Tilaa tunteille ja voimaa vuorovaikutuksesta
Turvallisuustilanteen nopea heikkeneminen Euroopassa Venäjän hyökättyä Ukrainaan on tuonut syvää surua ja huolta myös suomalaisten harteille. On raskas mieli siitä valtavasta inhimillisestä kärsimyksestä, mikä ukrainalaisia kohtaa, kun he taistelevat oman vapautensa ja koko eurooppalaisen demokratian puolesta.
Vaikka välitöntä sotilaallista uhkaa ei kohdistu Suomeen, voi epävarmuus ja turvallisuustilanne huolettaa, ja vaikuttaa omaan perusturvallisuuden kokemukseen. Pohjalla on vielä lisäksi pandemian aiheuttamaa turnausväsymystä, mikä on monessa työtehtävässä esimerkiksi sote-, opetus- ja turvallisuus aloilla aiheuttanut merkittävää lisäkuormaa.
Mielenterveysperustaiset työkykyriskit ovat kasvaneet voimakkaasti jo pandemian seurauksena. Nyt on erityisen tärkeää panostaa vahvaan työkykyjohtamiseen ja myös tukea ihmisiä oman hyvinvointinsa johtamisessa.
Mikä auttaa jaksamaan epävarmuudessa ja vahvistamaan psykologista turvallisuuden kokemusta?
Vastuullisuutta mitataan nyt
Tämä erikoinen aika mittaa työyhteisöissä johtamisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen laatua.
Minkälaiseen arvoperustaan organisaation toiminta pohjaa ja tehdäänkö päätöksiä aidosti näihin arvoihin perustuen? Silloinkin, vaikka se aiheuttaisi voimakkaitakin taloudellisia tappioita.
Miten tärkeänä teoissa näyttäytyvät toimenpiteet henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseksi? Minkälaista on vuorovaikutuksen laatu työyhteisössä? Jos henkilöstö ei saa happinaamaria omille kasvoilleen ja tukea työyhteisöstä, ei ole mahdollista vastata asiakkaidenkaan tarpeisiin.
Enemmän kuin koskaan hyvinvoinnin vahvistamisen on oltava strateginen ykköstavoite.
Huolten jakaminen puolittaa murheen
Hätätilanne Ukrainassa ja epävarmuus tulevasta kehityssuunnasta herättää ihmisissä erilaisia tunnereaktioita. Pelkoa, surua, vihaa. Mutta onneksi, ja ennen kaikkea, ihan valtavasti empatiaa, rakkautta ja voimakasta halua auttaa.
Ihminen ei ole kone. Tunteita ei voi jättää narikkaan työpäivän ajaksi. Siksi on tärkeää, että työpaikoilla varataan nyt erityisen paljon aikaa kohtaamiselle, keskustelulle ja tunteiden käsittelylle.
Merkityksellinen työ ja vahva vuorovaikutus työyhteisössä ovat valtava voimavara, joka auttaa jaksamaan poikkeuksellisessa epävarmuudessa. Huolten jakaminen puolittaa murheen. Ilon jakaminen tuplaa onnen.
Miten vahvistaa omia ja (työ)yhteisön voimavaroja poikkeuksellisessa tilanteessa?
- Pidä huoli oman hyvinvoinnin perusasioista ja arjen rutiineista myös poikkeuksellisessa tilanteessa niin pitkälle kuin mahdollista. Riittävästi unta, säännöllisesti ruokaa ja liikuntaa.
- Ole armollinen itsellesi ja muille ihmisille. Hyväksy, että sinä ja muut ihmiset tekevät asioita riittävän hyvin, omien voimavarojen puitteissa. Aina ei voi olla parhaimmillaan.
- Kysy kollegalta, lähijohdettavalta, esihenkilöltä, ystävältä, naapurilta miten voit ja miltä sinusta tuntuu juuri nyt. Kuunteleminen ja dialogi on kultaa.
- Ihmisten kokemus on tässä epävarmuutta sylkevässä poikkeuksellisessa tilanteessa hyvin yksilöllinen. Älä tee oletuksia, vaan kysy. Kuuntele ymmärtääksesi, älä vastataksesi.
- Mihin keskitymme, se vahvistuu. Näe kaikki se hyvä mitä ympärilläsi ja maailmassa on. Kiinnitä tietoisesti huomiota hyviin ja toimiviin asioihin arjessa kotona ja työyhteisössä.
- Kiitä, kehu ja kannusta sekä kotona että töissä.
- Keskity siihen mitä olet tekemässä. Älä multitaskaa.
- Hengitä - enemmän taukoja työpäivään. Minkälaisista asioista sinä saat virtaa ja voimavaroja? Varaa tietoisesti aikaa asioille, jotka voimaannuttavat sinua.
- Somettamiselle ja uutisten seurannalle rajat.
- Jos tuntuu, että omat voimavarat eivät enää riitä, hae matalalla kynnyksellä apua. Läheistesi lisäksi esimerkiksi esihenkilöltä, työterveyshuollosta, Mieli ry:n kriisipuhelimesta.
