Uudistu tai kuole
Työtehtävät muuttuvat yhä enemmän luovuutta vaativaksi uuden tiedon ja toimintatapojen luomiseksi. Työntekoa ja oppimista ei voi erottaa toisistaan. Luovassa työssä työkykyä ilman uudistumiskykyä ei ole. Sama koskee organisaatiota: kilpailukyvyn ehdoton edellytys on jatkuva uudistuminen.
Osaaminen kehittyy läpi elämän - koulutuksessa, työssä ja vapaa-ajalla. Suurin osa oppimisesta tapahtuu kuitenkin työssä. Tästä huolimatta oppimisympäristöllä viitataan pääsääntöisesti formaaliin koulutukseen, ja joskus harvemmin, vapaa-aikana tapahtuvaan oppimiseen.
Mikä mahdollistaa tai estää uudistumista työssä? Miten poistaa esteitä ja vahvistaa yksilöiden ja yhteisön oppimista?
Yksilöiden ja organisaation uudistuminen ovat vahvasti toisiinsa sidoksissa. Yhteisö ei voi oppia, jos ihmiset eivät uudistu. Organisaation uudistumiskykyyn vaikuttaa ratkaisevasti työntekijöiden osaaminen ja ominaisuudet, kuten itsetuntemus, tietoisuustaidot, motivaatio, asenteet, vuorovaikutustaidot ja palautumiskyky.
Myös yhteisön ominaisuudet ovat merkittäviä. Persoonien, osaamisen, sukupuolen ja etnisen taustan erilaisuus tuo mukanaan useita potentiaalisia etuja uudistumiskyvylle. Yhteisön heterogeenisuus laajentaa ja erilaistaa verkostoja, mikä mahdollistaa uusia näkökulmia ja tietoa, ja on keskeistä innovaatiokyvyn kannalta. Lisäksi yhteisön monimuotoisuus on omiaan lisäämään yksilöiden toisistaan riippumatonta päätöksentekoa, mikä pienentää ryhmäajattelun riskiä.
Uudistumiskyky rakennettava organisaation verenkiertoon
Uutta osaamista voi hankkia monella eri tavalla. Yhteisö, joka kuvittelee uudistuvansa ensisijaisesti rekrytoimalla uusia osaajia, ostopalveluiden tai kumppanuuksien kautta, on kuin pakkasessa housuunsa tekevä. Lämmittää, mutta hyvin lyhyesti. Osaamisen laajentamisen keinovalikoimassa sinänsä toimivat työkalut eivät korvaa tärkeintä: uudistumiskyvykkyyden rakentamista osaksi organisaation verenkiertoa.
Osaamisen uudistaminen on nivottava toimintakulttuurin ytimeen. Kaikkein tärkeintä on luottamuksen, rakkaudellisuuden ja avoimuuden mahdollistama perusturvallisuus.
Jotta voisi oppia merkittävästi uutta, joka murtaa ja muuttaa ammatti-identiteettiä, pitää antautua haavoittuvuudelle ja mennä epämukavuusalueelle. Halu oppia voittaa pelon epäonnistua.
Lisäksi vaikuttavan uudistumiskyvyn välttämätön edellytys on merkityksellisyys. Ilman merkityksellisyyttä ei ole intoa, eikä selkeää suuntaa. Tarvitaan kirkas päämäärä niin koko organisaation, tiimien kuin yksilöidenkin tasolla. Luovassa työssä tulos- ja oppimistavoitteet ovat tiivis kaksikko. Ilman uudistumista menestyminen luovassa työssä ei ole mahdollista.
Toiminnan ja osaamisen kehittämisen rakenteet, prosessit, johtaminen ja esimiestyö on tarkasteltava oppimisen mahdollistamisen ja esteiden poistamisen näkökulmista. Saman luupin läpi on pitää tutkia myös fyysinen ympäristö, työskentelytavat, -välineet ja -ohjelmistot.
Toimintakulttuuria ei voi siirtää tai ostaa
Julkisella sektorilla on meneillään hallinto- ja palvelurakenteen mullistava sote- ja maakunta-uudistus. Keskustelun painopiste on ollut pääosin rakenteissa ja euroissa. On syytä muistaa, että sote-alan tärkein tuotannontekijä ovat ihmiset. Julkisten palveluiden laatu ja tehokkuus riippuvat keskeisesti osaajien sitoutumisesta työhön ja jatkuvaan kehittymiseen.
Korkeaa tuottavuutta, työhyvinvointia ja jatkuvaa uudistumiskykyä mahdollistavaa toimintakulttuuria ei voi siirtää tai ostaa organisaatiosta toiseen. Se pitää rakentaa yhteisön jäsenten kanssa. Siksi se on menestyksen kivijalka, ja vaikea kopioida. Sote- ja maakuntauudistuksen onnistumisessa ratkaisevaa on työntekijöiden sitoutuminen muutokseen ja uudistumiseen.
