Kenen kanssa viimeksi keskustelit työkykyjohtamisesta ja sen merkityksestä?
Työhyvinvointikysely on yksi yleisimmistä tavoista mitata ja kehittää henkilöstön työhyvinvointia sekä työn sujuvuutta. Samalla se toimii tärkeänä keskustelun pohjana yhteiselle kehittämistyölle. Mutta miten kyselyä voisi hyödyntää entistä laajemmin yhteisen keskustelun tukemiseen työpaikoilla?
Kunta-alan ja tulevien hyvinvointialueiden henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja siihen panostaminen ovat strateginen valinta, johon poliittinen johto voi vaikuttaa omalla päätöksenteollaan ja toiminnallaan.
Työkykyjohtaminen on strategista toimintaa ja siinä onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä kaikilla organisaation tasoilla. Työkykyjohtaminen ja sen kehittäminen ovat tärkeä osa johtamista ja käytännössä erityisesti osa esihenkilöiden ja keskijohdon työtä.
Kunta-alalla toimiva yhteistyö myös poliittisen ja ammatillisen johdon välillä on kuitenkin merkittäviä tekijä, kun tavoitellaan tuloksellista kehittämistyötä, jonka avulla vastataan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin.
Käytännössä kuntajohtaminen toteutuu kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan sekä hänen johtoryhmänsä yhteistyössä. Kunnissa valtuustot päättävät tavoitteet toiminnalle ja taloudelle strategisella tasolla.
Koska luottamushenkilöiden rooli kunnan johtamisessa ja päätöksenteossa on keskeinen, on heidän ymmärryksensä työkykyjohtamisesta osana strategista johtamista tärkeää. Tämä vaikuttaa merkittävästi työkykyä tukevan toiminnan edellytyksiin.
Yhteisen ymmärryksen rakentamiseen ja siihen tarvittavaan keskusteluun on työhyvinvointikysely oiva työväline – siksi halusimme Kevassa tuoda perinteisen työhyvinvointikyselymme rinnalle luottamushenkilöille suunnatun kyselyn.
Luottamushenkilöille suunnattu työhyvinvointikysely kartoittaa näkemyksiä työkykyjohtamisesta
Kun työkykyjohtamisen merkitystä ja siihen panostamista halutaan edistää, tietoa toiminnasta ja erityisesti sen vaikuttavuudesta kannattaa nostaa yhteiselle agendalle. Esimerkiksi henkilöstökertomus kerran vuodessa ei todennäköisesti avaa asioita riittävästi luottamushenkilöiden suuntaan.
Onkin hyvä huomioida, missä muodossa asioita esitetään ja etenkin, miten ja millä foorumeilla niistä olisi mahdollista keskustella yhdessä. Tiedon toteamisesta on tärkeä päästä yhteiseen keskusteluun ja johtopäätöksiin esimerkiksi siitä, miten ja millä edellytyksillä asioita voitaisiin parantaa.
Kevan tarjoama luottamushenkilöille suunnattu kysely kartoittaa luottamushenkilöiden (hallituksen ja valtuuston jäsenet) näkemyksiä työkykyjohtamisesta. Se on oiva työväline juuri yhteisen keskustelun käynnistämiseen!
Kyselyn tulokset auttavat tarkastelemaan luottamushenkilöiden suhtautumista henkilöstön hyvinvointiin ja myös luottamushenkilöitä tutkimaan omaa rooliaan ja sen merkitystä työhyvinvoinnin edellytysten luomisessa.
Parhaimmillaan eri osapuolten jaettu ymmärrys työkyvystä ja sen merkityksestä koko työyhteisön tulokselliselle toiminnalle auttaa toimimaan epävarmassa toimintaympäristössä ja kehittämään toimintaa kestävällä tavalla. Työn sujuvuutta on vaikea kehittää, jos yhteiset, jaetut tavoitteet ja ymmärrys toiminnan tarkoituksesta puuttuvat.
Jotta kyselystä saadaan hyöty irti
Kysely itsessään ei tietenkään vielä paranna käytännössä mitään. Se antaa mahdollisuuden asioiden yhteiseen käsittelyyn ja parhaimmillaan myös niiden edelleen kehittämiseen. Kyselyn hyödyntäminen onkin toimiva tapa nostaa työkykyasioita johdon agendalle.
Kyselyllä tai edes tulosten käsittelyllä ei kuitenkaan ole vaikuttavuutta, mikäli tulokset vain todetaan eikä edetä yhteiseen dialogiin, johtopäätöksiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin.
Siksi kyselyn tarve ja tavoite pitää miettiä yhdessä jo etukäteen. Asiaa kannattaa käsitellä jo ennakkoon eri foorumeilla ja viestiä siitä kattavasti. Lisäksi kyselyn hyötyä eri osapuolille on hyvä kirkastaa ja sitä kautta myös kannustaa eri tahoja vastaamaan.
Kuten kyselyissä yleensäkin, myös luottamushenkilöille suunnatussa kyselyssä prosessiin liittyvät roolit ja vastuut on tärkeä määritellä heti alkuvaiheessa.
Kuka vastaa prosessin eteenpäin viemisestä, kuten tiedottamisesta, tulosten esittelystä ja keskustelun käynnistämisestä tai siitä, millä foorumeilla tuloksia voidaan yhdessä jatkokäsitellä ja mitä tästä kaikesta tulisi syntyä?
Kyselyn käynnistäminen voi tapahtua henkilöstöhallinnon puolesta, mutta on hyvä huolehtia kuitenkin siitä, että sillä on omistaja myös luottamushenkilöiden taholla, joka huolehtii esimerkiksi asiaan liittyvästä tiedottamisesta ja asian käsittelystä riittävällä tavalla.
Kysely on Kevan työnantajan verkkopalvelussa (Avaintiedot-palvelun ”Kyselyt”-kohdassa) ja on kaikkien työnantaja-asiakkaidemme käytössä.
Avaimet hyvän (luottamushenkilö)kyselyn toteuttamiseen:
- varmista että kyselyn tavoite ja tarkoitus on yhdessä mietitty ja selkeä kaikille osapuolille
- varmista että koko prosessin roolit ja vastuut ovat selvillä. Kyselylle tarvitaan omistaja myös luottamushenkilöiden taholla
- huolehdi riittävästä tiedottamisesta tarvittavilla foorumeilla
- miettikää ja sopikaa kyselyn tulosten käsittelystä jo etukäteen, milloin ja missä?
- pohtikaa sopiva toteutusajankohta, mikä palvelisi kehittämistyötä kokonaisuudessaan. Kannattaa esimerkiksi harkita, että kyselyn ajoittaa henkilöstön työhyvinvointikyselyn yhteyteen. Tämä mahdollistaa työkykyjohtamisen tarkastelun monipuolisesti ja tukee parhaiten myös yhteistä kehittämistyötä.
- muista että kyselyn tulokset ovat keskustelun pohja: tärkeintä on dialogi ja rakentava keskustelu siitä, miten asioita voidaan yhdessä parantaa ja millä edellytyksillä.