Monet esimiehet joutuvat ratkomaan kuntoutukseen ja työkyvyttömyyteen liittyviä asioita vain harvoin työuransa aikana. Silloin on tärkeää, että esimies saa asioiden hoitamiseen tukea omalta työeläkevakuuttajaltaan ja työterveyshuollosta.
Kun työpaikan sisäiset toimenpiteet työntekijän työssä jatkamiseen eivät riitä, tarvitaan laajempaa verkostoyhteistyötä. Kevan kuntoutusasiantuntija Sanna Filatoff-Rajaniemen mukaan esimiehet ottavat yhteyttä Kevaan yleensä siinä vaiheessa, kun työterveysneuvottelu on jo pidetty tai se on tulossa. Esimiehet kaipaavat usein konkreettisia neuvoja ammatillisen kuntoutuksen hakemiseen. Tällöin keskustellaan siitä, sopisiko kuntoutus ratkaisuksi työntekijälle ja onko tilanne sellainen, että ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuus kannattaa selvittää.
Esimiehet haluavat usein myös varmistaa, onko alustava kuntoutussuunnitelma sellainen, jonka työeläkevakuuttaja voi hyväksyä. Esimiehet kaipaavat apua työkokeilun käytännön kysymyksiin esimerkiksi työkokeilun palkallisuudesta, työajan soveltamisesta, poissaoloista ja seurantapalavereista.
Oma kuntoutusasiantuntija tarjoaa tietoa ja taitoa
Pieni 560:n työntekijän Paimion kaupunki on tehnyt Kevan kanssa yhteistyötä jo muutaman vuoden ajan. Paimiossa kuntoutusprosessissa on ollut mukana kaupungin oma työntekijä, työterveyshuolto ja Kevan kuntoutusasiantuntija. Paimion vs. henkilöstöpäällikkö Niina Alhon kokemuksen mukaan yhteistyö on toiminut nopeasti ja sujuvasti. Kevaan on voinut olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.
- Kinkkisissä kysymyksissä voi aina kääntyä kuntoutusasiantuntijan puoleen. Sanna on ollut todella hyvä yhteistyökumppani. Tietoa ja taitoa on valtavasti, ja hän on aina valmis neuvomaan sekä auttamaan, Alho kertoo.
Myös Filatoff-Rajaniemen mukaan yhteistyö Paimion kanssa on ollut antoisaa.
- Mielestäni Paimiossa on rakentava tahtotila, jossa ratkaisuja ja vaihtoehtoja pyritään löytämään.
Yksilöllistä palvelua
Työntekijän yksilöllinen tilanne ja työnantajan mahdollisuudet tarjota työntekijän terveydentilalle soveltuvaa työtä pyritään ottamaan Kevan kuntoutustiimissä huomioon aina mahdollisimman hyvin. Työntekijää ei jätetä yksin tilanteensa kanssa.
- Kun työntekijä tarvitsee enemmän tukea, saa hän sitä Kevasta joko suoraan asiantuntijapalveluna tai ulkopuolisen selvittelyn kautta, Niina Alho kuvaa.
- Mikäli soveltuvaa työtä ei työnantajan kartoituksessa löydy, voimme tarjota työntekijälle henkilökohtaista ohjausta suunnitelman laadintaan ulkopuolisen kuntoutuksen palveluntuottajan avulla, Filatoff-Rajaniemi täydentää.
Molemmat voittavat uudelleenkoulutuksessa
- Kun kuntoutuksen prosessit ovat sujuvia, työkyvyttömyysaika lyhenee ja parhaimmillaan työntekijä voi palata joustavasti takaisin omaan työhönsä. Joskus joudutaan työntekijän uudelleenkoulutukseen, joka on win-win-tilanne sekä työntekijälle että työnantajalle, Alho arvioi.
- Tällöin kaupunki välttää työkyvyttömyyseläkekustannukset, ja työntekijä pystyy jatkamaan työelämässä vakavistakin sairauksista huolimatta. Se on työntekijälle itselleen inhimillisesti paras vaihtoehto.
Niina Alholla on vuosien varrelta useita hyviä esimerkkejä toimivista kuntoutusprosesseista, joissa työntekijälle on löytynyt uutta työtä. Toisaalta joskus prosessit johtavat myös työkyvyttömyyseläkkeeseen. Alho ei näe sitä silti epäonnistumisena, koska sitä ennen kaikki mahdolliset vaihtoehdot on ehditty tutkia. Tämä on usein mahdollista Kevan työntekijälle myöntämien tukien avulla.
Apuna aktiivisen tuen malli
Sanna Filatoff-Rajaniemen mukaan olisi tärkeää, että työpaikoilla on yhteisesti sovittu, miten toimitaan, kun huoli työntekijän työssä selviytymisestä herää.
- Esimiehen pitää tunnistaa, missä vaiheessa työssä selviytymisen haasteet on otettava puheeksi. Silloin esimies ja työntekijä käyvät keskustelun ja sopivat, millaisia työkykyä tukevia toimia tehdään. Tilanteen seurantaa ja tarvittaessa uudelleenarviointia ei myöskään sovi unohtaa.
- Olennaista on, että työnantajalla on käytössään aktiivisen tuen toimintamalli, johon koko työyhteisö on perehdytetty ja sitoutettu, Filatoff-Rajaniemi kiteyttää.
Kuvassa vasemmalta Paimion kaupungin vs. henkilöstöpäällikkö Niina Alho ja palveluneuvoja Kirsi Oinas.
