Kevan työelämän kehittämisrahaa saaneissa hankkeissa korostuivat tänä vuonna suurten organisaatiomuutosten tuomat tarpeet työkyvyn vahvistamiselle sekä digitalisaation entistä suurempi hyödyntäminen työkykyjohtamisessa.
Työelämän kehittämisrahaa myönnettiin yhteensä 22 hankkeelle ympäri Suomea. Määrä nousi yhdellä viime vuodesta ja myös rahoituksen kokonaismäärä kasvoi 600 000 euroon. Kehittämisrahaa jaettiin nyt seitsemännen kerran. Sitä haki tänä vuonna aiempaa harvempi työnantaja.
Kehittämisrahaa saaneissa hankkeissa näkyy tällä kertaa, miten suuret organisaatiomuutokset ovat monilla tahoilla käynnistäneet tarpeen henkilöstön työkyvyn kehittämiselle.
– Tänä keväänä kuntakentällä on ollut paljon työhön liittyviä epävarmuustekijöitä. Hyvinvointialueiden valmistelutyö on kesken, ja tämä vaikuttaa myös kuntien toimintojen muotoutumiseen. Myös työehtosopimusneuvottelut ja työvoimapula ovat syöneet resursseja erilaiselta kehittämistyöltä, palvelupäällikkö Laura Rinne sanoo.
– Tällaiset tilanteet ovat otollisia henkilöstön työkyvyttömyysriskin kasvuun. Siksi työkykyjohtamisen kehittämistyötä ei saa unohtaa, Rinne muistuttaa.
Kehittämisrahaa saaneiden hankkeiden tavoitteena on mm. yhteisöllisyyden turvaaminen, osaamisen vahvistaminen ja osaamistarpeiden ennakointi organisaatioiden muutostilanteissa, henkilöstön ammatillisen ja hyvinvointiosaamisen kehittäminen sekä työntekijäkokemuksen vahvistaminen työkyvyn tukena. Johtamisen kehittämisessä näkyy entistä vahvempi painotus työkykyjohtamiseen.
Toinen merkittävä piirre tällä hakemuskierroksella oli digitaalisten alustojen ja IT-ratkaisujen keskeinen rooli kehittämistyössä. Hankkeissa on tavoitteena luoda mm. uusia mittareita työkyvyn seurantaan sekä rakentaa ratkaisuja työkykyä kuvaavan datan yhdistämiseksi samalle tietoalustalle muiden talouden tunnuslukujen kanssa.
– Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen työkykyjohtamiseen näkyy nyt ensimmäistä kertaa hakemuksissa. Olemme kohdentaneet kehittämisrahaa siihen, miten digitalisaatiosta otetaan suurin hyöty työkykyjohtamiseen ja työkyvyn tukemiseen. Pelkkien laitteiden tai järjestelmien hankkimiseen rahoitusta ei myönnetä. Keskeistä on kehittää ihmisten välistä toimintaa, joissa järjestelmät ovat apuna, Rinne toteaa.
– Työelämä on ollut isossa myllerryksessä viime vuodet. Toimintaympäristön muutokset ja pandemia-aika ovat lisänneet kuormitusta entisestään. On ilahduttavaa huomata, että julkisen alan organisaatiot pitävät tärkeänä panostaa uusien keinojen kehittämiseen henkilöstön työkyvyn vahvistamiseksi ja työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi. Työelämän kehittämisrahalla voimme tukea tätä kehitystyötä, varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén sanoo.
Lisätiedot
Varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén, p. 0400 603 144, tapani.hellsten@keva.fi
Palvelupäällikkö Laura Rinne, kehittämisrahahankkeet käsitelleen arviointiraadin puheenjohtaja, p. 045 675 2402, laura.rinne@keva.fi
Kehittämispäällikkö Taina Tuomi, p. 040 743 2491, taina.tuomi@keva.fi
Työelämän kehittämisrahaa saavat hankkeet 2022
Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (75 000 euroa)
Työyhteisötaidoilla työhyvinvointia
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Saimaan ammattiopisto Sampo (35 000 euroa)
TIIMI KANTAA!
