Kestävää työelämää -hanke
Kestävää työelämää on julkisen alan työkykyhanke, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen alan työntekijöiden työkykyä. Hankkeen avulla autetaan julkisen alan organisaatioita palautumaan koronapandemiasta ja työkyvyttömyysriskien kasvusta.
Hankkeessa kehitetään entistä parempia välineitä työkykyjohtamisen tueksi. Kehittämistyötä ja muutosta tehdään yhdessä julkisen alan työnantajien kanssa.
Hankkeen välittömänä hyötynä syntyy uusia toimintamalleja, palveluja, tutkimustietoa ja yhteistyöverkostoja, joiden avulla vaikutetaan henkilöstön työkykyisyyteen julkisella alalla. Hankkeen tulokset ovat koko julkisen alan hyödynnettävissä.
Hanke on saanut valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
Katso Kestävää työelämää -hankkeen tarkemmat tiedot
Hankkeen tavoitteena on työkyvyn vahvistaminen
Julkisen alan työ ja henkilöstö ovat viime aikoina olleet monien muutosten ja haasteiden kourissa, ja koronapandemia on omalta osaltaan kärjistänyt tilannetta.
Työkyvyttömyysriskit ovat kasvaneet ja työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat olleet nousussa - kunta-alalla nousua on ollut viime vuosina Kevan arvion mukaan noin 180 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaisuudessaan työkyvyttömyyskustannukset ovat pelkästään kunta-alalla 1,2 miljardia ja koko julkisella alalla 2 miljardia euroa vuosittain.
Samaan aikaan pula osaavasta henkilöstöstä haastaa monen organisaation toimintaa.
Hankkeen tavoitteena on tukea julkisen alan työpaikkoja selviytymään työkyvyttömyysriskien kasvusta ja pandemia-ajan työkyvylle tuomasta kuormituksesta.
Hankkeessa kehitetään uusia toimintamalleja ja palveluita sekä tuotetaan tutkittua tietoa työkyvyn vahvistamiseksi ja työkyvyttömyysriskien vähentämiseksi.
Hanke edistää henkilöstövoimavaroja ja -riskejä huomioivan strategisen työkykyjohtamisen kehittämistä ja vahvistaa tiedolla johtamisen perustaa julkisen alan organisaatioissa.
Tieteelliseen tutkimukseen perustuva kokonaiskuva julkisen alan henkilöstön työkyvyttömyysriskiin vaikuttavista tekijöistä auttaa kohdentamaan toimenpiteitä jatkossa entistä vaikuttavammin.
Hankkeen vaikutukset pitkällä tähtäimellä:
- henkilöstön työkykyisyys vahvistuu
- pysyvä työkyvyttömyys vähenee
- työurat pitenevät
- työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset alenevat.
- työkykyä uhkaaviin tekijöihin päästään kiinni varhaisemmassa vaiheessa ja työkyvyttömyysriskejä voidaan ennakoida entistä vaikuttavammin
Myöhemmässä vaiheessa hankkeesta saatavat tulokset, uudet toimintamallit, digitaaliset palvelut sekä tutkimustieto ovat jaettavissa koko julkisen alan hyödynnettäväksi.
Hankkeen kohderyhmät
Hanke kattaa koko julkisen alan ja Kevan eläkevakuutettujen kentän, kunta-alan, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon.
Hanke kohdistuu ensisijaisesti niille aloille, joiden henkilöstö on korona-aikana ollut erityisen työpaineen alla ja joiden työkyvyttömyysriskiä ovat nostaneet monet kuormitustekijät jo ennen koronaa – erityisesti sosiaali- ja terveysalalle, opetusalalle sekä valtion turvallisuusalalle.
