Tehdään tilaa työkyvylle
Mielen kuormittuminen ja työssä jaksaminen puhuttavat paljon tämän päivän työelämäkeskustelussa. Toinen suuri teema on työntekijöiden riittäminen esimerkiksi hoitoalan tehtäviin. Kumpaankaan haasteeseen ei varmasti ole yhtä ratkaisua, mutta yhdessä moni toimenpide voi tuoda ratkaisuja.
Sekä työntekijöiden riittävyyden että työssä jaksamisen kannalta on oleellista pohtia, vaadimmeko työntekijöiltä aina sekä työn tulosten että työajan suhteen sataprosenttista suoritusta. Onko työelämässä tilaa tekemiselle silloin, kun jaksaminen riittää vain osaan täydestä? Osataanko osittaisenkin työpanoksen merkitys nähdä niin työvoiman saatavuuden kuin työkyvyn tukemisen näkökulmasta?
Yksi keskeinen keino työkyvyn tukemiseksi on työajan lyhentäminen. Se on hyvä keino ennakoivana tukena esimerkiksi työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi. Jos työkyvyssä on jo ilmennyt ongelmia, voi työajan lyhentäminen olla ihan keskeinen keino estää työkyvyttömyys tai sen pitkittyminen.
Mikäli työkyvyttömyyden kustannuksia halutaan alentaa, edellyttää se työnantajalta myös investointeja. Työn keventäminen työaikaa lyhentämällä on usein toimiva työkyvyn tuen keino ja näissä tilanteissa työnantajan on mielekästä kannustaa siihen myös taloudellisesti.
Tervetuloa töihin, arvostamme työpanostasi, teet sen verran kuin jaksat
Osasairauspäiväraha on helposti käyttöönotettava keino ja sopii tilanteisiin, kun työkyky on tilapäisesti alentunut.
Kelan maksaman osasairauspäivärahan kriteerit muuttuivat vuoden alusta. Nyt osasairauspäivärahakausi voi alkaa heti, kun sille on terveydentilan takia tarvetta – ei siis tarvitse enää olla ensin kokonaan pois töistä.
Uudistus on erittäin tervetullut. Työkykyä on usein vielä jäljellä, vaikka terveydentila asettaisikin työlle rajoitteita, ja tällöin työssä jatkaminen kannattaa mahdollistaa ainakin osittain huomioiden sairauden aiheuttamat rajoitteet ja hoito.
Osasairauspäivärahassa on 1+9 päivän omavastuuaika, jolta Kela ei maksa osasairauspäivärahaa. Jos siis työntekijän jäljellä olevaa työkykyä haluttaisiin hyödyntää, täytyy joko työntekijän tai työnantajan huolehtia kustannuksista.
Lienee selvää, että jos osa-aikainen työ pienentää merkittävästi työntekijän ansioita, jää se monen työntekijän osalta käyttämättä. Mikään ei kuitenkaan estä työnantajaa maksamasta täyttä palkkaa, vaikka työntekijän työaikaa lyhennettäisiinkin työkyvyn tukemiseksi. Työnantaja saisi työntekijän osittaisen työpanoksen ja mahdollisesti estäisi pidemmän poissaolon.
Onhan hieman nurinkurista, että kokonaan voi olla pois täydellä palkalla, mutta töihin osittaisella työkyvyllä tullessaan työntekijä kantaisi taloudellisen vastuun. Työnantajan viestin soisi olevan: Tervetuloa töihin, arvostamme työpanostasi, teet sen verran kuin jaksat.
Jos työkyky on alentunut osittain pidemmäksi aikaa, voi harkintaan tulla osakuntoutustuki tai osatyökyvyttömyyseläke.
Nämäkin osaratkaisut mahdollistavat työuran jatkamisen jäljellä olevaa työkykyä hyödyntäen ja ovat kaiken lisäksi työnantajalle taloudellisesti erittäin kannattavia. Osatyökyvyttömyyseläkkeistä ei tule työnantajalle maksuvaikutusta ja ne pienentävät työkyvyttömyyseläkkeiden maksua.
Osa-aikatyö voi sopia eri elämäntilanteisiin
Osa-aikaisen työn mahdollistaminen ei tietenkään rajoitu vain sairauden takia työn keventämiseen.
Osa-aikatyö voi olla ihan oma valinta erilaisissa elämäntilanteissa ja keino tukea omaa hyvinvointia tai jakaa voimavaroja työn ja muun elämän välillä.
Osa-aikainen työntekijä lienee aina parempi vaihtoehto kuin ei työntekijää ollenkaan ja siksi joustavat työmahdollisuudet tulisi olla käytössä sujuvasti jokaisella työpaikalla.
Lue myös
- Mallia osittaisen työpanoksen mahdollistamiseen voi ottaa myös vaikka Kempeleen kunnalta, jossa voi mielenterveyssyissä tehdä töitä juuri sen verran kuin jaksaa, ilman palkkavaikutuksia. Tutustu tarkemmin:
- Kempeleen malli Kevan Oppimisympäristössä
- Uutinen: Työssä jatkamista voidaan tukea sopivalla työllä
- Sairauspäivärahasta lisätietoa Kela.fi/sairauspaivaraha
- Osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki