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (40 000 euroa)
Henkilöstökokemuksen mittaamisella kohti parempaa työkykyjohtamista
Lakeuden Etappi Oy (15 000 euroa)
Kiertotalous muutoksessa: osaamisen varmistaminen muuttuvissa tilanteissa
Lappeenrannan kaupunki (17 000 euroa)
Lappeenrannan kaupungin työkykyjohtamisen tuotteisto
Laukaan kunta (30 000 euroa)
POLKU - Ennakoivaa työkyky- ja työurajohtamista Laukaassa
Limingan kunta (33 000 euroa)
Meidän Stepit - Ennakoivan työkyvyn havaitsemisen, johtamisen ja tukemisen askelmerkit
Mikkelin kaupunki (11 000 euroa)
TYKKI-hanke – tehoa ja uudistusta työkykyjohtamiseen
Muonion kunta (10 000 euroa)
Hyvinvoiva työntekijä, hyvinvoiva kuntaorganisaatio – työntekijöiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen
Pirkanmaan Voimia Oy (40 000 euroa)
Voimia työkykyyn
Polkka - Pohjois-Karjalan tukipalvelut oy (55 000 euroa)
Polkka 2.0 - työntekijäkokemus ja yhtenäinen yrityskulttuuri hyvinvointialuemuutoksessa
Rautavaaran kunta (15 000 euroa)
Ennakoivalla työkyvyn ja työuran johtamisella kohti innostavaa työtä!
Rovaniemen kaupunki (18 000 euroa)
Sairaspoissaoloista ennakoivaan työkykyjohtamiseen
Savon Koulutuskuntayhtymä, Sakky (12 000 euroa)
Sujuvaa aivotyötä Sakkyssa
Savonlinnan kaupunki (15 000 euroa)
Varhaiskasvatushenkilöstön hyvinvointiosaamisen kehittämishanke
Someron kaupunki (20 000 euroa)
Juttu tääl onnistuu - Yhteisöllinen Somero
Taivalkosken kunta (25 000 euroa)
Hyvinvointia työhön ratkaisukeskeisen työnohjauksen avulla Taivalkosken kunnassa
Tampereen kaupunki, työllisyys- ja kasvupalvelut (45 000 euroa)
DOT - dataa, osaamista ja työhyvinvointia
(Uutista muokattu 15.9.2022: Tampereen kaupunki ei ota vastaan myönnettyä hankerahoitusta)
Turun Kaupunginteatteri Oy (27 000 euroa)
Turun Kaupunginteatterin työhyvinvointiohjelma
Vantaan kaupunki (42 000 euroa)
Työkykyjohtamisen avaintekijät Vantaan ja Keravan työllisyyspalveluissa
Vantaan seurakuntayhtymä (10 000 euroa)
Johtamisen kehittäminen - hyvinvoiva henkilöstö
Ylitornion kunta (10 000 euroa)
Työkyky keskiössä unohtamatta työuran johtamista
Työelämän kehittämisraha
Kevan vuosittain jakaman kehittämisrahan avulla kunta-alan ja kirkon työnantajilla on mahdollisuus saada tukea työelämän kehittämistoimintaan.
Tuemme innovatiivisia ja vaikuttavia hankkeita, joilla vahvistetaan strategista työkykyjohtamista ja työhyvinvointia sekä edistetään tuloksellisuutta ja uudistumista työpaikoilla.
Kehittämistoiminnan keskeisenä tavoitteena on työkyvyttömyysriskin vähentäminen. Rahoitus on kilpailtua.
Työelämän kehittämisraha on avointa ja läpinäkyvää: kriteerit on julkaistu Kevan verkkosivuilla ja hankkeiden tuloksia julkaistaan laajasti.