Hankkeeseen kutsuttavia tahoja valittaessa arvioidaan työkyvyttömyysriskejä kyseisissä organisaatioissa. Myöhemmässä vaiheessa tulokset levitetään myös laajemmin koko julkisen alan hyödynnettäväksi.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa mukaan haetaan julkisen alan työnantajia seuraavista kohderyhmistä:
- Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö ml. uusille hyvinvointialueille siirtyvä henkilöstö
- Opetusalan henkilöstö varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksessa
- Valtion turvallisuusalan henkilöstö
- Kirkon työnantaja-asiakkuuksien osalta projekti toteutetaan Kevan perustamissa verkostoissa, kohdennettuna erityisesti diakoniatyöhön, varhaiskasvatukseen ja nuorisotyöhön.
Hanke jakautuu useisiin projekteihin
Kestävää työelämää -hanke jakautuu useisiin projekteihin, jotka toteutetaan yhdessä hankkeeseen osallistuvien julkisen alan työnantajien kanssa.
Projektien pääluokat ovat seuraavat:
- Digitaaliset työvälineet työkyvyttömyysriskin ennakointiin
- Pulssi-palvelu
- Työkykyjohtamisen osaamisen kehittäminen
- Työterveysyhteistyön kehittäminen
- Työurasuunnittelun keinoja
- Kestävä ura -sovellus
- Työelämäyhteyttä tukeva työkokeilu
- Tutkimukset hankkeessa
- Työkykyjohtamisen kehittämisverkostot hankkeessa
Hankkeen aikataulu, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Aikataulu
Vaikuttavat toimet edellyttävät pitkäkestoisia toimenpiteitä. Hanke toteutetaan kolmen vuoden aikana vuosina 2022 - 2024. Hankkeelle asetetaan välitavoitteita ja tietoa niiden etenemisestä päivitetään säännöllisesti verkkosivuille.
Hanke on saanut valtiovarainministeriöltä valtioavustusta, joka liittyy EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Rahoitushaku oli auki kesäkuussa 2022. Avustus on enintään 3 448 000 euroa vuosina 2022 - 2024. Keva osoittaa hankkeelle vastaavan määrän omaa rahoitustaan.
Seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Hankkeen vaikuttavuutta tullaan arvioimaan koko hankkeen ajan.
Alkuvaiheen organisaatiokohtaiset tilanneanalyysit toimivat pohjana muutoksen todentamiselle pidemmällä aikavälillä. Kevalla on mahdollisuus seurata julkisen alan työnantajien työkyvyttömyyden tunnuslukujen, kuten kustannusten ja sairauspoissaolojen, kehitystä pitkällä aikavälillä ja myös vertailutietoa on saatavilla arviointien tueksi.
Tiiviillä seurannalla ja arvioinnilla tuemme osaltamme sitä, että hankkeen tuloksia pystytään arvioimaan hankkeen päätyttyä ja myös pidemmällä aikavälillä hankkeen jälkeen.
Hankkeen vaikuttavuutta tullaan seuraamaan monin eri mittarein ja siitä tullaan tekemään sekä Kevan että ulkopuolisen palveluntuottajan toteuttamaa vaikuttavuusarviointia. Hankkeen vaikuttavuuden seurantaa ja mittareita tarkennetaan osaprojekteittain vielä projektien käynnistysvaiheessa.
Hankkeen projektien laadun varmistamiseksi niiden toteuttamiselle asetetaan laatukriteerit, joiden toteutumista seurataan ja varmistetaan koko hankkeen tasolla.
Hankkeen etenemisestä raportoidaan säännöllisesti hankkeen valvojalle eli valtiovarainministeriölle, Kevan johtoryhmälle sekä hankkeelle perustettavalle ohjausryhmälle.
Hankkeen yhteyshenkilöt
Hanketta vetää Kevassa hankejohtaja Maija Träskelin.
Hankkeeseen liittyvät yhteydenotot:
maija.traskelin(a)keva.fi
p. 040 146 7879
Hankkeesta kiinnostuneet julkisen alan organisaatiot voivat olla suoraan yhteydessä omaan asiakaspäällikköönsä.
