Mielenterveyteen liittyvät ongelmat heijastuvat työelämään monin tavoin. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ja työkyvyttömyysriskit ovat yleistyneet monilla aloilla ja yhä nuoremmilla työntekijöillä. Henkilöstön tukemiseen tarvitaan lisää matalan kynnyksen keinoja ja apua jo ennen kuin mielen hyvinvoinnin haasteet muuttuvat ongelmiksi tai vaikuttavat työkykyyn.
Lapin sairaanhoitopiirissä tartuttiin kasvaviin sairauspoissaoloihin ja työkuormitukseen käytännönläheisellä otteella: sairaanhoitopiirin henkilöstöllä on ollut keväästä saakka mahdollisuus käydä ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa ilman erillistä diagnoosia tai lähetettä.
Uudet keinot käyttöön hyvässä yhteistyössä
Sairaanhoitopiirin työhyvinvoinnista ja työkykyjohtamisesta
vastaava ylihoitaja Ulla Hiltunen liputtaa matalan kynnyksen tuen ja ketterien kokeilujen puolesta. – Me haluamme satsata ennaltaehkäisevään työkyvyn ylläpitämiseen ja pitemmällä tähtäimellä vahvistaa työpaikan pito- ja vetovoimaa.
Organisaation johto on sitoutunut uuteen toimintatapaan ja kannustanut työntekijöitä hyödyntämään palvelua. Esihenkilöilläkin on ollut merkittävä rooli siinä, että palvelu on löydetty ja sitä on hyödynnetty laajasti. – Esihenkilöt ovat kertoneet, että tarvetta tämän tyyppiselle toimintatavalle kyllä on.
Yhteistyö myös työterveyshuollon kanssa toimii saumattomasti. - Joissakin tapauksissa työterveyshuolto voi suositella hakeutumaan lyhytterapiaan ja toisaalta lyhytterapiassa voidaan ohjata työterveyshuoltoon, eli ne tukevat toisiaan, Hiltunen kertoo.
Uudenlainen toimintamalli mahdollistaa avun matalalla kynnyksellä
Työnantajan mahdollistamaa lyhytterapiapalvelua käyttää kuukausittain oman työssä jaksamisen tukena 30 - 60 työntekijää. – Työntekijämme ovat kokeneet, että lyhytterapiasta on ollut merkittävää apua omaan jaksamiseen ja mielen hyvinvointiin.
Yksi lyhytterapiaa hyödyntäneistä työntekijöistä on
sovellussuunnittelijana sairaanhoitopiirin tietohallinnossa työskentelevä Kirsti Lappalainen. Lappalainen on pitkän linjan hoitotyön ammattilainen ja haki terapiasta apua pitkään mieltä vaivanneisiin asioihin. – Vuosien takaiset työasiat eivät päästäneet otteestaan, vaan menneet ikävät kokemukset veivät työstäni ilon ja merkityksen.
Lappalainen kertoo huomanneensa ilmoituksen lyhytterapiamahdollisuudesta työpaikan intranetissä ja tarttui tilaisuuteen. – Tiesin heti, että tuo on minun juttuni.
Lyhytterapiaan voivat hakeutua kaikki sairaanhoitopiirin työntekijät. Toimintatapa ja toteutus määriteltiin yhdessä palvelutuottajan kanssa. Työnantaja kustantaa määrätyn määrän lyhytterapiakertoja kahden vuoden aikana. Terapiaan hakeutuminen tapahtuu ilman lähetettä, eikä siitä tule merkintää Omakantaan. Terapiakäynnit tapahtuvat omalla ajalla, joten ajankäytöstäkään ei tarvitse työpaikalla sopia.
Moni jatkaa lyhytterapiaa omalla kustannuksellaan myös työnantajan kustantamien käyntien jälkeen.
Merkittävä vaikutus omaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen
Puolet palvelua käyttäneistä pitävät sen vaikutusta omaan jaksamiseen merkittävänä. - Kokemukset lyhytterapiasta ovat nimettömänä kerättyjen palautteiden mukaan auttaneet omien rajojen tarkentamiseen ja keskittymiseen, omiin ajatuksiin ja siihen, mitkä asiat vaikuttavat omaan työuupumukseen ja edesauttavat jaksamista, Hiltunen summaa.
Osa työntekijöistä on kokenut saaneensa apua myös itsensä ja myös työkavereiden ymmärtämiseen ja löytäneet keinoja stressitekijöiden lievittämiseksi.
Lappalaisen kokemukset lyhytterapiasta ovat niin ikään erittäin myönteiset. Hän kertoo olevansa nyt todella tyytyväinen omaan työhönsä ja siihen, mitä työssä saa aikaan.
– Se oli minulle pelastus! Löysin oman työn merkityksellisyyden, ja pitkään vaivanneet ajatukset eivät enää ahdistaneet. Kun keskustelimme terapeutin kanssa, uskalsin myös sukeltaa syvemmälle omiin tunteisiini. Huomasin, että asiat ovat minulla varsin hyvin.
