Eläkkeen kertyminen palkattomilta ajoilta

Työeläkettä kertyy työansioiden lisäksi myös tutkintoon johtavasta opiskelusta, joistakin sosiaalietuuksista sekä alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaalta.

Palkattomien aikojen karttumat nykyisessä muodossa lisättiin eläkelakiin vuoden 2005 alusta.  

Ansiosidonnaiset etuudet, joista kertyy eläkettä:

Kuinka paljon eläkettä kertyy?

Palkattomasta jaksosta kertyvään eläkkeen määrään vaikuttavat:

  • palkattoman jakson pituus sekä
  • työansiosi, jonka mukaan sinulle maksettu etuus on laskettu.

Palkattomien jaksojen ajalta eläkkeen karttumaprosentti on aina 1,5 % vuodessa.

Ansiosidonnaisista sosiaalietuuksista eläkettä karttuu sen työansion tai sairausvakuutuslain mukaisen vuositulon perusteella, jonka mukaan kyseinen sosiaalietuus on laskettu. Se, mistä ansioiden osuudesta eläkettä karttuu, vaihtelee etuuden mukaan 55 ja 121 prosentin välillä.

Ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta kertyy eläkettä ikäluokkasi alimpaan eläkeikään saakka. Muista etuuksista eläkettä kertyy siihen asti, kun työeläkkeesikin kertyy.

Palkattoman jakson rinnalla sinulle voi samaan aikaan kertyä eläkettä myös palkkatyöstä. Sinulle kertyy eläkettä siitä osasta etuutta, joka maksetaan sinulle itsellesi. Poikkeuksena tähän on äitiyspäiväraha, josta kertyy hieman eläkettä silloinkin, kun se maksetaan kokonaan työnantajalle.

Katso tarkempia tietoja eläkkeen kertymisestä alla olevien alaotsikoiden alta.

 

Palkattomat ajat, joilta ei kerry eläkettä

Eläkettä ei kerry palkattomilta ajoilta, jos olet

  • alle 17-vuotias
  • täyttänyt iän, jonka jälkeen työeläkettä ei enää kartu
  • ansiosidonnaisella päivärahalla ja täyttänyt ikäluokkasi alimman yleisen eläkeiän
  • täydellä tai osittaisella työkyvyttömyyseläkkeellä tai täydellä tai osittaisella kuntoutustuella 
  • vanhuuseläkkeellä tai työuraeläkkeellä 
  • saanut eläkkeeseen oikeuttavia ansiotuloja työurasi aikana alle 20 571,69 euroa (vuoden 2024 tasossa) ennen eläkkeelle jäämistä.

Ulkomainen eläke ei estä eläkekarttumaa tutkinnosta eikä alle kolmevuotiaan lapsen hoidosta.

Opiskeluajalta, äitiys- ja isyyslomalta sekä vanhempainvapaalta eläkettä kertyy vasta 18 vuotta täytettyäsi.

Ansioon perustumattomista etuuksista kuten Kelan peruspäivärahasta ei kerry työeläkettä. Myöskään työ- tai liikennetapaturmaeläkkeestä ei kerry työeläkettä.

Palkattomat ajat, joilta kertyy eläkettä

Vanhempainpäivärahoista kertyvä eläke

Eläkkeen määrä lasketaan siitä ansiosta, jonka mukaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahasi on laskettu. Päivärahan perusteena olevista ansioista otetaan huomioon 121 %, joka kerryttää sinulle eläkettä 1,5 % vuodessa.

Vanhempainpäivärahoista kertyy eläkettä myös silloin, kun etuus on maksettu kokonaan työnantajallesi. Tällöin päivärahan perusteena olevasta ansiosta otetaan huomioon 21 %, joka kerryttää sinulle eläkettä 1,5 % vuodessa. Lisäksi sinulle kertyy eläkettä samalta ajalta työnantajan maksamasta palkasta.

Jos sinulla ei ole ollut tuloja ennen vanhempainvapaata

Vanhempainpäiväraha-ajalta kertyy eläkettä myös silloin, kun päivärahan perusteessa ei ole mukana lainkaan palkkatuloa tai yrittäjätuloa.

Jos sinulla ei ole työansioita, vanhempainpäivärahakaudelta kertyy eläkettä ikään kuin sinulla olisi ansioita 857,15 euroa kuukaudessa (vuoden 2024 tasossa).

