Työturvallisuuslain uudistuksesta potkua työssä jatkamiseen
Uudistettu työturvallisuuslaki astui voimaan kesäkuun 1. päivä. Uudistuksessa tarkennetaan työnantajan velvollisuutta huomioida työntekijän ikääntymisen, henkisen kuormituksen ja henkilökohtaisten edellytysten vaikutuksia työssä terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi.
Uudistus liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitteeseen nostaa erityisesti yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta. Asian nouseminen uudelleen esiin avaa laajemmin ovia myös osatyökykyisten parempaan työssä jatkamiseen.
Osatyökyvytön vai osatyökykyinen
Kun puhumme osatyökykyisistä, ajatukset siirtyvät helposti henkilöön, jonka työkyky on heikentynyt terveydellisistä syistä niin, että hän ei kykene enää selviytymään omasta työstään. Tavallisesti työkyvyn heikentymisen merkit ilmenevät kuitenkin jo paljon aikaisemmin ja kasvavat pikkuhiljaa.
Kevan tilastojen mukaan osaskuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat jo vuosien ajan liittyneet tuki- ja liikuntaelinsairauksiin tai mielenterveyden häiriöihin.
On hienoa, että työturvallisuuslaissa työkykyä ja siten myös osatyökykyisyyttä tarkastellaan laajana ilmiönä. Työkyky kertoo yksilön edellytyksistä suoriutua työssään suhteessa työn vaatimuksiin.
Suoriutuminen voi heikentyä myös muusta kuin terveydellisestä syystä. Ikääntyminen tuo tullessaan muutoksia ihmisen työkykyyn. Työkyky vaihtelee myös erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisissa työelämän muutoksissa. Työssä suoriutuminen voi heiketä myös tilapäisesti esimerkiksi muutostilanteissa tai silloin, kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Tällöin huomio tulisi kiinnittää siihen, miten tuetaan jäljellä olevaa työkykyä ja työkyvyn palautumista.
Avainsana ennakoinnissa
Nykytyöelämä kuormittaa monin eri tavoin. Työstä on tullut intensiivisempää, työtahti on kiristynyt, multitaskaus lisääntynyt, oppimisvaatimukset lisääntyneet.
Jatkossa työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa työnantajan on otettava huomioon myös työn sisältöön, työjärjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät.
Työnantajalla on myös velvollisuus jatkuvaan työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden tarkkailuun työympäristön, työyhteisön tilan ja työtapojen turvallisuuden lisäksi. Tämä koskee myös toimenpiteiden vaikutusten arviointia.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa työpaikoilla tunnistetaan kuormitustekijöitä, ennakoidaan työkykyyn vaikuttavia ja työkykyä heikentäviä asioita, sitä aiemmin niihin voidaan myös etsiä toimivia ratkaisuja.
Työhyvinvointi- ja fiiliskyselyt kehittämistoimineen ja niiden arviointi on yksi varhaisen tunnistamisen keinoista. Ennakoinnin apuna on käytettävissä myös eri tutkimuslaitosten, yliopistojen ja mm. Kevan tutkimuksia ja tilastotietoja työntekijöiden työkyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Uusia ratkaisuja osatyökykyisten tueksi
Tietoa on, tarvitaan toimia. Osatyökykyisten työssä jatkamisen mahdollisuuksista on puhuttu vuosikausia. Silti Kevan viimeinen Julkisen alan työhyvinvointitutkimus 2022 osoitti, että osatyökykyisten työssä jatkamisen tukeminen on heikentynyt kuntatyöpaikoilla. Tutkimusraportti: Työkyvyn johtaminen ja työterveysyhteistyö julkisen alan organisaatioissa vuonna 2021
Entistä vähemmän luodaan uudelleensijoituksen mahdollisuuksia yli toimialarajojen, aiempaa harvempi organisaatio käyttää tehostettua tukea yhtenäisesti, entistä harvempi työterveyshuolto koordinoi osatyökykyisten hoitoa ja kuntoutusta. Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksen tuloksia eri vuosilta (Kevatutkii.keva.fi)
Moninaiset tilanteet ja vaihtelevat näkökulmat työkyvyn tukemiseen kaipaavat erilaisia ratkaisuja. Miten huomioidaan esimerkiksi ikääntymisen myötä kasvava tarve valolle, vähemmän hälyisille tiloille tai palautumiselle? Miten tartutaan asiakkaiden taholta lisääntyneisiin väkivaltatilanteisiin? Miten otetaan hallintaan psyykkistä kuormitusta aiheuttavat tekijät?
Jos ummistamme silmämme ja korvamme erilaisille tarpeille ja kuormitustekijöille, seurauksena saattaa olla sairauspoissaolojen kierre ja pidempi työkyvyttömyys.
Työturvallisuuslain uudistuksesta potkua kehittämistyöhön
Kevan työelämän kehittämisrahan vuoden 2023 toinen hakukierros on parhaillaan käynnissä. Olisi hienoa eri saada organisaatioista hankesuunnitelmia osatyökyvyn edistämiseen.
Nyt on hyvä hetki miettiä, mitä voisi tehdä toisin tai mitä uutta voisi tehdä erilaisista syistä tapahtuneen työkyvyn heikentymisen ennakoinnissa tai taltuttamisessa.
Kaikkien työpanosta tarvitaan tämän päivän työelämässä. Samoin tarvitaan uusia ideoita osatyökykyisen työssä jatkamisen mahdollistamiseksi.
Lisätietoja kehittämisrahasta
- www.keva.fi/kehittamisraha
- Lisätietoa ja ohjeita hakemiseen kerromme myös webinaarissamme ”Työelämän kehittämisraha tutuksi” 15.6.2023. Ilmoittaudu webinaariin
