Kehittämishankkeet elävät myös poikkeusoloissa
Monet suunnitelmissa olleet kehittämishankkeet joutuivat koronatilanteen myötä antamaan tilaa ketterälle sopeutumiselle yllättävään tilanteeseen. Hankkeista on kuitenkin ollut monessa tapauksessa yllättävän paljon hyötyä juuri nyt.
Keva on rahoittanut työelämän kehittämishankkeita vuodesta 2016 lähtien. Meitä kiinnosti, miten kevään poikkeustila on vaikuttanut hanketyöhön. Teimme kaikille menossa oleville hankkeille soittokierroksen ja saamamme vastaukset yllättivät myönteisesti.
Korona heiluttaa, mutta ei katkaise kehittämistyötä
Kevan rahoittamia kehittämishankkeita on käynnissä tällä hetkellä 20 organisaatiossa.
Näistä vain kolme keskeytti kehittämistyön lähes kokonaan heti koronaepidemian alkuvaiheessa. Neljässä kehittämistyö on puolestaan jatkunut lähes alkuperäisen suunnitelman mukaan. Muut ovat jatkaneet kehittämistyötä keskeytyksettä, mutta suunnitelmaa ja aikataulua on jouduttu rukkaamaan.
Koronanaikainen kehittämistyö on tuonut esille yllättäviä onnistumisia:
- Kehittämistyön teemojen merkityksellisyys ja ajankohtaisuus on vahvistunut
Näin on tapahtunut erityisesti etätyöhön, digitaalisiin työmenetelmiin, johtamiseen ja itseohjautuvuuteen sekä mielenterveyden tukemiseen liittyvissä hankkeissa.
- Lappica Oy:ssä korona pakotti ottamaan nopeasti käyttöön syksyllä 2019 valmistellut etätyön muodot. Hankkeen aikana henkilöstö oli ehditty kouluttamaan uusiin toimintatapoihin. Näin siihen ei tarvinnut käyttää aikaa koronan iskiessä päälle.
- Myös Sataedun koulutuskuntayhtymässä työterveyspsykologin sujuvan palvelun saannin toimintamalli oli ehditty rakentaa juuri ennen kriisin puhkeamista. Näin se voitiin valjastaa käyttöön heti keväällä.
- Uudenmaan Liiton kognitiivisen ergonomian teema osoittautui myös oletettua ajankohtaisemmaksi. Henkilöstön siirtyminen etätyöhön nosti keskusteluun kognitiiviseen ergonomiaan liittyviä kuormitustekijöitä. Etätyö samoin kuin etäkokoukset olivat uusia tilanteita monelle. Niiden koettiin kuormittavan toisella tavalla kuin normaaleissa työolosuhteissa.
- Limingan palvelevan johtamisen sekä Hausjärven ja Kärkölän työkykyjohtamisen kehittämishankkeissa koronasta johtuen tarkasteluun nostettiin etäjohtaminen sekä työntekijöiden tarpeiden ja työkyvyn tunnistaminen etäjohtamisessa.
- Uteliaisuus kehittämishankkeita kohtaan on kasvanut
Suomalainen työelämä on hankkeiden täyttämä, eikä yksittäinen hanke välttämättä erotu organisaation hankemassasta. Poikkeustilanne voi antaa potkua kiinnostukselle.
- Seinäjoen hanke keskittyy työuupumuksesta aiheutuvien sairauspoissaolojen ehkäisemiseen. Koronan myötä Seinäjoella on huomioitu johdon entistä suurempi kiinnostus hankkeeseen ja tahtotila henkilöstön hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeen.
- Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä kerrottiin tulosalueiden johdon kiinnostuksen lisääntyneen kokonaisvaltaisen työväkivallan ennaltaehkäisyn mallin rakentamiseen.
- Myös Satasairaalassa kehitetään hankkeessa ennakoivaa työturvallisuuskulttuuria. Epidemia onkin nostanut konkreettisesti esille turvallisuusajattelun tärkeyden henkilöstön ja johdon keskuudessa. - Virtuaaliset työpajat ovat tuloksellisia
Ennen koronaa etätyö ja etänä pidetyt valmennukset, työpajat tai kokoukset eivät olleet jokapäiväisiä kaikissa kunta-alan töissä. Kehittämishankkeet kuitenkin sisältävät tapaamisia, kokouksia, suunnittelupalavereja, työpajoja ja valmennuksia.
Nyt näitä on siirretty verkkoon silloin, kun hanketta ei ole haluttu laittaa jäihin koronan vuoksi.
Tämä on edellyttänyt uudenlaista panostusta tilaisuuksien valmisteluun ja toteutukseen, mikä on haastanut niin vetäjiä kuin osallistujia. Virtuaalitilaisuuksien myönteinen palaute ja onnistumisen kokemukset ovat yllättäneet.
- Mikkelin Hiippakunnan Tuomiokapitulista kerrottiin, että heidän hankkeessaan live-vertaistapaamiset ehdittiin käynnistää ennen poikkeustilaa. Vertaisryhmien siirtäminen digivälineillä verkkotapaamisiksi on onnistunut hyvin ja osallistujat ovat olleet innostuneita.
- Kotkan Hyvinvointia ruuhkavuosiin -hankkeessa oltiin yllättyneitä siitä, että haasteellisemmatkin valmennukset toimivat hyvin myös etänä. - Kehittämistyö mukautuu poikkeustilanteeseen
Kehittämistyö etenee harvoin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Koska kehittäminen ei tapahdu tyhjiössä, siihenkin vaikuttavat monet ennakoimattomat tilanteet.
Mikä on kehittämistyön oma resilienssikyky? Kehittämistyön keskeyttämisen tai voimakkaan hiljentämisen jälkeen voi olla vaikeuksia käynnistää hanketta uudelleen. Miten säilyttää myönteinen jännite hankkeen hiljaiselon aikana? Miten motivoida uudelleen esimiehiä ja työntekijöitä? Miten voi olla varma, milloin on turvallista jatkaa kasvokkaisia tapaamisia?
Ketterä siirtyminen etätilaisuuksiin on ollut osoitus mukautumisesta. Useimmista hankkeista kerrottiin myös muunlaisista järjestelyistä.
Esimerkiksi suunniteltua tekemistä on vaiheistettu uudelleen: jotain on aikaistettu, joitain siirretty myöhemmäksi. Enemmän on siirrytty tekemään myös valmistelu- ja taustatyötä. Välityöskentelyä on lisätty ryhmätapaamisten väliin. Tällaiset järjestelyt ovat pitäneet hanketta vireessä poikkeustilanteesta huolimatta.
Hae kehittämisrahaa koronasta toipumisen tueksi
Työelämän kehittämisrahan hakuaika jatkuu 30.9.2020 saakka.
Nyt on hyvä tilaisuus miettiä, minkälainen kehittämistyö voisi auttaa paluussa uuteen työarkeen. Mitä kehittämisen kohteista koronan tuoma poikkeustila on nostanut esille?
Kevan kehittämisrahan mahdollisuuksia esitellään vielä yhdessä webinaarissa ennen hakuajan päättymistä. Tähän voi ilmoittautua Kevan verkkosivuilla:
- Tapahtuma on päättynyt (Webinaari: Työelämän kehittämisraha tutuksi)
Kehittämisrahaan hakemiseen voi pyytää myös organisaatiokohtaista sparrausta. Myös tästä tarkempia ohjeita verkkosivuillamme.
Lisätietoja kehittämisrahasta sekä käynnissä olevista hankkeista www.keva.fi/kehittamisraha.