Tutkimustulokset elämään arjessa

Julkisen alan työntekijöiden työkyky ei parane pelkillä tutkimusraporteilla tai prosenttiluvuilla – todellinen muutos syntyy vasta, kun tieto muuttuu arjen teoiksi. Kevan tuore opetusalan toimialakatsaus nostaa esiin sekä onnistumisia että kehityskohteita, ja herättää pohtimaan: miten tutkimustulokset saadaan tukemaan työyhteisöjen hyvinvointia ja ammattilaisten jaksamista käytännössä?

Kuten Aristoteleskin asian muotoilee - The purpose of the knowledge is action, not knowledge - ei Kevan tutkimustoiminnankaan lopullisena päämääränä ole asiakkaiden käyttöön päätyvä tutkimusraportti tai sen prosentit itsessään.

Tutkimme, jotta julkisella sektorilla työtään tekevät ammattilaiset olisivat entistä työkykyisempiä. Tämän tavoitteen äärelle päädyimme jälleen, kun Keva julkaisi opetusalan ammattilaisten työhyvinvointia ja työkykyä käsittelevän toimialakatsauksen.

Työelämätutkimuksen arvo ei synny pelkästään uusista oivalluksista tai tilastoista, vaan siitä, kuinka tuloksilla voidaan tukea paikallista kehitystyötä. Kun tieto muuttuu aiempaa tarkemmin päämäärän edistämiseen kohdistuvaksi toiminnaksi, syntyy vaikuttavuutta – ja siinä on koko tutkimustoiminnan ydin. Eihän esimerkiksi lääketieteellisen tutkimuksenkaan päämääränä loppukäyttäjän näkökulmasta ole lääke, vaan ihmisten terveyden parantaminen. 

Kuinka opetusalan ammattilaiset jaksavat työssään?

Monista lähteistä koottu tieto jalostuu raportissa muutamaksi keskeiseksi havainnoksi:

Työhyvinvointi on kehittynyt opetusalalla monin tavoin myönteisesti. Henkinen kuormitus on kuitenkin opetusalalla yleistä ja kohdistuu erityisesti nuorimpiin työntekijöihin, erityisopettajiin ja koulunkäynninohjaajiin. Kuormitustekijöistä huolimatta opetustoimen henkilöstö on työkyvyn näkökulmasta suhteellisen hyvässä asemassa, ja heidän työkyvyttömyysriskinsä on muuta kunta-alaa pienempi.

Lähes kaikki opetusalan ammattilaiset kokevat työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Työyhteisöjen ilmapiiri sekä esihenkilötyö ovat parantuneet. Työyhteisö ja toimiva esihenkilötyö koetaankin keskeisinä työn voimavaratekijöinä.

Henkisen työkyvyn hyväksi kokevien nuorten opetusalan ammattilaisten määrä on laskenut. Nuorten, opinnoistaan juuri työelämään siirtyneiden ammattilaisten työhyvinvointi on heikentynyt erityisesti koettujen vaikutusmahdollisuuksien ja työpaikan suositteluhalukkuuden osalta.

Miten tietoa viedään käytäntöön?

Teemme Kevassa yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa, jotta löydämme parhaat keinot tukea työnantajia työkykyjohtamisessa.

Erityistä huomiota vaativat seikat vaihtelevat suuresti, mutta ovat raportissa valmiiksi koottuna opetuksen järjestäjien käytettävissä, paikallisessa työssä sovellettavaksi. Pyrimme yhteistyöllä siihen, että havainnot päätyvät arjen toimintaan. Sitoutuminen kehittävään toimintaan ei synny itsestään – se vaatii päätöksiä ja rakenteita, jotka tukevat tiedon muuttumista toiminnaksi. 

Ehdotan tähän prosessiin kolmea foorumia:

• Johtoryhmän kokoukset. Kevan kesällä 2025 julkaisema työkykyjohtamisen ja työterveysyhteistyön tutkimus osoittaa, että johtoryhmät hyödyntävät tutkimustietoa liian vähän. Organisaatioiden kesken on isoja eroja siinä, asettaako johtoryhmä tavoitteita ja käsitteleekö se työkyvyn tilan mittareita. Mittareita käsitellään harvemmassa kuin kahdessa kolmesta kunta-alan johtoryhmästä.
   
• Opettajien VESO-päivät ja opettajankokoukset. Arjen haasteisiin sopivat ratkaisut, konkreettiset työkalut ja toimintamallit syntyvät usein vasta yhdessä käytävien keskustelujen kautta. Opetustyö itsessään on usein yksin puurtamista, mutta juuri siksi suunnittelua ja havaittujen haasteiden ratkaisemista on tärkeää ja hedelmällistä tehdä työryhmissä ja yhteisötasolla. Opettajien veso-päivät (opettajan työaikaan kuuluva kehittämispäivä) voi tarjota oivallisen foorumin käsitellä tärkeitä, kaikille yhteisiä teemoja.
  • Toimialakatsauksen jokaisen luvun lopussa on Kiinnitä huomiota -koosteet, joita kannattaa hyödyntää yhteisissä keskusteluissa - ne auttavat löytämään paikalliseen tilanteeseen sopivia ratkaisuja ja edistämään hedelmällistä keskustelua.
    
    
• Paikalliset kehittämisverkostot. Suomessa kokoontuu useita alueellisia opetusalan toimialaverkostoja, joissa alan ammattilaiset jakavat hyviä käytänteitään sekä keskustelevat tunnistetuista haasteista. Ehdotan opetustoimen verkostojen asialistalle lisättäväksi toimialakatsauksen keskeisiä havaintoja, ja niiden kytkemistä alueelliseen tilannekuvaan ja pohdintoihin.

Antoisia keskustelu- ja kehittämishetkiä toimialakatsauksen parissa!

Lisätietoa

Tutustu opetusalan toimialakatsaukseen:

• Uutinen: Tuore katsaus osoittaa, mikä opetusalalla kuormittaa ja mikä vahvistaa työkyky
  
  
• Toimialakatsaus: Opetuksen toimialan henkilöstön työkyky ja sen johtaminen (pdf)

Katso muut Kevan tutkimukset, tilastot ja ennusteet: Tutkimukset, tilastot ja ennusteet

Kevan koulutus: Muutoskestävä työkykyjohtaminen - resilienssi voimavarana -verkkokoulutus

Tule mukaan Kevan ja Työterveyslaitoksen maksuttomaan verkkokoulutukseen, jonka aiheena on Muutoskestävä työkykyjohtaminen - resilienssi voimavarana. Tapahtumassa kuulet mm. ajankohtaista tutkimustietoa siitä, miten muutokset haastavat osaamista ja esihenkilöiden voimavaroja. Lisäksi saat keinoja työyhteisöjen muutoskyvykkyyden tukemiseen ja vahvistamiseen. 

Ajankohta: 29.01.2026 14.00–15.30
Ilmoittautuminen: 27.1.2026 saakka

Tilaisuuden tiedot ja ilmoittautuminen: Muutoskestävä työkykyjohtaminen - resilienssi voimavarana -verkkokoulutus