Mistä on huipputiimit tehty?

Mietinpä minäkin jääkiekon MM-huuman herättämänä, miten syntyy tuollainen voittajajoukkue!? Ja voiko Jalosen valmennusoppeja hyödyntää työelämän tiimien rakentamisessa?

Jokaisen tiimiläisen tulee omassa roolissaan sisäistää se, että mikään ei tule annettuna – kehitykseen voi vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti. Samoin esimiesten tulee ymmärtää raivata tietä ja mahdollistaa tiimin positiivinen kehitys huippunsa.

Yhteistyö – innostaa, kehittää ja tuottaa

Huipputiimi on enemmän kuin osiensa summa. Se tuottaa asiakkaalle hyötyjä ja saavuttaa omat tavoitteensa. Se pystyy helposti muuttamaan toimintaansa tilanteiden mukaan. ’

Tiimi on valmis kehittymään yhdessä ja siinä on innostava ryhmädynamiikka, joka sietää myös eriäviä mielipiteitä ja kritiikkiä.

Sen toimintakulttuuri ja dynamiikka kehittyvät koko ajan: sen sielu pysyy stabiilina vain hetken ja muutoksen voi tuoda jo yhden ihmisen lähteminen tai johtamisessa tapahtuvat muutokset. Tiimi voi tällöin taantua, mutta kykenee taas aloittamaan kipuamisen huipputiimiksi.

Ero työporukan ja huipputiimin välillä syntyy erosta ongelmanratkaisukyvyssä. Huipputiimi arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa ja pyrkii parantamaan suoritustaan koko ajan. Se tuottaa jäsenilleen työniloa ja työnimua, mikä välittyy myös muualle ympäristöön.

Se haalii, vaalii ja hyödyntää ihmisten erilaisuutta ja löytää kustakin ne omimmat vahvuudet.

Ihmisyys on läsnä

Jäsentensä keskinäisestä erilaisuudesta huolimatta tiimi löytää myös yhteiset nimittäjät, jotka tukevat empatian syntymistä ja kokemista. Empatia, ilo ja luottamus kirittävät tiimin parempiin saavutuksiin ja toimivat yhteishengen rakentajana.

Tiimityössä parhaimmillaan ihmisyys on läsnä.

Sosiaalisena lajina ihmisellä on tarve tulla nähdyksi ja kokea hyväksyntää. Huipputiimissä onkin vahva luottamuksen henki ja hyvä tahto. Siellä on helppo hengittää ja heittäytyä.

Luottamus ja arvostus – otteita pelikirjasta

Huipputiimin pelikirjassa voisi lukea vaikkapa seuraavat periaatteet:

• Toisten arvostus ja kunnioitus näkyy ja kuuluu tiimin dynamiikassa.
• Erilaisuutta pelkäämätön ja kunkin vahvuuksia hyödyntävä toimintamalli.
• Selkeät ja yhteiset tavoitteet osoittamassa suuntaa. Pelataan samaan maaliin.
• Valtuutus toimia, jota tukee selkeät vastuut, roolit ja laadukas esimiestyö.
• Yhteiset toimintatavat ja samanlainen tekemisen meininki ja asenne.
• Positiivinen ja myös rakentava palaute on osa normiarkea.
• Asioista voi olla reilusti myös eri mieltä ja sen uskaltaa myös tuoda esille. Ristiriitojakaan ei pelätä, koska tiimissä vallitsee luottamuksen ja hyvän tahdon ilmapiiri.

Esimiehen rooli on yhä enemmän ihmisten, tunteiden ja yksilöiden valmentamista

Tiimin itseohjautuvuus tai yhteisohjautuvuus ei tarkoita sitä, etteikö esimiehellä olisi tärkeää roolia, vaan päinvastoin: tiimien itseohjautuvuus nimenomaan tarvitsee ”esimiespalveluita” toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla.

Esimies voi valmentavalla otteellaan vahvistaa tiimin suoritusta. Toimintavapauden ja vastuun antaminen on oleellista. Tiukasti ohjaamalla toiminta jäykistyy johdon toiveita toteuttavaksi apparaatiksi, joka ei tuota mitään hyvää.

Muuttuviin tilanteisiin reagointi nopeutuu, kun tiimiläiset voivat kulloinkin itse löytää parhaan ratkaisun. Tiimin omalle luontaiselle toiminnalle tilan antaminen tärkeää.

Mikromanageerauksen karttaminen ja virheiden salliminen kannattaa. Kunkin tiimiläisen valmentaminen kohti omaa parastaan kumuloituu koko tiimin voitoksi.

Esimiehen aito kiinnostus, kuunteleminen ja välittäminen tiimiläisistä siivilöityy suoritukseen.

Siinäpä ne – luottamus, yhteistyö, arvostus ja ihmisyys – huipputiimin rakennusaineet!