Julkiselta alalta siirtyi työkyvyttömyyseläkkeille viime vuonna yhteensä 5 800 työntekijää. Eniten työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyssyiden vuoksi: kumpikin ryhmä kattoi noin kolmanneksen kaikista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä.
Vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeille siirtyi 35 % tule-sairauksien perusteella ja 32 % mielenterveyssyistä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus työkyvyttömyyseläkkeiden ensisijaisista sairausperusteista on viime vuosina laskenut ja mielenterveyden häiriöiden osuus vastaavasti kasvanut.
Muutos johtuu sekä tule-sairauksien alkavuuden laskusta että mielenterveyshäiriöiden alkavuuden noususta: erityisesti mielialahäiriöiden ja niistä erityisesti masennuksen alkavuus jatkoi nousuaan myös vuonna 2019 samalla kun esimerkiksi selkä- ja nivelsairauksien alkavuus edelleen hieman laski.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä oli vuonna 2019 samalla tasolla kuin vuonna 2017 käytyään hieman korkeammalla vuonna 2018. Julkisen alan työntekijät jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 54,2 vuoden iässä, saman ikäisenä kuin edellisenäkin vuonna.
Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lisääntynyt suhteellisesti voimakkaimmin yli 60-vuotiailla. Ikäryhmien välillä on merkittäviä eroja pääasiallisen diagnoosin suhteen: tule-sairauksien alkavuus kasvaa voimakkaasti iän myötä, mutta mielenterveyden häiriöiden ikäjakauma on tasaisempi, ja siten mielenterveyshäiriöt ovat nuorimmilla selvästi yleisin sairausryhmä.
- Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa onnistutaan ammatillisen kuntoutuksen avulla löytämään työssä jatkamisen keinoja paremmin kuin mielenterveyden häiriöissä, mikä saattaa olla yksi syy tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuuden vähentymiselle, Kevan johtajaylilääkäri Kirsi Karvala sanoo.
Henkinen kuormitus näkyy tilastoissa, koronan vaikutus ei vielä
Mielenterveyden osuuden kasvulle on todennäköisesti monia syitä.
- Mielen sairauksien stigma on vähentynyt, mikä tuo mielen sairauksia aikaisempaa enemmän näkyväksi. Kunta-alalla henkinen kuormittuminen on viime vuosina lisääntynyt, mikä heijastunee työkyvyttömyystilastoihin. Taustalla voi myös olla yleinen kokemus työelämän vaatimusten koventumisesta, Karvala pohtii.
- Koronakriisin myötä psyykkiset työkykyriskit kasvavat. Työoloja pitää kehittää erityisesti niillä toimialoilla ja ammateissa, joissa työkyvyttömyysriski on jo ennestään korkea, kuten sote-alalla. Mielenterveyttä voidaan edistää yhteiskunnassa monella tasolla koskien niin lapsuuden kasvuympäristöä kuin työelämää ja muuta arkiympäristöä. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita pitää olla mahdollisimman monen saatavilla, Kirsi Karvala sanoo.
Vielä koronan vaikutukset eivät työkyvyttömyystilastoissa näy, sillä hakemusmäärät eivät ole ainakaan vielä alkuvuodesta nousseet verrattuna vuoteen 2019.
Ammattiryhmittäin isoja eroja
Työkyvyttömyyseläköitymisessä on suuria eroja ammattiryhmien välillä. Esimerkiksi rakennus-, kuljetus-, huolto- ja maataloustöissä työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi vuonna 2019 suhteessa vakuutettujen määrään keskimäärin nelinkertaisesti verrattuna talouden, hallinnon ja lain erityisasiantuntijoihin. Erot ammattien luonteissa ja ammattiryhmien ikärakenteissa näkyvät myös vaikkapa siivous- ja keittiötyötä tekevien korkeina alkavuuksina tai poliisin ja puolustusvoimien matalina alkavuuksina.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on viime vuosina suhteellisesti yleistynyt erityisesti sosiaalialan ja sivistysalan ammateissa, vaikka kasvua viiden viime vuoden aikana on ollut lähes kaikissa suurimmissa ammattiryhmissä.
Suhteellisesti eniten työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa esimerkiksi maatalouslomittajilla, siivoojilla, kiinteistöhuollon työntekijöillä, avustavilla keittiötyöntekijöillä ja sosiaalialan hoitajilla. Joissakin ammattiryhmissä voimakas alkavuuden kasvu yhdistyy vakuutettujen määrän vähentymiseen ja keski-iän voimakkaaseen kasvuun, kuten kotipalvelutyöntekijöillä, maatalouslomittajilla ja siivoojilla. Sen sijaan ryhmiä, joissa työkyvyttömyyseläkkeitä on perinteisesti ollut varsin vähän, mutta viimeisen viiden vuoden aikana suhteellisen paljon, ovat esimerkiksi lastentarhanopettajat, terveydenhoitajat ja luokanopettajat.
Julkisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ammattiryhmittäin, ikävakioimaton alkavuus (eläkkeelle siirtyneet / edellisen vuoden lopussa vakuutetut) vuosina 2015-2019.
Työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan enemmän
Yksi selitys kasvavalle työkyvyttömyyseläköitymiselle on se, että työkyvyttömyyseläkkeitä on viimeisen parin vuoden aikana haettu aikaisempaa enemmän. Vuonna 2019 kasvua oli erityisesti jatkohakemuksissa, mutta uusienkin täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskevien hakemusten määrä kasvoi 4 %.
- Erityisesti määräaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden eli kuntoutustukien sekä mielenterveyden häiriöiden perusteella haettavien eläkkeiden määrä on uusissa hakemuksissa kasvanut muihin ryhmiin verrattuna, Kevan työkyvyttömyysratkaisu-toiminnasta vastaava eläkejohtaja Merja Paananen kertoo.
- Samaan aikaan julkisella alalla hylkäävien päätösten osuus on kasvanut koko työeläkesektorin tavoin, hän sanoo. Julkisella sektorilla hylkäävän päätöksen työkyvyttömyyseläke-hakemukseensa sai vuonna 2019 neljännes hakijoista eli 25,5 %.
Lisätiedot:
johtajaylilääkäri Kirsi Karvala, p. 020 614 2228, kirsi.karvala@keva.fi
eläkejohtaja Merja Paananen, p. 040 822 0735, merja.paananen@keva.fi
tilastoanalyytikko Petra Sohlman, p. 041 547 1745, petra.sohlman@keva.fi
