Mistä miljardit infrahankkeisiin? Kuusi mallia maailmalta
Keskustelu Suomeen rakennettavista miljardien suuruisista uusista infra- ja raidehankkeista käy parhaillaan vilkkaana.
Infrasijoittamiseen liittyy yleismaailmallisena ongelmana hankkeiden rahoituksen hinta. Valtiolähtöiset hankkeet saavat rahoitusta yksityisiä edullisemmin. Näin etenkin nyt, kun korkomarkkinat ovat miinusmerkkiset. Hankkeita tehdään edelleen valtaosin valtioiden budjeteista yhteiskunnan verovaroin. Vaihtoehtojakin on.
Maailmalla löytyy lukuisia erilaisia malleja, joissa infrainvestointeja on kyetty edistämään julkisen ja yksityisen yhteistyöllä. Näistä ainakin kuusi ovat sellaisia, jotka antavat eväitä myös suomalaiseen pohdintaan.
- Euroopan investointipankin yhteyteen on luotu elinkaarimallien osaamiskeskus EPEC. Sen tehtävänä on luoda parhaita malleja elinkaarihankkeisiin ja auttaa julkisia toimijoita niiden valmistelussa, toimeenpanossa ja rahoituksessa. Vastaavantyyppistä rahoitusta on saatavilla myös Pohjoismaisesta investointipankista.
- Britanniassa toimii valtiovarainministeriön alainen taho IPA (Infrastructure and Projects Authority). IPA:an on keskitetty infraosaamista, se koordinoi infrarahoitusta ja avustaa projektien toteuttamisessa.
- Ranskan CDC (Caisse des Depots et Consignations) on keskus-, alue- ja paikallishallintoja palveleva julkisinstituutio, joka hallinnoi talletuksia ja eläkkeitä. Ranskan valtio on muuttanut CDC:n toimintamallia niin, että se voi antaa rahoitusta infrahankkeille.
- Saksan KfW Kommunalbank tarjoaa rahoitusta kunnallisiin infrahankkeisiin.
- Yhdysvalloissa julkisoikeudellista rahoitusta tarjoaa yhdessä yksityisen rahan kanssa esimerkiksi TIFIA US -rahasto (Transportation Infrastructure Finance and Innovation Act) useine eri tyyppisine rahoitustuotteineen.
- Euroopan investointipankki on perustanut Marquerite Infra Fundit I-II yhdessä CDC:n (Ranska), Cassa Depositi e Prestitin (Italia), KfW:n (Saksa), Instituto de Credito Oficialin (Espanja) ja PKO Bank Polski SA:n (Puola) kanssa. Rahastoilla on yli 20 sijoitusta eri puolilla Eurooppaa.
Myös verotuksellisin keinoin on ainakin Yhdysvalloissa vauhditettu yhteiskunnalle tärkeitä infrahankkeita. PAB (=Private Activity Bond, US) on lailla säädetty rahoitusmuoto, jonka korot ovat verovapaita, jos hanke on yhteiskunnalle hyödyllinen. Joukkovelkakirjan liikkeelle laskeva yksityinen hanke (osavaltion tai paikallishallinnon avustuksella) voi hyötyä näin hieman edullisemmasta rahoituksesta.
Mikä malli meille?
Suomessa voitaisiin ainakin harkita vastaavalla tavalla rahastomuotoista toimintatapaa Pohjoismaisin voimin yhdessä Euroopan investointipankin tuella. Tällaisille hankkeille voitaisiin hakea myös EU-tukia. Suomalaiset eläkesijoittajat voisivat myös perustaa yhdessä infrarahaston, johon yksittäisiä kotimaisia hankkeita kanavoitaisiin (brittien Pensions infrastructure Platform, PiP) tai Suomeen voitaisiin myös ottaa mallia Yhdysvaltojen joukkovelkakirjarahoitusjärjestelmästä (esim. ”Rakennetaan Suomea JVK”).
Institutionaalisille sijoittajille suomalaisissa hankkeissa ongelmana on usein sijoitushankkeen puutteellinen ”paketointi”, mahdollisen huutokauppaprosessin onnistuminen sekä sijoituksen hallinnointi ja siitä mahdollinen irtaantuminen.
Tätä helpottamaan Suomeen tarvittaisiin julkinen infratoimija tai osaamiskeskus, joka suunnittelee, avustaa, rahoittaa (yhdessä yksityisen sektorin kanssa) ja toimeenpanee projekteja valtakunnallisella-, maakunta- tai kuntatasolla. Myös läpinäkyvyyttä ja yhteistyötä voisi lisätä listaamalla julkisesti kaikki tulevaisuuden infrahankkeet. Tähän viitaten esimerkiksi Finnveran tai Teollisuussijoituksen toimintaa voisi harkita laajennettavaksi.
Eläkeraha voi kasvaa Suomessa ja samalla vahvistaa talouttamme sekä sen kasvuedellytyksiä vielä nykyistä enemmän.
Olemme Kevassa valmiit yhteistyöhön ja jatkamaan parhaiden mahdollisten mallien etsimistä, jotta maallemme tärkeät investoinnit ja infrahankkeet saadaan rakenteille. Suomen suurimpana sijoittajana Kevalla on valmius sijoittaa jopa kolme miljardia euroa suoriin infrasijoituskohteisiin nopeallakin aikataululla, mikäli sijoitukset täyttävät asianmukaiset, pitkällä aikavälillä eläkevarat turvaavat sijoituskriteerit.
