Sote-uudistuksen aiheuttama markkinoiden muutos edellyttää epätoivottavien vaikutusten korjaamista
Kun sote-uudistusta alettiin valmistella, ei otettu huomioon, että kaavaillut yksityisen ja kolmannen sektorin markkinaosuuden kasvu sote-palveluissa muuttaa myös työeläkejärjestelmien rahoitusta: yksityisen puolen työeläkejärjestelmä saa lisää maksajia, kun markkinamuutosten seurauksena yksityiselle sektorille siirtyy uusia työntekijöitä ja yksityisen puolen palkkasumma kasvaa.
Päinvastainen ilmiö tapahtuu julkisella puolella: henkilöstö ja palkkasumma pienenevät sekä niiden myötä myös palkkojen perusteella maksettavien työntekijöiden ja työnantajien työeläkemaksujen kokonaismäärä.
Toki pitkällä aikavälillä tarkastellen siirtyy myös vastuuta siirtymän jälkeisistä eläkkeiden maksusta, mutta vastuut pienenevät supistuvassa järjestelmässä selvästi hitaammin kuin välittömästi tapahtuva maksujen siirtyminen kasvavaan järjestelmään. Ennen siirtoa kertyneet eläke-etuudet jäävät Kevalain mukaisen järjestelmän rahoitettavaksi. On hyvä muistaa, että työeläkkeellä olevien eläkkeet maksetaan pääosin työssä olevien ja heidän työnantajiensa maksamilla eläkemaksuilla.
Kyse on merkittävästi työeläkemaksuja muuttavasta uudistuksesta
Esimerkiksi, jos markkinaosuuksien muutoksen ja TyEL:iin siirtyneiden yhtiöiden yhteisvaikutuksena kuntien ja maakuntien eläkejärjestelmän vakuutettujen määrä vähenisi 30 000 vakuutetulla, olisi kuntien ja maakuntien vuotuinen, pysyvä maksun korotus nykyrahassa yli 100 milj. euroa. Mitä suurempi tuo markkinamuutos on, sitä suurempi maksujen korotuspaine siitä aiheutuu Keva-lain mukaiselle järjestelmälle. Markkinoiden muutos jatkuu todennäköisesti pitkälle tulevaisuuteen. Kyse ei ole mistään muutaman vuoden siirtymästä.
Kukaan ei ole ainakaan julkisuudessa kertonut, että sote-uudistuksen tavoitteena olisi ollut muuttaa työeläkejärjestelmien rahoitusta ja aikaansaada TyEL-järjestelmän maksuihin alennusvaraa ja Keva-lain mukaiseen järjestelmään verotuksen korotuspaineita aiheuttavaa maksujen korotuspainetta. Kun sote-muutos tehdään lailla, on sen epätoivottavia vaikutuksia syytä korjata lainsäädännöllä.
Kun Kevan taholta tämä markkinamuutosten vaikutus työeläkejärjestelmien rahoitukseen tuotiin julkisuuteen ja alan eri tahojen tietoisuuteen, kiisti yksityinen sektori koko edellä kuvatun ilmiön olemassa olon. Kuitenkin saatiin perustettua laajapohjainen työryhmä pohtimaan tilannetta. Eläketurvakeskuksen laskelmissa laskettiin markkinamuutosten vaikutuksia työeläkejärjestelmien rahoitukseen. Laskelmat osoittivat selvästi ilmiön vakavuuden.
Kyse on todennetusta ilmiöstä, ei mielipiteestä
Lopputuloksena oli yksimielinen kompromissi työryhmässä, jolla hillitään jossain määrin markkinamuutosten vaikutusta työeläkejärjestelmiin sote-uudistuksen alkuvuosina. Mallissa 4,6 % siirtyvästä palkkasummasta siirtyy kasvavasta työeläkejärjestelmästä supistuvaan järjestelmään siirtymämaksuna. Malli on yksinkertaista toteuttaa, koska siirto tapahtuu työeläkejärjestelmien tasolla. Siirtymämaksu ei myöskään vaikuta sote-toimialla toimivien yritysten toimintaan markkinoilla.
Siirtymämaksu mahdollistaa TyEL-järjestelmässä julkiselta puolelta siirtyvien henkilöiden eläkkeiden normaalin, täysimääräisen TyEL-rahastoinnin ja näin vain hillitsee lisääntyvien maksutulojen käyttöä TyEL-eläkemaksujen alentamiseen. Järjestelmän loppuhionta on annettu työeläkejärjestelmien yhdistämistä pohtivan Heli Backmanin johdolla toimivan työryhmän tehtäväksi.
Vaikka sote-uudistuksesta johtuva markkinaosuuksien muutos on laajasti tunnustettu, EK:n eläkeasiantuntijat ja jopa eräät ETLA:n tutkijat ovat viime aikoina eri mielipidekirjoituksissa pyrkineet kyseenalaistamaan koko ilmiön. Tässä ei ole kuitenkaan kyse mielipiteestä, vaan selkeästi todennetusta ilmiöstä, jonka korjaaminen on perusteltua verotuksen kiristymisen välttämiseksi.
Valtio maksaa tulevaisuudessa maakuntien rahoituksen ja kuntien valtionosuuksien kautta 2/3 Keva-lain mukaisista maksuista. Kyse onkin mitä suuremmassa määrin valtion talouteen ja valtion verotukseen liittyvästä asiasta.
