Työnantaja kuskin paikalla työterveysyhteistyössä

Työterveyshuoltoon laitetaan paljon rahaa ja ladataan paljon odotuksia. Miten yhteistyöstä saisi niin toimivaa, että nämä odotukset täyttyisivät ja työterveyshuolto olisikin enemmän investointi henkilöstön työkykyyn kuin pelkkä kustannuserä?

Vaikuttava työterveyshuolto edellyttää toimivaa yhteistyötä työnantajan ja työterveyshuollon välillä. Työterveysyhteistyön lähtökohtana tulee olla työnantajan työkykyjohtamisen tavoitteet.

Tämä edellyttää, että työnantaja on rakentanut tilannekuvaa henkilöstön työkyvystä ja määritellyt tavoitteet sen pohjalta. Eli että työnantajalla on käsitys, mitä henkilöstön työkyvyn edistämiseksi tulisi tehdä: mitkä ovat työpaikan omat toimenpiteet ja mihin siis myös työterveyshuollosta tarvitaan tukea.

Tavoitteiden määritellyssä työnantaja voi hyödyntää työterveyshuollon osaamista. Ammattitaitoinen ja yhteistyöhön sitoutunut työterveyshuolto voi auttaa työnantajaa tunnistamaan työkyvyn tilannekuvaa ja muodostamaan mielekkäitä tavoitteita.

Työnantaja johtaa työterveysyhteistyötä

Työterveysyhteistyön tavoitteiden määritellyssä ja ylipäätään työterveysyhteistyössä kuskin paikalla istuu kuitenkin työnantaja. Johtaminen on tietenkin tässäkin vuorovaikutusta: ei sanelua vaan hyvän yhteistyön rakentamista.

Onnistumisen edellytyksenä on, että työterveyshuoltokin tunnistaa johtamisen vastuun kuuluvan työnantajalle.

Kevan tutkimuksen (Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisella alalla vuonna 2023, pdf) mukaan 80 % työnantajista arvioi työterveysyhteistyön johtamisvastuun kuuluvan työnantajalle. Sen sijaan 91 % työterveyshuollon edustajista arvioi työterveysyhteistyön johtamisen vastuun kuuluvan työterveyshuollolle.

Johtamisen vastuuta tulisi siis monessa paikassa selkeyttää. Se vaatii avointa keskustelua työnantajan ja työterveyshuollon välillä sekä työnantajalta selkeää ja jämäkkää omien tavoitteiden määrittelyä ja tarpeiden esiin tuomista työterveyshuollolle.

Yhteistyö rakentuu luottamukselle

Keskeistä toimivassa työterveysyhteistyössä on myös luottamus.

Luottamus voi rakentua hyväksi silloin, kun molemmin puolin tehdään se, mitä on sovittu. Työterveyshuollon tulee siis tarjota työnantajan tavoitteita ja tarpeita tukevaa palvelua.

Luottamuksen lähtökohtana on myös se, että työterveyshuolto suosittelee asiantuntijana työnantajalle vaikuttavia työterveyshuollon palveluita. Työnantajalta ei tulisi vaatia esimerkiksi lääketieteellistä osaamista: työnantajan täytyy voida luottaa siihen, että työterveyshuolto suosittelee ja tarjoaa palveluja, jotka vastaavat työnantajan tarpeisiin ja edistävät työnantajan tavoitteita.

Hyvällä yhteistyöllä kustannukset pysyvät sovituissa rajoissa ja saadaan aikaan vaikuttavaa toimintaa, eli vastinetta työterveyshuoltoon investoiduille euroille. Työterveyshuollon kustannukset eivät suoraan kerro laadusta tai siitä, tehdäänkö työterveysyhteistyössä oikeita, työkykyä tukevia asioita.

Jotta työterveyshuollon kustannukset olisivat investointi henkilöstön työkyvyn tukemiseksi, edellyttää se tilannekuvan ja tavoitteiden tekemistä sekä tavoitteiden mukaista toimintaa.

Hyväkään työterveysyhteistyö ei korvaa työkykyjohtamista

Työterveyshuolto ei korvaa työnantajan työkykyjohtamista. Työterveyshuoltoon ei siis voi ulkoistaa sitä, mikä pitäisi hoitaa työpaikalla.

Hyvää työterveysyhteistyötä ei ole se, että työterveyshuollon kuvitellaan ratkaisevan työkyvyn haasteet ja vähentävän sairauspoissaoloja.

Työterveyshuoltoon laitetut eurot ovat lopulta pieni osuus työkyvyttömyyden kokonaiskustannuksista. Jos säästöjä halutaan, olisi mielekkäämpää keskittyä sairauspoissaolokustannusten vähentämiseen. Silloin ei välttämättä auta suoraviivainen työterveyskustannuksista leikkaaminen.

Työterveyskustannusten säästämisessä ja työkykyisten päivien lisäämisessä olennaisin keino on se, että haasteet hoidetaan riittävän varhain ja mielellään työpaikalla. Iso osa työssä suoriutumisen haasteista ratkeaisi muilla kuin työterveyden keinoilla, kunhan esihenkilöillä ja työpaikoilla on näitä keinoja käytössä ja niitä myös osataan käyttää.

Työterveyshuollon kustannuksia ei synny, jos työterveyshuollon ovi ei edes aukea. Ja yhteistyö on hyvää, jos työterveyshuollossa hoidetaan se, mikä sinne kuuluu.