Artikkeli: Kestävää työelämää -hankeryhmä luottaa yhdessä kehittämisen voimaan
Projektien yhteyshenkilöt
1 Digitaaliset työvälineet työkyvyttömyysriskin ennakointiin
projektipäällikkö Mari Saarela
p. 020 614 2080 mari.saarela(a)keva.fi
2 Työnantajan toiminnanohjauspalvelu
projektipäällikkö Miia Rissanen
p. 020 614 2280 miia.rissanen(a)keva.fi
3 Työkykyjohtamisen osaamisen kehittäminen
projektipäällikkö Olli Viljanen
p. 020 614 2450 olli.viljanen(a)keva.fi
4 Työterveysyhteistyön kehittäminen
projektipäällikkö Maija Lahdenniemi
p. 020 614 2600 maija.lahdenniemi(a)keva.fi
5 Työurasuunnittelun keinoja
asiakaspäällikkö Niina Inkinen
p. 020 614 2303 niina.inkinen(a)keva.fi
6 Työntekijän digitaalinen palvelu
hankekoordinaattori Anita Savinainen
p. 020 614 2442 anita.savinainen(a)keva.fi
7 Työelämäyhteyttä tukeva työkokeilu
vastuuhenkilö Sirpa Reijonen
p. 020 614 2617 sirpa.reijonen(a)keva.fi
8 Tutkimukset hankkeessa
projektitutkija Johanna Pulkkinen
p. 020 614 2454 johanna.pulkkinen@keva.fi
9 Työkykyjohtamisen kehittämisverkostot hankkeessa
työelämäasiantuntija Susanna Gardemeister
p. 020 614 2720 susanna.gardemeister(a)keva.fi
Hankkeessa toteutettavat projektit
Kestävää työelämää -hanke jakautuu useisiin projekteihin, jotka toteutetaan yhdessä hankkeeseen osallistuvien julkisen alan työnantajien kanssa.
1 Digitaaliset työvälineet työkyvyttömyysriskin ennakointiin
Projektin tavoitteena on kehittää työvälineitä työkyvyttömyysriskin mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen sekä tukea työkykyjohtamisen ja tiedolla johtamisen kehittämistä.
Projektin aikana rakennettavat digitaaliset työvälineet luodaan tutkimustiedon pohjalta ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Työvälineiden avulla voidaan arvioida ja ennakoida työkyvyttömyysriskejä ja tukea tiedolla johtamista hyödyntämällä niitä toiminnan ja kehittämistyön suunnittelussa sekä päätöksenteossa.
Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä julkisen alan työnantajien kanssa, jotta tunnistetaan organisaatioiden tarpeita parhaiten palvelevat ratkaisut.
Projektin yhteyshenkilö
projektipäällikkö Mari Saarela
p. 020 614 2080 mari.saarela(a)keva.fi
Lisää aiheesta
Uutinen: Työkyvyttömyyttä ennustetaan julkisella sektorilla nyt aiempaa tarkemmin
2 Pulssi-palvelu
Projektin tavoitteena on auttaa organisaatioita tunnistamaan työkykyyn liittyviä haasteita mahdollisimman varhain sekä ohjata työnantajia käynnistämään suositellut toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi.
Projektissa kehitetään asiakasymmärryksen ja -tarpeiden pohjalta digitaalinen toiminnanohjauspalvelu, Pulssi-palvelu, joka tuottaa jatkuvalla tilanneseurannalla yksikkö- ja organisaatiotason tietoa koetusta työhyvinvoinnista ja tarjoaa tilannekuvaan sopivia toimenpidesuosituksia.
Palvelun avulla esihenkilö saa arjen johtamisen tueksi ajantasaista tietoa esimerkiksi työntekijöiden kokemasta työn kuormituksesta, stressistä ja työstä innostumisesta. Palvelu kannustaa pohtimaan työyhteisön hyvinvointia ja siihen liittyviä toimenpiteitä säännöllisesti, myös yhdessä tiimin kanssa.
