Vaikuttava työkykyjohtaminen edellyttää rakenteita

Vaikuttava työkykyjohtaminen ei ole yksittäisiä toimenpiteitä van suunnitelmallista, johdettua ja pitkäjänteistä tekemistä. Onnistuakseen siihen tarvitaan rakenteita.

Kevan 25.8.2025 julkaisemassa asiakastarinassa Työkykyjohtaminen vahvistaa positiivista henkilöstökokemusta Kymenlaakson hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Marjut Nieminen ja työkykypäällikkö Tiina Talvinen kertovat, millä tavoin Kymenlaaksossa on onnistettu kehittämään työkykyjohtamista ja sitä kautta vähentämään sairauspoissaoloja. 

Marjut ja Tiina nimeävät useita eri keinoja, joista mainittakoon tässä kohtaa erityisesti korvaavan työn onnistunut lisääminen. Tällä ei ole ainoastaan vaikutettu sairauspoissaolojen vähentymiseen, vaan myös siihen, miten työkyky nähdään (töitä voi tehdä myös osittain työkykyisenä) ja siihen, miten omaa osaamista voi laajentaa korvaavan työn kautta.

Lisäksi Kymenlaakson hyvinvointialueella on saatu hoidettua työtä, jotka ilman korvaavaa työtä olisivat jääneet tekemättä. Yksi itseäni erityisesti ilahduttanut ja onnistunut esimerkki korvaavasta työstä löytyy hyvinvointialueen pelastustoimialalta: pelastaja astui hetkeksi työkykyasiantuntijan saappaisiin. 

Ilman rakenteita työkykyjohtaminen jää helposti puheen tasolle

Työssäni hyvinvointialueiden parissa olen huomannut yhden erittäin tärkeän asian. Työkykyjohtamista on varsin vaikea johtaa ja kehittää, jollei sille ole rakenteita. 

Keskusteluja voidaan aiheesta toki käydä eri yhteyksissä. Aiheelle pitää antaa kuitenkin oma aikansa säännöllisesti ja huolehtia, että keskustelussa ovat mukana ne, jotka päättävät tavoitteista ja joille vastuu toimenpiteiden toteutumisesta kuuluu. Muuten asiat jäävät helposti puheen tasolle. Vähintäänkin usein käy niin, ettei hyville ideoille ole toteuttajaa.

Työkykyjohtaminen on nimenomaan johtamista ja kuuluu johdolle, keskijohdolle ja esihenkilöille. Heidän on kuitenkin liki mahdotonta hoitaa tätä tärkeää tehtäväänsä, jollei ole olemassa foorumeita, joissa heillä on saatavilla päätösten tueksi olennainen tieto ja tietysti myös mahdollisuuksien mukaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. 

Toimivat rakenteet työkykyjohtamisen moottoreina

Hyvinvointialueilta löytyy erinomaisia esimerkkejä työkykyjohtamisen edistämisestä rakenteiden avulla.

Kymenlaakson hyvinvointialueella, kuten myös Varsinais-Suomen ja Satakunnan hyvinvointialueilla, tätä tarkoitusta varten on rakennettu muun muassa työkykyjohtamisen ohjausryhmiä, joissa luodaan yhteistä tilannekuvaa voimavaroista ja työkyvyttömyysriskeistä, päätetään tavoitteista ja toimenpiteistä ja seurataan tavoitteisiin kytkettyjen mittareiden liikehdintää.

Työkykypäälliköiden, työhyvinvointiasiantuntijoiden ja työkykykoordinaattoreiden rooli on ohjausryhmissä merkittävä; he huolehtivat siitä, että riittävä tieto on tarjolla ja auttavat johtoa, keskijohtoa ja esihenkilöitä löytämään vaikuttavia ratkaisuja.

Jokaisessa näissä organisaatiossa ohjausryhmätoiminta on vähintäänkin lisännyt keskustelua työkyvystä ja kirkastanut työkykyjohtamiseen liittyviä rooleja vastuita sekä toiminut alustana organisaation eri toimijoiden lisääntyvällä yhteistyölle työkykyasioiden tiimoilta – ja parhaimmillaan johtanut vaikuttavien toimenpiteiden löytymiseen ja sitä kautta sairauspoissaolojen vähentymiseen.

Kymenlaakson hyvinvointialueella esimerkiksi yllä mainittu korvaavan työn lisääntyminen on osittain seurausta ohjausryhmissä säännöllisesti käytävistä keskusteluista ja sovituista toimenpiteistä asian edistämiseksi. 

Vielä todettakoon, että foorumin nimellä ei ole merkitystä, se voi olla ohjausryhmä tai jotain muuta, eikä uusia rakenteita kannata perustaa irralleen jo toimivista johtamisrakenteista. 

Olennaista on, että työkykyjohtamisen asioita käsitellään säännöllisesti ja tavoitteellisesti siten, että tarjolla on päätösten tueksi riittävän kattavasti tietoa ja mukana tahot, joiden vastuulle työkykyjohtaminen eli johtaminen kuuluu. Kukin organisaatio kehittää tähän itselleen sopivat foorumit. 

Kymenlaakson hyvinvointialue on tehnyt erinomaista työtä työkykyjohtamisen kehittämiseksi samoin kuin mainitut kaksi muutakin hyvinvointialuetta ja lukuisat muut julkisen alan organisaatiot, kaupungeista kuntiin, valtion virastoihin, kirkon työnantajiin. Matka ei ole ollut helppo ja sinnikkyyttä on vaadittu ja vaaditaan jatkossakin, mutta tuloksia näkyy jo. Kiitos, että Keva on saanut olla matkassa mukana tukemassa ja oppimassa.

***

Tavataan Kuntamarkkinoilla!?