Näet kertymän työeläkeotteeltasi

Jos sinulle on maksettu vanhempainpäivärahaa vuoden 2005 jälkeen, ne näkyvät työeläkeotteellasi. Tämän tiedon löydät otteen kohdasta "Eläkettä kartuttaneet sosiaalietuudet".

Vanhempainpäiväraha-ajat ennen vuotta 2005

Ennen vuotta 2005 vanhempainpäivärahoista ei kertynyt nykyisen kaltaisesti eläkettä.

Pääsääntöisesti vanhempainrahakaudet eivät vaikuttaneet eläkkeen määrään vähentävästi ennen vuotta 2005, koska ne olivat eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa. Ne jätettiin myös huomioimatta eläkepalkkaa laskettaessa.

Alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja vanhempainvapaan ajalta kertyvä eläke

Lapsen hoidosta kertyy eläkettä vanhemmalle, joka hoitaa alle 3-vuotiasta lasta kotona ja jolle maksetaan kotihoidon tukea.

Eläkettä ei kerry, jos olet tehnyt samalla töitä tai ollut osittaisella hoitovapaalla.

Alle kolmevuotiaan lapsen hoitoajalta etuutta kertyy laissa säädetyn, kaikille saman ansioperusteen mukaan. Ansioperuste on vuoden 2024 tasossa 857,15 euroa kuussa.

Esimerkiksi, jos hoidat alle 3-vuotiasta lastasi kotihoidontuella vuoden, sinulle kertyy tästä ajasta eläkettä 13 euroa kuukaudessa. Kaksi vuotta kotihoidontuella alle kolmevuotiaan lapsen kanssa kerryttää eläkettä 26 euroa kuukaudessa.

Äitiys- ja isyysloma sekä vanhempainvapaa

Eläkettä kertyy myös äitiys- ja isyyslomalta sekä vanhempainvapaalta. Tällöin eläkkeen määrä lasketaan siitä ansiosta, jonka mukaan päivärahat on laskettu. Päivärahan perusteena olevista ansioista otetaan huomioon 117 %.

Laske perhevapaan vaikutus työeläkkeeseen ETK:n sivuilla

Eläketurvakeskuksen sivuilla olevalla laskurilla voi laskea lapsenhoitoetuuksien ajalta karttuvan eläkkeen sekä eläkkeen, joka vastaavalta ajalta karttuisi työstä. Laskuri on suuntaa antava.

Perhevapaan vaikutus työeläkkeeseen ETK:n sivuilla

Opiskeluajalta kertyvä eläke

Opiskeluajalta kertyy eläkettä sen mukaan, minkä tutkinnon olet suorittanut. Olet oikeutettu etuuteen, jos suoritat ammatillisen koulutuksen perustutkinnon tai korkeakouluopintojen perustutkinnon. Tutkinto tulee suorittaa valmiiksi, jotta voit saada etuuden. Jos tutkintosi on suoritettu ulkomailla, on edellytyksenä lisäksi, että olet saanut opintotukea Suomesta.

Opiskelun ajalta etuutta karttuu laissa säädetyn, kaikille saman ansioperusteen mukaan. Ansioperuste on vuoden 2024 tasossa 857,15 euroa kuussa.

Tutkinto  Eläkettä kertyy Kertyneen eläkkeen määrä e/kk
ammatillinen perustutkinto (myös samannimiset näyttötutkinnot) 3 vuodelta 39 e/kk
ammattikorkeakoulututkinto (tai vastaava) 4 vuodelta 51 e/kk
alempi korkeakoulututkinto 3 vuodelta 39 e/kk
ylempi korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto 5 vuodelta 64 e/kk

Tutkinnoista kertyvän etuuden kokonaiskarttuma-aika on rajattu viiteen vuoteen. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka suorittaisit kolme korkeakoulututkintoa, niistä kertyy sinulle eläkettä enimmillään 64 euroa kuukaudessa.

Eläkettä ei kerry

  • yleissivistävistä tutkinnoista, kuten ylioppilastutkinnosta
  • tieteellisestä jatkotutkinnosta, kuten lisensiaatin- tai tohtorintutkinnosta
  • perustutkinnon lisäksi suoritetuista pätevöitymisistä, kuten esimerkiksi ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta
  • tutkinnoista, jotka olet suorittanut ennen 1.1.2005
  • tutkinnoista, jotka on jääneet kesken.

Jos suoritat tutkinnon työkyvyttömyyseläkkeen, kuntoutustuen tai kuntoutusrahajakson aikana

Opiskelusta eläkkeen aikana ei pääsääntöisesti kerry eläkettä paitsi silloin, jos kyseessä on osittainen vanhuuseläke tai perhe-eläke.