Palvelu mahdollistaa työyhteisöjen työhyvinvoinnin kehittymisen seurantaa vuosikellon ympäri ja tekee näkyväksi toimenpiteiden vaikutusta. Palvelu rakentaa työhyvinvoinnin tulosnäkymää esihenkilöille, keskijohdolle, HR:n edustajille sekä ylemmän johdon käyttöön.
Projektin yhteyshenkilö
projektipäällikkö Miia Rissanen
p. 020 614 2280 miia.rissanen(a)keva.fi
Lisää aiheesta
Blogikirjoitukset | Miia Rissanen:
3 Työkykyjohtamisen osaamisen kehittäminen
Projektin tavoitteena on ennaltaehkäistä työkyvyttömyysriskejä vahvistamalla työkykyjohtamisen osaamista organisaatioissa.
Projektissa rakennetaan yhdessä organisaatioiden kanssa uusia koulutus- ja työpajakonsepteja, joissa hyödynnetään digitaalisen oppimisen keinoja. Tavoitteena on tarjota entistä vaikuttavampia ja laajemmin hyödynnettäviä digitaalisia oppimissisältöjä esimerkiksi esihenkilöiden ja työyhteisöjen työkykyjohtamisen osaamisen kehittämisen tueksi.
Koulutuskonseptien rakentamisessa hyödynnetään Kevan Oppimisympäristö -palvelua.
Kevan Oppimisympäristössä on julkaistu projektissa tuotettuja materiaaleja työhyvinvointikyselyn tulosten käsittelyyn, mm. ohjeet esihenkilöille suunnatun työpajan toteuttamiseen henkilöstöhallinnon tai muun sisäisen kehittäjän toteuttamana, sekä tukimateriaali esihenkilöille, jotka valmistautuvat käsittelemään työhyvinvointikyselyn tuloksia oman työyhteisönsä kanssa.
Projektin yhteyshenkilö
projektipäällikkö Olli Viljanen
p. 020 614 2450 olli.viljanen(a)keva.fi
Lisää aiheesta
Blogikirjoitus | Olli Viljanen: Miten helpottaa puheeksi ottamisen piinaa?
Blogikirjoitus | Olli Viljanen: Yksilöä suurempi työkykyjohtaminen
4 Työterveysyhteistyön kehittäminen
Projektin tavoitteena on pienentää työkyvyttömyysriskejä kehittämällä ennaltaehkäisevää, vaikuttavaa, yhteiseen riskien analysointiin pohjautuvaa sekä kumppanuuteen perustuvaa työterveysyhteistyön toimintamallia.
Työterveysyhteistyötä kehitetään yhdessä kahdeksan pilottiorganisaation ja heidän työterveyspalvelutuottajiensa kanssa. Tavoitteena on tehostaa organisaatioiden ja työterveystoimijoiden yhteistyötä ja saada työterveyshuollon asiantuntemus entistä vahvemmin työnantajien käyttöön. Lisäksi tavoitteena on kytkeä työterveysyhteistyö tiiviimmin osaksi organisaation strategiaa ja työkykyjohtamista.
Yhteiskehittämistä toteutetaan organisaatiokohtaisissa tapaamisissa sekä yhteisissä ja toimialakohtaisissa työpajoissa. Työskentelyyn sisältyy nykytilan arviointi ja analyysi sekä seuranta- ja arviointityökalun kehittäminen ja käyttö.
Projektista nousseet hyvät käytännöt ja kokemukset jaetaan koko julkisen sektorin hyödynnettäviksi.
