Verkostot kirittämään kehittämistyötä
Viime viikolla Keva myönsi 500 000 euroa työelämän kehittämishankkeisiin. Hakuprosessin aikana on ollut hienoa huomata, miten tärkeänä työkyvyn ja työn kehittämistä pidetään koronan värittämästä hankalasta tilanteesta huolimatta.
Kehittämisrahaa sai 17 kunta-alan ja seurakuntien hanketta. Tälläkään kertaa sitä ei riittänyt kaikille niille, jotka olisivat sen ansainneet. Siksi tarvitaan myös muita keinoja tukea kehittämistyötä.
Kevan työelämän kehittämisrahan keskeisenä tavoitteena on tukea vaikuttavaa kehittämistyötä. Vaikuttavuuden tulisi näkyä parempana:
- työkykyjohtamisena,
- henkilöstön työkykynä ja
- työhyvinvointina.
Onnistuessaan kehittämistyö edesauttaa myös työkyvyttömyyden vähenemistä ja tuottavuuden kasvua.
Kevan työelämän kehittämisraha on kilpailtua: sitä myönnetään arviointikriteerien perusteella ammattilaisraadin valitsemille parhaille hakemuksille. Kriteereihin voi kuka tahansa tutustua verkkosivuillamme: Työelämän kehittämisraha. Hankkeissa kehittämisrahan osuus voi olla korkeintaan puolet kokonaiskustannuksista.
Taloudellinen tuki on yksi tapa tukea kehittämistyötä. Yhtä tärkeää on se, että tieto ja kokemukset rahoitetuista hankkeista ja tuloksista leviävät julkisella alalla mahdollisimman laajalle, ja virittävät myös muita kehittämistyössä. Tähän myös kaikki rahoitusta saaneet sitoutuvat hakiessaan kehittämisrahaa. Näin rahoitetuista hankkeista voivat hyötyä laajasti muutkin Kevan asiakasorganisaatiot.
Hanketulosten jakamistapa puntariin
Kehittämishaasteiden tuotosten hyödyntäminen sellaisenaan on haasteellista. Työpaikkojen tilanteet ovat erilaisia, ja kehittämistyöhön vaikuttavat monet asiat. Samanlainen eteneminen ei välttämättä johda samanlaisiin onnistumisiin.
Usein kehittämishankkeen tuloksen ymmärtää vasta tutkimalla itse kehittämisprosessia, ja sen aikana tehtyjä ratkaisuja. Harva kehittämistyö etenee suoraviivaisesti suunnitelmasta ennakoituun lopputulemaan.
Tämä vuosi on konkreettisesti osoittanut, miten haavoittuvaista kehittämistyö voi olla, ja miten nopeasti suunnitelmia voidaan joutua muuttamaan. Siksi oppimisen ja tulosten hyödyntämisen näkökulmasta kiinnostavaa on tietää, miksi kehittämistyössä on valittu juuri tietynlaisia etenemisratkaisuja. Tätä ei pelkkä tulosten tiivistelmä tai blogi mahdollista.
Jotta voimme nykyistä paremmin levittää kehittämistyön hyötyjä muille, pitää mielestäni keskittyä siihen, miten kehittämisaikaisia kokemuksia voidaan jakaa laajemmin jo hankeaikana.
Kannustamme ja tuemme hankkeita verkostoitumaan keskenään, ja tarjoamme sparrausverkostoja hankeorganisaatioiden kesken. Sekin on tärkeää. Mutta jotta kehittämistyöstä hyötyisivät myös ne, jotka jäivät ilman taloudellista tukea, tarvitaan avoimia verkostoja.
Seuraava kehittämistyön askel onkin tässä.
Opit jakoon verkostoissa
Kevalla on valtakunnallinen työkykyjohtamisen verkosto sekä alueellisia työkykyjohtamisen verkostoja.
Tulemme jatkossa hyödyntämään tiiviimmin näitä kehittämistyön oppien jakamisessa sekä sellaisten teemojen käsittelyssä, mitkä ovat nostaneet kehittämistyön tarvetta. Lisäksi tarjoamme teemakohtaisia tapaamisia, joissa hankeorganisaatiot saavat mahdollisuuden nostaa vertaiskeskusteluun hanketyössä askarruttavia kysymyksiä.
Samalla ne, joilla on samantyyppinen kehittämistyön tarve, saavat vinkkejä itselleen, ja autenttisen tilaisuuden tehdä tarkentavia kysymyksiä kehittämisprosessin valinnoista. Jotkut ehkä voivat tunnistaa kehittämistarpeen myös omassa organisaatiossa.
Tällaisessa vertaissparrauksessa kyse ei siis ole hankkeiden tai niiden tuotosten esittelystä - niihin jokainen voi tutustua keva.fi-verkkosivuilla. Keskeistä on kehittämistyön aikaisten karikoiden ja pientenkin onnistumisten jakaminen, niiden reflektointi yhdessä sekä toisilta oppiminen.
Parhaimmillaan tästä voi rakentua sparrausverkosto kyseisen teeman kehittämistyöhön.
Tämäntyyppisestä hyödyntäjäverkostosta saimme hyviä kokemuksia viitisen vuotta sitten, kun KT Kuntatyönantajien johtamassa hankkeessa yhdessä Kuntaliiton ja FCG:n kanssa rakensimme ja pilotoimme kunta-alan lähiesimiesten ja keskijohdon EKJ-valmennusta. Uutinen: Esimiesten ja keskijohdon johtamisvalmennus (EKJ) tukee johtamista (kt.fi)
Lue lisää aiheesta
- Työelämän kehittämisraha
- Työkykyjohtamisen kehittämisverkostot
- Uutinen: Keva myönsi 500 000 euroa työelämän kehittämisrahaa 17 kunta-alan ja kirkon hankkeelle
- Blogikirjoitus: Kehittämishankkeet elävät myös poikkeusoloissa