Laukaan kunnassa panostetaan pitkäjänteisesi henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimiseen ja työssä jatkamisen edellytysten parantamiseen. Hyvinvointi alkaa kaikkia arvostavasta työkulttuurista.
Tänä vuonna 430 vuotta täyttävä keskisuomalainen Laukaa on lapsiperheiden suosima paikkakunta. Kunta työllistää noin 800 työntekijää, joista yli kaksi kolmasosaa on vakinaista henkilöstöä.
Asukkaiden ikärakenne näkyy kunnan tuottamissa palveluissa ja toimialarakenteessa. Yli puolet monialaisen organisaation henkilöstöstä toimii opetus- ja varhaiskasvatustehtävissä.
Vaikka työntekijöiden keski-ikä on kunta-alaa yleisesti hieman matalampi, ei henkilöstön ikääntymiseen liittyviä haasteita voida ohittaa.
– Ei voida kuitenkaan sanoa, että esim. ikääntyneillä työntekijöillä olisi enemmän sairauspoissaoloja, sillä ajoittain nuoret tarvitsevat tukea enemmän, linjaa kunnan talous- ja henkilöstöjohtaja Eero Raittila.
Raittilan mukaan työkyvyn tukemiseen liittyvät tarpeet ovat moninaistuneet: eri ihmisille tarvitaan erilaisia tuen keinoja.
– Keskisuuri organisaatio on sopivan pieni ja mahdollistaa yksilölliset ratkaisut työkyvyn tukemisessa, ja samaan aikaan riittävän suuri, jotta voidaan toimia suuren organisaation tavoin.
Keinot jäävät käyttämättä, jos niitä ei tunneta
Organisaatiossa on käytössä työkyvyn tuen toimintamallit ja palvelut, mutta niiden hyödyntäminen käytännössä on Raittilan mukaan vaihtelevaa. Osasyyksi talous- ja henkilöstöjohtaja nimeää henkilöstövaihtuvuuden myös johdon tasolla ja samaan aikana käynnissä olevat muutkin suuret muutokset kunta-alalla.
– Kun tavoittelemme työkuormituksen hallintaa ja työkyvyn ennakoivaa vahvistamista, on tarpeen panostaa toimintamallien jalkauttamiseen ja esihenkilöiden perehdyttämiseen. Niin on saatu aiemminkin hyviä tuloksia aikaan.
Työvoimapulaan ja kunnan talouden tasapainottamiseen liittyvät haasteet tunnetaan Laukaassakin. Henkilöstön työkykyyn panostaminen nähdään sen vuoksi erityisen tärkeänä. Raittilan mukaan työkykyjohtamiseen panostaminen lisää organisaation pitovoimaa ja on parasta talouden tasapainottamista.
– Lähtökohta on se, että jokaista työntekijää arvostetaan riippumatta työtehtävästä tai työpanoksesta. Niin voi parhaillaan vahvistaa sitoutumista työyhteisöön vaikeinakin aikoina.
Avoimuus auttaa yhteistyön rakentamisessa
Työkykyjohtamiseen liittyvää yhteistyötä organisaatiossa Raittila kuvaa luontevaksi ja tiiviiksi: henkilöstöhallinto ja -johto, työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö eivät ole toistensa vastapuolia. Asioista keskustellaan avoimesta henkilöstöä kuunnellen. Töitä tehdään jaetun tilannekuvan ja yhteisten tavoitteiden eteen.
– Meillä on lupa olla eri mieltä, mutta asioita voidaan silti viedä rakentavassa hengessä eteenpäin.
Johto ja esihenkilöt saavatkin paljon hyvää palautetta ja kiitosta siitä, että henkilöstöstä välitetään ja työntekijöitä ymmärretään. Kaksi vuotta sitten käyttöön otetun Kevan työhyvinvointikyselyn tuloksetkin ovat positiivisia.
– Vuosittain tehtävästä kyselystä saamme seurannat omiin edellisiin tuloksiimme ja myös verrokkikuntiin nähden. Tuloksista näemme helposti, missä on kehitettävää.
Työkyvyn tuntosarvet
Työhyvinvointikyselyn tuloksista sai alkunsa myös työn alla oleva kehittämishanke, joka sai Kevalta työelämän kehittämisrahaa vuonna 2022. Hankkeen tuotoksena syntyy työkyky- ja työurajohtamisen työkalu, jota Raittila kuvaa tuntosarvena henkilöstön suuntaan: tekstiviestipohjaisella chat -ratkaisulla arvioidaan työntekijän tilannetta ja ohjataan oikeanlaisen tuen pariin.
Osana hanketta kuntaan on palkattu työkykykoordinaattori, jolla on hankkeen lisäksi tärkeä rooli korvaavan työn mallin jalkauttamisessa yhdessä työterveyshuollon kanssa.
Odotukset työkalun suhteen ovat korkealla: – Siihen on koottu kaikki hyvät keinot, käytännöt ja toimintamallit kaikkien saataville. Työkalu selkeyttää työkykyjohtamisen kokonaisuutta entisestään niin johdolle, esihenkilöille kuin henkilöstöllekin.
Kuvassa Laukaan talous- ja henkilöstöjohtaja Eero Raittila (kuva: Laukaan kunta)