Projektin yhteyshenkilö
projektipäällikkö Maija Lahdenniemi
p. 020 614 2600 maija.lahdenniemi(a)keva.fi
Sivuillamme myös
Työterveysyhteistyön kehittäminen
Lisää aiheesta
Blogikirjoitus | Susanne Heikinheimo: Työterveysyhteistyön hidasteet ja kiihdytyskaistat
5 Työurasuunnittelun keinoja
Projektin tavoitteena on ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä työurasuunnittelun avulla. Projektissa rakennetaan yhdessä organisaatioiden kanssa työurajohtamisen prosesseja, jotka mahdollistavat työurien kehittymistä esimerkiksi työkierron tai urapolkujen avulla. Lisäksi projektissa vahvistetaan ymmärrystä siitä, että työurakeskustelut ovat osa työkykyjohtamista ja esihenkilötyötä.
Yhtenä työurasuunnittelun keinona projektissa pilotoidaan työpaikkakohtaista työuravalmentajaa. Työuravalmentajan keskustelut ovat osa ennakoivaa työkyvyn tukea. Työuravalmentajan avulla työntekijät saavat keinoja motivaation vahvistamiseen, oman osaamisen tunnistamiseen ja työuran kehittämiseen.
Projektin yhteyshenkilö
asiakaspäällikkö Niina Inkinen
p. 020 614 2303 niina.inkinen(a)keva.fi
6 Kestävä ura -sovellus
Projektissa kehitetään asiakasymmärryksen pohjalta kaikille julkisen alan työntekijöille suunnattu Kestävä ura -puhelinsovellus. Palvelun tavoitteena on tarjota tietoa ja keinoja omasta työkyvystä huolehtimiseen ja vahvistaa työntekijän ennakoivaa ja aktiivista roolia oman työuran rakentamisessa.
Palvelu koostuu seuraavista oppimispoluista:
- Osaaminen ja oppiminen
- Vireystila ja palautuminen
- Työn merkityksellisyys
- Fyysinen aktiivisuus ja ravinto
- Minä työyhteisössä
Palvelu tukee työnantajan ennakoivaa työkykyjohtamista.
Projektin yhteyshenkilö
hankekoordinaattori Anita Savinainen
p. 020 614 2442 anita.savinainen(a)keva.fi
7 Työelämäyhteyttä tukeva työkokeilu
Projektin tavoitteena on mahdollistaa masennuksen vuoksi kuntoutustuella olevien henkilöiden palaaminen työelämään tukemalla työhön osallistumista ja yhteyden säilymistä työpaikkaan.
Pilottiorganisaatioiden kanssa toteutettavissa työkokeiluissa toimitaan IPS-Sijoita ja valmenna! -toimintamallia mukaillen, mutta työntekijällä on työpaikka, johon palata. Lisäksi työntekijä ja työnantaja tuodaan yhteen Kevan tuella ilman ulkopuolista työhönvalmentajaa. Työkokeiluissa työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto, joka on tarvittaessa yhteydessä myös hoitotahoon, sopivat, millä tavalla ja tuntimäärällä työntekijä voi osallistua työpaikan toimintaan kuntoutustuen aikana.
Työkokeilujen kautta saadaan kokemusta työhön osallistumisen mahdollisuuksista ja osallistumisen vaikutuksista työhön palaamiseen. Työpaikoilla tunnistetaan korvaavan työn vaihtoehtoja ja luodaan toimintatapoja, joilla voidaan vaikuttaa masennusdiagnoosin saaneiden työssä jatkamiseen.
Työkokeiluista nousseita hyviä käytäntöjä kehitetään toimintamalleiksi yhdessä työnantajien kanssa. Mallien kehittämistä jatketaan myös pilottivaiheen jälkeen.
