Eläköityminen jatkuu ripeänä julkisella alalla

Eläkkeet Tutkimukset ja tilastot Työelämä
Eläkkeet Tutkimukset ja tilastot Työelämä

Eläköitymistahti jatkuu lähivuosina ripeänä niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa, mutta erityisesti valtion ja kirkon työntekijöiden kohdalla.

Kevan päivitetyn eläköitymisennusteen mukaan julkisen alan työntekijöistä on eläköitymässä lähes joka kolmas seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Julkisen sektorin sisällä erot eläköitymisessä ovat suuria.
Hyvinvointialueiden työntekijöistä vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille on poistumassa seuraavien kymmenen vuoden kuluessa arviolta 28 %, kunta-alan työntekijöistä noin 30 %.

Valtion ja kirkon työntekijöiden ikärakenne on vielä voimakkaammin painottunut vanhempiin ikäluokkiin. Valtion nykyhenkilöstöstä onkin eläköitymässä vuosina 2025–2034 arviolta noin 33 %, kirkon henkilöstöstä jopa 43 %.

Suurimpien sote-ammattiryhmien eläköitymisessä selviä eroja

Hyvinvointialueiden nykyisistä noin 240 000 vakuutetusta arviolta noin 50 000 henkilöä siirtyy vanhuuseläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden kuluessa, ja lisäksi noin 20 000 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeille.

Suurimpien sote-ammattiryhmien välillä eroja arvioidussa eläköitymisessä on selvästi, johtuen muun muassa eroista ikärakenteessa ja työkyvyttömyysriskeissä. Ammattiryhmien väliset erot näyttäytyvät ennusteessa samansuuntaisina kaikilla hyvinvointialueilla.

Suurimmista ammattiryhmistä lähihoitajien arvioitu eläköityminen on keskimääräistä suurempaa. Seuraavien kymmenen vuoden aikana eläkkeelle on siirtymässä arviolta kolmannes lähihoitajista (noin 15 600 henkilöä). Arviota kasvattaa lähihoitajien keskimääräistä korkeampi työkyvyttömyysriski.

Sairaanhoitajista kymmenen vuoden sisällä on eläköitymässä vajaa neljännes (vajaa 11 800 henkilöä), samoin kuin sosiaalialan ohjaajista (noin 4 300 henkilöä).

Laitoshuoltajien (sairaala- ja laitosapulaiset) kymmenen vuoden eläköitymisarvio on jopa 43 % (noin 4 000 henkilöä), ja heidänkin eläköitymislukujaan nostaa verrattain korkea työkyvyttömyyden riski.

Sosiaalityöntekijöistä ja terveydenhoitajista on eläköitymässä samalla ajanjaksolla vajaa neljännes (noin 1 800 sosiaalityöntekijää, noin 1 300 terveydenhoitajaa). Vastaavasti erikoislääkäreistä eläkkeelle on siirtymässä vain 17 % (vajaa 1 300 henkilöä) ja pelastajista (palomiehet) 18 % (vajaa 1 200 henkilöä).

Suhteellisesti suurinta vanhuuseläkkeelle siirtyminen vuosina 2025–2034 on kotipalvelutyöntekijöiden, mielenterveyshoitajien, sihteerien, laitoshuoltajien, välinehuoltajien ja avustavien keittiötyöntekijöiden ammattiryhmissä.

Ennusteen valossa suhteellisesti suurimmat työkyvyttömyyseläköitymisriskit ovat mielenterveyshoitajilla, työn- ja askartelunohjaajilla, henkilökohtaisilla avustajilla, kotipalvelutyöntekijöillä ja sosiaalialan hoitajilla.

Pienimmän eläköitymisen ammattiryhmiä (huomioiden sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeet) taas ovat lääkärit, pelastajat, sairaankuljetuksen ensihoitajat, kätilöt sekä psykologit.

– Suurimmissa ammattiryhmissä, joissa on nähty viime vuosina myös työvoimapulaa, eläköitymistahti on nyt ripeä. Samalla tiettyjen ammattiryhmien, kuten lähihoitajien ja laitoshuoltajien kohdalla, haastetta tuo myös keskimääräistä korkeampi työkyvyttömyyden riski. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten työkykyä voidaan tukea monin eri tavoin. Eikä pidä unohtaa keinoja, joilla voidaan mahdollistaa myös eläkkeellä työskentely, mikä onkin ollut suhteellisen suosittua varsinkin soteammateissa viime vuosina, sanoo tilastoanalyytikko Petra Sohlman.

