Vain hyvinvointi rakentaa kestävää kasvua
Ihminen antaa parhaansa työssä, jolla on tarkoitus. Kun sydämessä läikähtää ja silmissä syttyy palo, silloin työ on arjen valo.
Kun johtamisessa sanoitamme sitä, miten tekemämme työ lisää hyvinvointia, sivistystä, terveyttä tai onnellisuutta, työllä on suurempi tarkoitus, jonka eteen ponnistella. Pelkät sanat eivät silti riitä, vaan yhtä tärkeää on tekojen kautta näyttää, että henkilöstön hyvinvoinnin ja oppimisen lisääminen on prioriteetti, jonka avulla pystymme entistä parempiin tuloksiin.
Kuinka moni loikkaa aamulla sängystä ilolla töihin, jos johtamisen pääviesti on pelkkä kilpailukyvyn parantaminen ja tehokkuuden lisääminen? Olipa kyse kansakunnasta tai organisaatiosta, ihmiset seuraavat johtajaa, joka luo toivoa ja näyttää suuntaa, jolla on merkitystä.
Tällöin arvojärjestyksessä hyvinvointi tulee ensin. Hyvinvoinnin perustalle rakentuu kestävä tuloksentekokyky.
Epävarmuuden ajassa on toivon ja tuhon siemeniä
Pandemia-aikana on mitattu ihmisten ja organisaatioiden arvoja ja avantouintitaitoja. Korona- pandemia ei jää viimeiseksi mustaksi joutseneksi. Ilmastonmuutos ja digitalisaatio muuttavat perustavanlaatuisella tavalla elinympäristöä, työtä ja taloutta.
Yllättävissä muutoskäänteissä on mukana toivon ja tuhon siemeniä. Kumpaa lähdemme kylvämään?
Pandemia on tuonut näkyväksi entistä kirkkaammin riskit, jotka liittyvät yltiöpäiseen tehostamiseen. Tämä tulee näkyväksi ihmisten mielen kuormituksen piikkinä, kun joustovara on jo lähtötilanteessa käytetty. Mielen kuminauha katkeaa, kun se on jo valmiiksi äärimmilleen venytetty. Riskit realisoituvat vastaavasti minimiin puristetuissa toimitusketjuissa, joissa ei ole varmuusvaroja ja prosessit on äärimmilleen optimoitu.
Lyhytnäköisestä tuottavuuden ja tehokkuuden tavoittelusta ihmisen ja maapallon pidemmän aikajänteen hyvinvoinnin kustannuksella on tehtävä taloudellisesti ja kulttuurillisesti kannattamaton vaihtoehto myös nykyhetkessä.
Vastuullisuus kantaa
Jos taloudellinen tulos paranee ja samalla ihmisten hyvinvointi heikkenee tai hiili-intensiivisyys ei vähene, miten hyvin organisaatio on onnistunut? Miten arvotetaan pitkän tähtäimen uudistumiskykyä ja investointeja ihmisiin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen? Miten saamme käyttöön vastuullisen johtamisen vipuvaikutuksen tuottavuuden kasvuun?
Pitkän tähtäimen menestyksen kivijalka on uudistumiskyky, jota mahdollistaa yhteisön hyvinvointi ja luottamus. Tuottavuusloikkaa ei tehdä ilman osaamisloikkaa – ei yksilönä, eikä yhteisönä. Onnistumisen voiteluaineena on työyhteisön luottamukseen perustuva rikastava vuorovaikutus ja haavoittuvuuden jakaminen.
Vuorovaikutuksen laatu ratkaisee
Vuorovaikutus on avaintaito elämän kaikilla osa-alueilla, yhtä hyvin työssä kuin kotona.
Vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa hyvinvointiin, oppimiseen ja työssä onnistumiseen.
Kun koemme, että oma työ on merkityksellistä ja innostavaa ja voimme vaikuttaa omaan työhön, silloin pystymme antamaan parhaimpamme myös asiakkaille. Ilahduttava työntekijäkokemus välittää saman tunnekokemuksen myös asiakkaille.
Kukoistus syntyy yhdessä
Työyhteisöissä kestävää tuloksellisuutta ja uudistumiskykyä eivät mahdollista erinomaiset yksilösuorittajat, vaan yhdessä tekeminen ja oppiminen erilaisia osaamisia hyödyntämällä.
Jotta voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa, yhteisen kakun ja työn tuottavuuden pitää kasvaa. Avaimena onkin, miten yhteinen kakku ja työn tuottavuus kasvavat kestävällä tavalla lisäten samalla ihmisten ja elinympäristön hyvinvointia.
Yhtä hyvin kukoistava yksityinen ja julkinen sektori ovat toisistaan riippuvaisia. Tarvitsemme enemmän kasvuyrityksiä, ja korkean lisäarvon tuotteiden vientiä. Ja aivan yhtä kriittisesti tarvitsemme hyvinvointiyhteiskunnan infrastruktuurin ja hyvinvointia mahdollistavat palvelut. Suomi menestyy tai lakastuu ekosysteeminä, jossa oppivat yhdessä julkinen, yksityinen ja kolmas sektori.
Pandemia on haastanut merkittävällä tavalla paitsi erityisesti Kevan asiakkaita, myös Kevan omaa henkilöstöä. Vuorovaikutuksen laatu yhteisössä vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin, oppimiseen ja työssä onnistumiseen. Jotta pystymme tarjoamaan parasta palvelua asiakkaillemme, panostamme voimakkaasti myös oman henkilöstömme hyvinvointiin. Etätyön vuosipäivänä käynnistimme vuorovaikutustaitojen vuoden. Vuorovaikutuksen kehittäminen on yksi tärkeä keino lisätä voimavaroja ja vahvistaa hyvinvointia.