Projektin yhteyshenkilö
Projektin vastuuhenkilönä toimii Sirpa Reijonen
p. 020 614 2617 sirpa.reijonen(a)keva.fi
Lisää aiheesta
Uutinen: Masennuksen vuoksi kuntoutustuelta työhön palaamiseen löytyy ratkaisuja työpaikoilta
Blogikirjoitus | Saija Turtiainen ja Sirpa Reijonen: Masennus on muutakin kuin mieliala
Blogikirjoitus | Tuula Metsä ja Maija Träskelin: Mielenterveyden tukeminen on osa kestävää työelämää
8 Tutkimukset hankkeessa
Kevan perinteisen tutkimustoiminnan ohella hankkeeseen perustettu tutkimusryhmä tuottaa hankkeen aikana uudenlaista tutkimustietoa työkykyjohtamisen tueksi.
Tutkimushankkeiden läpileikkaavina teemoina ovat työkyky, työkyvyttömyysriskiin vaikuttavat tekijät sekä työssä jatkamisen mahdollistaminen myös osatyökykyisenä. Tutkimustietoa tuotetaan myös erilaisten työkykyratkaisujen kustannuksista ja vaikutuksista.
Tutkimuksissa hyödynnetään Kevan omia rekisteriaineistoja, tilastoja sekä kyselytutkimusten aineistoja. Lisäksi tutkimusyhteistyötä toteutetaan muiden tutkimus- ja asiantuntijalaitosten kanssa.
Hankkeessa panostetaan erityisesti siihen, että tieteellisten artikkelien ja raporttien lisäksi tutkimustuloksista luodaan materiaalia hankkeen projektien ja julkisen alan organisaatioiden työkykyjohtamisen tueksi sekä kaikille julkisen alan työhyvinvointi- ja työkykytutkimuksesta kiinnostuneille.
Projektin yhteyshenkilö
projektitutkija Johanna Pulkkinen
p. 020 614 2454 johanna.pulkkinen(a)keva.fi
Sivuillamme myös
Lisää aiheesta
Uutinen: Sairauspoissaoloja on onnistuttu vähentämään julkisella alalla työkykyjohtamisen keinoin
Tutkimusraportti: Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisella alalla vuonna 2023 (pdf)
Blogikirjoitus | Johanna Pulkkinen: Esihenkilöt työkykyjohtamisen avainpelaajina
Uutinen: Varhaiskasvatuksessa, terveysalalla, poliisitoimessa ja vankeinhoidossa työkuormitus kasvaa edelleen
Tutkimusraportti: Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2022 (pdf)
Blogikirjoitus | Johanna Pulkkinen: Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen tulokset hyötykäyttöön
9 Työkykyjohtamisen kehittämisverkostot hankkeessa
Kevan monipuolinen verkostotoiminta toimii foorumina hankkeen tuotosten yhteiskehittämisessä ja levittämisessä koko julkiselle alalle.
Verkostot kokoavat yhteen julkisen sektorin toimijoita mahdollistaen organisaatio- ja sektorirajat ylittävää vertaisoppimista, ongelmanratkaisua sekä parhaiden työkykyjohtamisen käytäntöjen rakentamista työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi.
Hankkeessa verkostotoimintaa uudistetaan verkostoyhteistyöksi, jossa työkykyjohtamista kehitetään ekosysteemiajattelun ja -toimintatavan lähtökohdista. Uudenlaista verkostomaista kehittämisen ja oppimisen mallia rakennetaan yhdessä työnantajaorganisaatioiden kanssa.
Verkostotoiminnan avulla kaikkien Kevan työnantaja-asiakkaiden on mahdollista osallistua hankkeen aikana tehtävään kehitystyöhön. Olemassa olevien verkostojen lisäksi pyritään tarjoamaan verkostotoimintaa, jossa huomioidaan toimialakohtaiset haasteet.
Projektin yhteyshenkilö
työelämäasiantuntija Susanna Gardemeister
p. 020 614 2720 susanna.gardemeister(a)keva.fi
Sivuillamme myös
Työkykyjohtamisen kehittämisverkostot
Lisää aiheesta
Blogikirjoitus | Susanna Gardemeister: Ollaan yhdessä kehittämisen ytimessä