Työkyvyn heikkeneminen ansioilla arvioituna
Toisinaan näkee mielipiteitä, että akateemisen tutkimuksen pitäisi paremmin vastata käytännön elämän ongelmiin. Eläketoimialalla työkyvyttömyysilmiö on monipuolisen tutkimuksen kohde, mutta tutkimustiedossa on edelleen aukkoja. Vaikka paljon tiedetään, kaikkea ei saada katettua. Usein haasteena on myös tulkita tutkimustuloksia niin, että niistä olisi konkreettista hyötyä esimerkiksi eläkelaitosten asiakkaille.
Tässä kirjoituksessa tavoitellaan syvempää ymmärrystä työkyvyn heikkenemisen yhteydestä palkkakehitykseen. Kirjoituksen aihe pohjautuu tutkimuksessa Nummi ym. (2025) esitettyihin tuloksiin. Tutkimus on jatkoa eläkeaiheisiin julkaisuihin, joita olen esitellyt aiemmissa kirjoituksissa.
Vuonna 2017 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet
Työkyvyttömyyseläkkeeseen johtava työkyvyn heikkeneminen on useimmiten pitkä prosessi, joka heijastuu työhön ennen eläkettä. Heijastukset ovat moniulotteisia sekä henkilölle että työpaikalle. Yksi näillä tasoilla konkretisoituva ilmentymä on henkilön palkka ja ammatti. Vaikka työsuhdeturva takaa palkkaa, käytännössä tehtävien muutokset ja työpaikan vaihtaminen ja pätkätyöt voivat johtaa työkykynsä kanssa kamppailevan negatiiviseen palkkakierteeseen.
Tutkimuksessa analysoitiin kysymystä, miten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden palkkakehitykselle käy. Tutkimusaineistona on edustava otos vuonna 1956 syntyneistä, jotka siirtyivät kunta-alalta eläkkeelle vuonna 2017. Palkkakehitystä analysoitiin ennen eläkettä, vuosina 2005–2017.
Tilastollisen analyysin perusteella siirtyneet voidaan jakaa kuuteen ryhmään, joilla on erilaiset palkkakehitysprofiilit. Havaintoja ryhmistä voi koostaa siten, että noin 70 prosentilla siirtyneistä ei esiinny muutoksia palkassa ennen eläkettä. Sen sijaan kolmanneksella esiintyy eri vaiheissa elinkaarta huomattavan poikkeavia trendejä palkkakehityksessä.
Tulosten tulkintaa
On myönteinen asia, että lähes kolmella kunta-alan työntekijällä neljästä, jotka päätyivät työkyvyttömyyseläkkeelle, ei ilmennyt toimeentulo-ongelmia sen takia, että palkkataso keskimäärin syystä tai toisesta aleni.
Eläkesäännöt takaavat sen, että työkyvyttömyysriskin toteutumisesta huolimatta tämän ryhmän kohdalla suhteellisen normaalia ”karriääriä” seuraileva työeläketurva voi toteutua. Tämä on pääsääntö, yksittäisten henkilöiden tilanteessa luonnollisesti esiintyy eroja.
Lopuilla ilmeni palkoissa aleneva trendi ja yleisesti ottaen heikkoa työmarkkinoille kiinnittymistä eri vaiheessa elinkaarta, useimmiten jo vuosia ennen eläkkeelle jäämistä. Taustalla on työkyvyn heikkeneminen, sairauspoissaolot ja henkilön työmarkkinatilanne yleisemmin. Näistä syistä tässä ryhmässä pysyvään työkyvyttömyyteen johtava vakava sairaus rapauttaa työuran ja ansaintamahdollisuudet, vaikka työkyvyttömyyseläkkeen säännöt tilannetta jossain määrin korjaavatkin eläkkeellä ollessa.
Tulokset antava ajattelemisen aihetta työpaikoille. On syytä miettiä keinoja työkyvyn kanssa kamppailevien, yleensä matalapalkkaisten ihmisten työssä pysymisen tukemiseksi ja sairauspoissaolojen pitkittymisen estämiseksi.
Voidaan arvioida, että lakisääteinen eläkejärjestelmä osoittaa toimivuutensa tällaisten esimerkkien kautta, joissa työkyvyttömyyden riski erilaisten työmarkkinapolkujen kautta toteutuu.
Askel eteenpäin tilastollisen menetelmän soveltamisessa
Soveltavassa tilastotieteessä kansainvälinen vertaisarvioitu tutkimus noudattaa omaa kaavaansa. Aluksi on oltava jokin menetelmään liittyvä innovaatio, jonka jälkeen sitä demonstroidaan simulaatioesimerkeillä ja arkielämästä tutuilla sovelluksilla. Tutkijayhteisö arvioi innovaation ja sen arvon sovelluksissa tiukoin kriteerein.
Tämän tutkimuksen menetelmä – trajektorianalyysi – paikantuu niin sanottujen sekoitettujen jakaumien tutkimusperinteeseen. Siellä kysymys liittyy tutkittavan ilmiön (esim. palkka tai eläke) mitattuun jakaumaan ja siitä eriytyviin alijakaumiin, jotka eivät ole suoraan havaittavissa. Keskeinen tavoite on alijakaumien löytäminen. Tähän vaikuttaa ilmiön mittaaminen. Tutkimuksessa esitettiin selkeästi muunnostekniikka (ns. skaalautuva Box–Cox-transformaatio), jolla on olennainen merkitys alijakaumien lukumäärän löytämisessä.
On tärkeää, että akateemisen tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä myös käytännössä. Tutkimuksessa otettiinkin myös askel eteenpäin menetelmän soveltamisessa. Se on saatavilla R-ohjelmiston analyysipakettina, jonka avulla muut tutkijat voivat kokeilla sitä omissa tutkimusongelmissaan.
Lähteet
Tapio Nummi, Jyrki Möttönen, Pasi Väkeväinen, Janne Salonen & Timothy E. O'Brien (07 Feb 2025): On the improved estimation of the normal mixture components for longitudinal data, Journal of Applied Statistics, DOI: 10.1080/02664763.2025.2459293
Lisää blogikirjoituksia aiheesta
Työkyvyttömyyden taustatekijöistä kunta-alalla
Työ vanhuuseläkkeen rinnalla on yleistymässä, mutta riittääkö se?
Tarkentuva kuva työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä
