön Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan 25-vuotisjuhlakokouksensa 28.5.1989.
Uusi kunnallinen eläkelaki KuEL voimaan 2003
Uusi kunnallinen eläkelaki (KuEL) tuli voimaan 1.8.2003. Siihen koottiin kunnallisten viranhaltijain ja työtekijäin eläkelain (KVTEL) säännökset sekä kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön sisältö. Lain muotoon säännökset kirjoitettiin siksi, että uusi perustuslaki edellyttää säätämään lailla yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Eläkesäännön sisällöstä päätti aiemmin Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta, nyt päätösvalta on eduskunnalla.
Vuonna 2011 valtiolla työskentelevien eläkkeet Kevan hoidettavaksi ja nimen muutos Kevaksi
Vuoden 2011 alussa Keva sai lainsäädännön muutoksilla hoitaakseen myös valtion eläkelain mukaiset henkilöasiakkaiden eläkepalvelutehtävät. Valtiokonttorissa näitä tehtäviä hoitanut henkilöstö siirtyi Kevan palvelukseen.
Koska tehtäväkenttä laajeni kuntasektorin ulkopuolelle, KuEL:ssa mainittu nimi Kuntien eläkevakuutus korvattiin vuoden 2011 alussa uudella nimellä Keva, jota oli aikaisemmin käytetty lyhenteenä Kuntien eläkevakuutus -nimestä.
Vuonna 2012 myös kirkon ja Kelan toimihenkilöiden eläketurvan hoitaminen Kevaan
Vuoden 2012 alussa evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden eläketurvan hoitaminen tuli lakisääteisesti Kevan hoidettavaksi.
Vuoden 2013 alusta valtion palvelussuhderekisteri, eläkemaksujen periminen sekä valtion eläkkeisiin liittyvät aktuaari- ja tilastopalvelut siirrettiin Kevan hoidettavaksi. Aiemmin näitä tehtäviä oli hoitanut Valtiokonttori.
Vuonna 2021 Suomen Pankin eläketurvan toimeenpano Kevaan
Vuoden 2021 alusta alkaen Suomen Pankin eläkkeistä säädetään julkisten alojen eläkelaissa muiden julkisten alojen tapaan. Tämän vuoksi Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan henkilökunnan eläketurvan toimeenpano siirtyi Kevan hoidettavaksi 1.1.2021 alkaen.
Koko julkisen sektorin eläketurvan toimeenpano hoidetaan Kevan tietojärjestelmillä ja organisaatiolla. Siksi kustannukset vakuutettuja ja eläkkeensaajia kohti ovat merkittävästi pienemmät.
Vuodet 2022-2024
Vuonna 2020 alkanut koronapandemia kasasi työkyvyttömyysriskien paineita julkiselle sektorille. Keva ryhtyi hakemaan niihin helpotusta laajalla Kestävää työelämää -hankkeella (2022–24).
Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi vuoden 2023 alussa 21 uudelle hyvinvointialueelle, joista tuli Kevan jäsenyhteisöjä. Tehtävämme on tukea hyvinvointialueita ja kuntia muutoksessa.
Vuonna 2024 60-vuotisjuhlaansa viettävä Keva on Suomen suurin työeläkevakuuttaja ja noin 500 ammattilaisen työyhteisö, joka huolehtii yli 1,3 miljoonan julkisen alan työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkkeistä. Meillä on asiakkainamme myös lähes 2 000 työnantajaa. Vastaamme yli 60 miljardin euron globaalista sijoitussalkusta. Suoraan omistamiemme 130 kiinteistösijoituskohteen vuokrattava pinta-ala on n 1100000 m2. Vuokrasopimuksista noin 4000 on asunnoissa ja noin 800 toimitiloissa.
Tutustu Kevan historiaan tilastojen ja aikajanan kautta:
Keva työnantajana
Haluatko tehdä merkityksellistä työtä työeläkealalla? Tule töihin Kevaan!
Mielenkiintoisen työn lisäksi tarjoamme osaavan, uudistuvan ja vastuullisen työyhteisön, jossa voit kasvaa ja kehittyä ammatillisesti. Meillä arvostetaan jokaisen yksilöllisyyttä ja työpanosta.
Tutustu Kevaan työnantajana ja avoimiin työpaikkoihimme.