Keva_elakoitymisennuste_hva.jpg

Kunta-alalla opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta eläköitymässä joka neljäs

Kunta-alan nykyisistä noin 333 000 työntekijästä arviolta noin 76 000 henkilöä siirtyy vanhuuseläkkeelle ja lisäksi noin 23 000 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeille seuraavien kymmenen vuoden kuluessa.

Suurimmista ammattiryhmistä opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta eläköityy arviolta joka neljäs työntekijä, ja niiltä myös poistuu lukumääräisesti eniten työntekijöitä seuraavien kymmenen vuoden kuluessa: noin 9 600 peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajaa, 5 000 varhaiskasvatuksen opettajaa, 4 200 luokanopettajaa ja 2 200 erityisopettajaa siirtyy ennusteen mukaan eläkkeelle vuosina 2025–2034, lisäksi noin 8 600 lastenhoitajaa ja 4 800 koulunkäyntiavustajaa on eläköitymässä. Verrattuna opetusalaan varhaiskasvatusalan lukua nostaa hieman muita korkeampi työkyvyttömyyseläkkeiden riski.

Suhteellisesti voimakkainta eläköityminen on useissa rakennus- ja kuljetusalan ammateissa, perhepäivähoitajilla ja siivoojilla, joista lähes puolet on eläköitymässä kymmenen vuoden aikana. Myös maatalouslomittajista ja kirjastotyöntekijöistä yli 45 % jää eläkkeelle tänä aikana. Pienintä ennustettu eläköityminen taas on pelastajilla, eläinlääkäreillä ja nuorisotyön ohjaajilla.

Keva_elakoitymisennuste kunta.jpg

Valtiolla työskentelevistä eläkkeelle siirtymässä joka kolmas

Valtiolla työskentelevistä reilusta 102 000 työntekijästä siirtyy vuosien 2025–2034 aikana noin 28 000 henkilöä vanhuuseläkkeelle ja noin 5 400 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeille uuden ennusteen mukaan.

Verrattuna hyvinvointialueisiin ja kunta-alaan valtion henkilöstö on iäkkäämpää ja sukupuolijakauma tasaisempi. Ammattirakenne on painottunut voimakkaammin asiantuntija-ammatteihin, ja toisaalta Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja poliisien ammattiryhmissä on voimassa yleisestä vanhuuseläkeiästä poikkeavia säännöksiä. Yliopistojen nuoremmat työntekijät ovat vakuutettuina TyEL-laitoksissa, mikä näkyy ennusteessa suhteellisesti korkeana eläkkeelle poistuvien arviona.

Voimakkainta seuraavan kymmenen vuoden eläköityminen on valtionapukoulujen opettajilla, sihteereillä sekä johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä. Pois lukien edellä mainitut alempien eläkeikien ammattiryhmät suhteellisesti vähiten eläkkeelle on siirtymässä mm. tiedottajia, sairaanhoitajia, asianajajia sekä hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen erityisasiantuntijoita.

Keva_elakoitymisennuste valtio.jpg

Kirkon henkilöstön eläköityminen kiivainta

Kirkon henkilöstön keskuudessa eläköitymistahti on kaikkein kiivainta julkisella alalla. Kaikkiaan 13 600 kirkon alan vakuutetusta vanhuuseläkkeelle on siirtymässä noin 4 600 työntekijää ja työkyvyttömyyseläkkeille
1 200 henkilöä seuraavan vuosikymmenen kuluessa.

Kirkon työntekijöiden ikärakenne on julkisella sektorilla eniten vanhimpiin ikäluokkiin painottunut. Suurimmista kirkon ammattiryhmistä, papeista, diakoneista ja diakonissoista ja lastenkerhojen ohjaajista on siirtymässä eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana keskimäärin noin 40 %. Kiinteistöhuollon työntekijöiden ja sihteerien luku on yli 50 %.

Keva_elakoitymisennuste kirkko.jpg

Tutustu ennusteeseen tarkemmin

Pääset tutustumaan tarkemmin alueellisiin, eri ammattiryhmien sekä hallinnonalojen eläköitymisennusteeseen oheisesta Power BI -raportista. Sivulla 3 on tarkemmat ohjeet tietojen selaamista varten.

Avaa alla oleva ennusteraportti koko näytölle klikkaamalla sitä.

PowerBI-kuva Eläköitymisennuste.png

Lisätiedot:

Petra Sohlman, tilastoanalyytikko, p. 041 547 1745, petra.sohlman(at)keva.fi