Verkoston voimin tehostetun tuen kimppuun
Millaisia keinoja työnantajalla on tukea osatyökykyisen sujuvaa työhön paluuta? Entä sujuvaa työssä jatkamista? Millaista yhteistyötä se edellyttää työntekijältä, esimieheltä, työterveyshuollolta ja henkilöstöpalveluilta? Entäpä miten eläkevakuuttaja voi tukea tässä työnantaja-asiakkaita ja tätä kautta myös vakuutettuja?
Muun muassa näitä asioita pohditaan Kevan tehostetun tuen kehittämisverkostossa, joka starttasi huhtikuun lopussa. Verkoston tavoitteena on tarjota osallistujilleen ”tila”, jossa he voivat kehittää paluun ja tehostetun tuen toimintatapaa. Yhdessä pyrimme tehostamaan ja selkeyttämään sekä organisaatioiden omien keinojen että Kevan keinojen käyttämistä.
Miksi tehostettu tuki sitten on niin tärkeää, että siihen kannattaa panostaa? Tehostettua tukea ja paluun tukea kehittämällä voidaan osaltaan vaikuttaa työkyvyttömyyden taloudellisiin ja inhimillisiin kustannuksiin niin työnantajan kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Tehostetun tuen tavoitteena on varmistaa sujuva työssä jatkaminen, kun esimiehen ja työyhteisön omat keinot eivät riitä ratkaisemaan työssä selviytymisen ongelmia. Tällöin ratkaisuja etsitään laajemman yhteistyöverkoston avulla: henkilöstöpalveluilla ja työterveyshuollolla on tässä merkittävä rooli.
Kevan kannalta katsottuna tehostettu tuki on osa aktiivisen tuen kokonaisuutta, jonka perustana on varhainen tuki. Varhaisen tuen tavoitteena on varmistaa ja mahdollistaa sujuva työ sekä työntekijän että koko työyhteisön näkökulmasta. Se on osa jokapäiväistä esimiestyötä, mutta se ei ole vain esimiehen harteilla, vaan vastuussa on myös koko työyhteisö.
Erityisesti varhaisen tuen reagoivaan näkökulmaan on kiinnitetty huomiota monissa organisaatioissa muun muassa Kelan 30-60-90 säännön kannustamana. Sääntö tarkoittaa käytännössä sitä, että lain mukaan työnantajan pitää ilmoittaa työterveyshuoltoon, kun työntekijälle on kertynyt 30 päivää sairauspoissaoloja. 60 päivän kohdalla työnantajan pitää hakea Kelan sairauspäivärahaa ja 90 päivän kohdalla työntekijä, työterveyshuolto ja työnantaja selvittävät yhdessä työntekijän mahdollisuudet palata töihin.
30-60-90-sääntö on terästänyt varhaista tukea. Sen sijaan enemmän tehtävää on vielä tehostettuun ja paluun tukeen liittyvien roolien, yhteistyön ja prosessin kuvaamisen kanssa.
Mukana iso joukko asiantuntijoita
Keva järjestää vuosittain useita työpajoja, jotka liittyvät työhyvinvointi- ja työkykyjohtamiseen, työterveysyhteistyöhön ja aktiivisen tuen kokonaisuuteen. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun kokoonnumme yhdessä asiakkaiden kanssa työstämään tehostetun ja paluun tuen keinoja näin pitkäjänteisesti – verkoston työ nimittäin kestää puoli vuotta.
Verkostoon osallistuu tänä vuonna henkilöstöpalveluiden, työterveyshuollon ja työsuojelun edustajia seitsemästä kuntaorganisaatiosta. Kevasta mukana on työelämäpalveluiden asiantuntijoiden lisäksi niin kuntoutusasiantuntijoita, asiakaspäälliköitä kuin työkyvyttömyyden ratkaisuasiantuntijoitakin. Kevassa on paljon erilaista asiantuntijuutta, joka liittyy osatyökykyisen työntekijän työhön paluun tukeen, ja haluamme tuoda sitä verkoston hyödynnettäväksi.
Verkoston aikana asiakkaamme työskentelevät oman kehittämishankkeensa parissa. Hanke voi vielä tässä vaiheessa olla iduillaan oleva kehittämisidea tai osana laajempaa, jo alkanutta kehittämistyötä tarkentuneempi kehittämistyö.
Ensimmäisessä verkostotapaamisessa kuulimme osallistujien ajatuksia organisaatioidensa kehittämistyöstä: mikä innostaa kehittämään ja mikä kenties haastaa tällä hetkellä. Haasteena nähtiin muun muassa se, kuinka totuttuja toimintamalleja ja käytäntöjä saadaan hiottua yhtä aikaa prosessien kehittämisen kanssa. Pelkkä paperille kirjattujen prosessien hiomien ei riitä, vaan samalla täytyy kenties muuttaa toimintatapoja ja totuttuja käytäntöjä. Toisaalta todettiin, että on kaikkien etu kehittää prosessit selkeämmiksi ja seurattavammiksi.
Tästä on hyvä jatkaa kohti kesäkuun tapaamistamme verkossa!
