Valtaosa eläkehakemuspoluista on sujuvia ja etenkin vanhuuseläkehakemusten käsittely on joutuisaa. Pitkittyviä hakemuspolkuja paikantuu erityisesti työkyvyttömyyseläkkeisiin.
Kevan tutkimuksessa havaittiin, että noin 11 prosenttia julkisen alan eläkkeiden hakemuspoluista pitkittyy. Erityisesti lääketieteellistä arviointia vaativat, ammatillisena kuntoutuksena tai kuntoutustukena alkavat hakemuspolut voivat olla monimutkaisia ja tarkoituksettoman pitkiä. Pitkittyvät hakemuspolut ovat haaste sekä hakijalle että eläkelaitokselle.
Selkeä ja oikein ajoitettu vanhuuseläkehakemus ratkeaa nopeasti automaation avulla, kun taas työkyvyttömyyseläkkeissä päätökseen liittyy usein tapauskohtaista harkintaa ja lausuntojen odottamista.
Vaikka työkyvyn arviointiin on vakiintuneet käytänteet, vie prosessi oman aikansa. Hakijoilla ilmenee moniulotteisia ja pitkäkestoisia terveysongelmia ja niiden huolellinen lääketieteellinen arviointi on useimmiten hyvin kuormittavaa, vaikka eläkelaitoksen ratkaisutoiminta onkin vakiintunutta ja kykenee nämä tilanteet sääntöjen mukaisesti hoitamaan. Hakemuspoluista voi kuitenkin muotoutua pitkiä ja raskaita.
Eläkehakemuspolkujen sujuvoittaminen on sekä hakijan että eläkelaitoksen etu
Tutkimuksen perusteella keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten hakemusprosessin sujuvuutta voisi edistää.
– Lähes 90 prosenttia kaikista eläkehakemuspoluista on sujuvia hakijan ja eläkelaitoksen kannalta. Tähän voidaan olla tyytyväisiä, ja ratkaisutoiminnan automatisointi parantaa tilannetta edelleen jatkossa. Tämä on merkityksellistä myös kansalaisten eläkejärjestelmää koskevan luottamuksen kannalta, tähdentää tilastoanalyytikko Janne Salonen.
– Vaikka käsittelyajat ovat selvästi lyhentyneet viime vuosina, ratkaisukäytäntöjä on edelleen syytä sujuvoittaa tavoilla, jotka parantavat hakijan kokemusta, vahvistavat luottamusta ja tehostavat eläkelaitosten toimintaa.
Tämä on perusteltua myös eriarvoisuuden torjunnan kannalta sekä taloudellisesta näkökulmasta; pitkittyvät prosessit aiheuttavat kustannuksia eläkelaitoksille ja terveydenhuollolle.
– Tutkimuksen valossa voisi olla aihetta harkita käytänteiden kriittistä arviointia, esimerkiksi eläkelajikohtaisesti, sillä hakemuspoluilla paikantuu kohtia, joissa sekä hakijan että eläkelaitoksen aikaa saattaa kulua tarpeettomasti, Salonen toteaa.
Informointiin ja ohjeistuksiin panostettava
Tutkimuksen perusteella pitkäksi ennakoitavassa prosessissa, kuten muutoksenhakutilanteessa, tulisi varmistaa prosessin sujuvuus sekä hakijan riittävä ja varhainen informointi muun muassa käsittelyyn kuluvasta ajasta ja muutoksen todennäköisyyteen liittyvistä kysymyksistä. Muutoksenhaku johtaa hyvin harvoin muutoksiin eläkelaitosten ratkaisuissa.
Muutoksenhaussa tulisi kartoittaa mahdollisuudet yhtenäistää eläkelaitosten perustelukulttuuria työkyvyttömyyseläkehakemuksissa.
Selkeä ja yhdenmukainen ohjeistus eri palvelukanaviin, työterveyshuoltoon ja työnantajille siitä, milloin ja missä tilanteissa eläkettä kannattaa hakea, olisi selvästi tarpeellinen.
Tutkimus tuotti myös tapauskohtaista tietoa osatyökykyisten monimutkaisista tilanteista hakemusprosessissa ja työkyvyn lääketieteellisessä arvioinnissa. Tarkentuva käsitys hakemusprosessin kokonaisuudesta voi olla hyödyllinen käytännön työtä tekeville asiantuntijoille työterveyshuollossa sekä vakuutuslääkäreille.
Työkyvyn heiketessä ensisijaiset vaihtoehdot, kuten ammatillinen kuntoutus ja osa-aikainen työhön paluu esimerkiksi osasairauspäivärahan kanssa, tulisi pohtia huolella ennen kuntoutustuen hakemista. Määräaikaiseksi tarkoitettu kuntoutustuki johtaa usein jatkon hakemiseen ja sitä kautta kuntoutustukiaika pitkittyy. Samalla sidos työelämään heikkenee. Toistuva kuntoutustuen hakeminen johtaa pitkittyvään ja tarkoituksettoman raskaaseen hakemuspolkuun.
Blogikirjoitus | Janne Salonen: Eläkehakemusten käsittelyn pitkittymisestä
Artikkeli: Voitaisiinko työuraeläkkeestä luopua? Käytännön kokemuksia julkiselta sektorilta (pdf) | julkaistu Työterveyslääkäri-lehdessä 3/2024
Tutkimus on tuotettu osana Kevan Kestävää työelämää -hanketta, joka on saanut valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
Lisätietoja:
Janne Salonen, tilastoanalyytikko, p. 040 922 7231, janne.salonen(at)keva.fi