Jos kuitenkin opiskelu on alkanut ennen eläkkeen alkamista tai jatkunut määräaikaisen eläkkeen (esimerkiksi kuntoutustuki) päätyttyä, siitä on saattanut kertyä omaa eläkkeenosaa työeläkkeellä olon ulkopuolisilta ajoilta, riippuen opintojen aloituksesta, kestosta ja suoritetusta tutkinnosta.

Opiskelusta eläkelaitoksen tukemaa ammatillista kuntoutusta varten myönnetyn kuntoutusrahan aikana pääsääntöisesti kertyy eläkettä, jos kuntoutuja palaa työelämään kuntoutusrahajakson jälkeen.

Jos suoritat tutkinnon jäätyäsi vanhuuseläkkeelle

Jos olet suorittanut tutkintosi jäätyäsi vanhuuseläkkeelle, opiskeluajalta ennen eläkkeelle jäämistä on tietyin edellytyksin karttunut eläkettä. Tätä sinun tulee erikseen hakea 68 vuoden iässä. Tutkinto on oltava suoritettu sen kuukauden loppuun mennessä, jolloin täytät 68 vuotta, jotta siitä karttuisi etuutta.

Sairauspäivärahalta kertyvä eläke

Eläkkeen määrä lasketaan siitä ansiosta, jonka mukaan sairauspäiväraha on laskettu. Päivärahan perusteena olevista ansioista otetaan huomioon 62 %. Tämä kerryttää sinulle eläkettä 1,5 % vuodessa.

Sairauspäivärahasta ei kuitenkaan kerry eläkettä, jos sen perusteena olevaan vuosituloon ei sisälly vähimmäismäärää työansioita tai yrittäjätuloa. Työansioita tai yrittäjätuloja tulee olla  vuositulossa vähintään 68,57 euroa (vuoden 2024 tasossa). 

Sairauspäivärahasta kertyy eläkettä, jos se on maksettu sinulle itsellesi. Jos sairauspäiväraha on maksettu työnantajallesi, koska työnantaja on maksanut sinulle siltä ajalta palkkaa, se ei kerrytä eläkettä. Eläkkeesi kertyy tällöin sairausajan palkasta.

Jos olet saanut sairauspäivärahaa vuoden 2005 jälkeen, näkyy se työeläkeotteellasi. Tämän tiedon löydät otteen kohdasta "Eläkettä kartuttaneet sosiaalietuudet".

Työttömyysajalta kertyvä eläke

Ansiosidonnaisen päivärahan ajalta kertyy eläkettä ikäluokan alimpaan yleiseen vanhuuseläkeikään saakka.

Eläkkeen määrä lasketaan siitä ansiosta, jonka mukaan ansiosidonnainen päiväraha on laskettu. Päivärahan perusteena olevista ansioista otetaan huomioon 75 %. Tämä kerryttää sinulle eläkettä 1,5 % vuosikarttumalla.

Jos olet ollut työttömänä vuoden 2005 jälkeen, näkyy työttömyysjaksoista kertynyt eläke työeläkeotteellasi. Tämän tiedon löydät otteen kohdasta Eläkettä kartuttaneet sosiaalietuudet (ansiotoiminnan jälkeen).

Ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha kerrytti työeläkettä myös ennen vuotta 2005, mutta etuus laskettiin eri tavalla kuin nykyään. Tämä eläkkeenosa näkyy työeläkeotteella kohdassa Työeläkelisä.

Työeläkeotteen näet helpoiten Omat eläketietosi -verkkopalvelussa

Vuorotteluvapaalta kertyvä eläke

Eläkettä kertyy vuorotteluvapaan ajalta vähemmän kuin työssäoloajalta. Vuorotteluvapaan aikana ansiosi katsotaan olevan 55 % vuorottelukorvauksen pohjana olevista ansioista, joista sitten kertyy eläkettä 1,5 %.

Yläikäraja

Vuorotteluvapaalle jääville on yläikäraja. Vuorotteluvapaa on aloitettava vähintään kolme vuotta ennen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymistä. Yläikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Lisätiedot ja neuvot vuorotteluvapaata suunnittelevalle

Vuorotteluvapaata koskevissa asioissa ota yhteyttä omaan työttömyyskassaasi tai Kelaan. Vuorotteluvapaa-asiat kuuluvat Kelassa työttömyysajan tukiin.