Mitä on tulevaisuuden asiantuntijaosaaminen?
Asiantuntijuus nähdään yksilön ominaisuutena, jossa on keskiössä jonkin tietyn alan vahva erityisosaaminen. Syvällinenkään yhden alan osaaminen ei kuitenkaan yksinään riitä ratkaisemaan haasteita, jotka ovat luonteeltaan systeemisiä ongelmia ratkaistavaksi tai monitahoisia tehtäviä toteutettavaksi.
Asiantuntijoilta vaaditaan yhä enemmän kykyä määritellä ja ratkaista monitieteisiä ja –tahoisia ongelmia yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Työ on uuden tiedon tai toimintatapojen luomista. Tehtävän vaatimaa osaamista ei ole tiedossa etukäteen, vaan tarpeet osaamiselle nousevat esiin osana uuden luomista. Nämä ovat tehtäviä, jotka ovat vaikeimmin automatisoitavissa ja työtä, mikä jää jäljelle automatisoinnin kiihtyessä.
Vahvasti uuden luomista edellyttävissä asiantuntijatehtävissä, yhä tärkeämmäksi nousee monialaisen asiantuntijatiimin tai -verkoston jaettu asiantuntijuus ja kyky yhteisölliseen oppimiseen. Tämä edellyttää asiantuntijalta kokonaan toisenlaisia taitoja kuin jonkin substanssialan syväosaaminen.
Empatiakyky on yhteistyön liima
Yksilön taitojen näkökulmasta asiantuntijaosaamisen perustana ovat vankka itsetuntemus, tietoisuustaidot, vuorovaikutustaidot sekä arvomaailma, joka perustuu positiiviseen ihmiskäsitykseen ja luottamukseen.
Ensimmäinen haaste tulee vastaan oman osaamisen tunnistamisessa ja sanoittamisessa. Ihmisillä on oltava kyky tunnistaa ja määritellä omaa osaamistaan sekä jakaa sitä vuorovaikutuksessa toisille asiantuntijoille. Kuinka moni on jäsentänyt systemaattisesti omaa osaamistaan ja miten se on työssä, vapaa-ajalla ja koulutuksessa kehittynyt?
Toinen haaste liittyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ymmärtämiseen ja empatiataitoihin. Erilaisilla koulutus- ja kokemustaustoilla varustetut ihmiset käyttävät erilaista kieltä ja antavat dialogissa sanoille erilaisia merkityksiä. On oltava tahtoa ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita. Olennaista on myös kyky tuntea toisen ihmisen kokemia tunteita. Lisäksi tarvitaan myötätuntoa ja tahtoa epäitsekkääseen ajatteluun ja toimintaan.
Empatiakyky on yhteistyön liima. Jaettu asiantuntijuus ei ole mahdollista ilman hyvää empatiakykyä. Kyky tuntea ja ymmärtää on välttämätöntä jaetun asiantuntijuuden edellyttämälle saumattomalle yhdessä tekemiselle ja yhteisölliselle oppimiselle.
Tietoinen läsnäolo nykyhetkessä
Kolmas haaste ovat tietoisuustaidot eli kyky autenttiseen läsnäoloon nykyhetkessä ilman ennakkokäsityksiä ja ajatusten harhailua menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Empatiakyvyllä on tiivis yhteys tietoisuustaitoihin: keskittynyt läsnäolo nykyhetkessä vahvistaa kyvykkyyttä myötätuntoon. Tietoisuustaidot vahvistavat myös epävarmuuden, muutoksen ja toimintaympäristön stressinsietokykyä.
Aito läsnäolo vuorovaikutuksessa edellyttää, että yksilö kohdistaa huomion kaikilla aisteilla nykyhetkeen. Dialogissa autenttinen läsnäolo mahdollistaa aktiivisen kuuntelun ja murtaa mielen ennakkokäsityksiä.
Tietoisuustaitojen perustan muodostavat elämänhallintataidot: hyvä uni, säännöllinen ruokailu ja riittävä liikunta. Tietoisuustaitoja vahvistavat säännöllinen tietoinen hiljentyminen nykyhetkeen esimerkiksi meditaation tai meditatiivisen liikunnan, kuten joogan tai tai chin avulla. Tietoisuustaitoja heikentävät jatkuvat ärsykkeet ja keskeytykset työssä. Esimerkiksi sosiaalisen median jatkuva käyttö on omiaan heikentämään keskittymistä nykyhetken kokemiseen.
Menestyksen ratkaisee uudistumiskyky
Asiantuntijan on tulevaisuudessakin osattava joltakin ammattialalta perusasiat, mutta asiantuntijuuden ydin on kokonaan toisenlainen kuin, mihin nykyinen koulutusjärjestelmä erityisesti korkeakoulutuksessa keskeisiltä osin perustuu.
Suurin osa asiantuntijan oppimisesta ja osaamisen kehittymisestä tapahtuu työssä. Näin ollen keskeisessä roolissa asiantuntijaosaamisen kehittymisessä ovat työpaikat. Miten organisaatiokulttuuri, johtamisjärjestelmä, rakenteet, prosessit ja esimiestyö tukevat yksiön osaamisen jatkuvaa uudistumista, jaettua asiantuntijuutta ja yhteisöllistä oppimista? Hyviä esimerkkejä on, mutta suuren enemmistön osalta vastaus on, että toistaiseksi aika heikosti.
Yksilön, organisaation ja yhteiskunnan menestyksen ratkaisee uudistumiskyky. Koulutusjärjestelmän ja työelämän on mahdollistettava asiantuntijaosaamisen muutosta ja uudistumista.
