Blogi 23.9.2015 Susanna Gardemeister

Rikastavaa keskustelua kuntajohtajan työhyvinvoinnista

Työelämä Työkyky
Työelämä Työkyky

Työhyvinvoinnin kytkeytyminen tulokselliseen työhön ja terveyteen ei enää ole mielipidekysymys. Mutta kuinka usein siitä tulee keskustelua? Voisiko aiheesta puhua porukalla raikkaasti erilaisella tavalla?

Kyllä vain. Joukko kunnanjohtajia teki näin, kun he osallistuivat järjestämäämme Kevan kuntajohtajien työhyvinvointia käsittelevään työhyvinvointipajaan elokuun Kuntajohtajapäivillä.

Keskustelumme rakentui vaiheittain. Aluksi kuuntelimme tutkimustuloksia Kevan yhdessä Suomen Kuntajohtajat ry:n kanssa toteuttamasta kuntajohtajien työhyvinvointitutkimuksesta.

Kuntajohtajat kohtaavat työssään samoja kysymyksiä kuin organisaatioiden ylin johto yleisemminkin. Näitä ovat esimerkiksi pitkät työpäivät ja tästä juontuvat työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteet. Toisaalta kunta-alalla korostuu yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa sekä kunnan ylimpään johtoon kohdistuvat julkisuuspaineet.

Tutkimustulosten esittelyn jälkeen syvensimme aihetta keskustelemalla pienryhmissä. Ryhmissä käytimme ns. deliberatiivisen demokratian työtapaa. Työtapa antaa keskustelulle hyvin toimivan rakenteen. Siinä käytetään määrätynlaisia työpohjia, joiden avulla osallistujat esittävät tärkeitä kysymyksiä, antavat hyviä vastauksia ja keksivät uusia ideoita.

Jokaiseen kysymykseen, vastaukseen ja ideaan otetaan myös kantaa: jokainen osallistuja äänestää työpohjan avulla kuinka samaa tai eri mieltä hän on esitetystä kysymyksestä, vastauksesta tai ideasta. Lisäksi äänestettäessä voi tehdä täydentäviä huomioita. Äänestyksen jälkeen ryhmä jatkaa keskustelua äänestystuloksista ja voi edelleen syventää keskustelua.

Tämäntyyppisen keskustelun avulla saadaan esille erilaisia näkemyksiä, osallistujat tulevat kuulluiksi ja ryhmä voi muodostaa yhteisen käsityksensä puheena olevasta asiasta. Ajan kanssa käydyn keskustelun jälkeen on aika ja mahdollisuus tehdä päätöksiä ja sopia tarvittavista toimenpiteistä.

Yhteisessä keskustelussa nousi esiin mm. seuraavia asioita:

  • Kuntajohtajan työhyvinvointiin vaikuttaa yhteistyö luottamushenkilöjohdon kanssa, toimiva johtoryhmä, päättäjien antama arvostus ja kuntalaisten palaute
  • Toimiva johtoryhmä on kuntajohtajalle tärkeä johtamisen työväline
  • On selvitettävä lisää, mikä tekee luottamushenkilöjohdon ja kunnanjohtajan välisestä yhteistyöstä hyvää ja miten hyvää yhteistyötä rakennetaan. Esimeriksi miten kuntajohtaja ja päättäjä antavat toisilleen työrauhan ja pysyvät omissa perustehtävissään
  • Kunnanjohtaja huolehtii omasta kehittymisestään ja auttaa kollegoitaan heidän kehittymisessään.
  • Kuntajohtajalle on rohkeutta hakea tukea, kun on tiukassa paikassa
  • Työuran päättymiseen on tärkeä valmistautua

Julkista johtamista

Kunnan johtaminen on julkista johtamista. Eikä ole mielipidekysymys onko kunnanjohtajan työhyvinvoinnilla merkitystä kunnan tehtävässä onnistumisessa.

Jatkuva vuoropuhelu eri tahojen kanssa, monien reunaehtojen ja intressiryhmien rajaamalla toimintakentällä vaatii hyvää työn hallintaa ja itsensä johtamisen taitoja. Tätä korosti myös Kangasniemen kunnanjohtaja Johanna Luukkonen haastattelussa.

Kunnanjohtaja ei johda yksin. Yhteisessä onnistumisessa tarvitaan johtajan oman panoksen lisäksi mm. hyvää vuoropuhelua johtoryhmän ja poliittisten päättäjien kesken. Kunnanjohtajat tarvitsevat hyviä sosiaalisia taitoja onnistuakseen johtamistehtävässä.

Työpahoinvointi ja työkykyongelmat aiheuttavat suuria kustannuksia. Työhyvinvointia ja työkykyä voidaan johtaa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti myös niin, että johtajakin voi hyvin. 

Kirjottaja Susanna Gardemeister
Susanna Gardemeister Työelämäasiantuntija

Kirjoitan työhyvinvoinnista ja muutoksessa elämisestä.

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia