Kunta-alan yleisimmissä ammateissa joka neljäs työskentelee vanhuuseläkkeen rinnalla

Kevan tutkimusraportti piirtää kuvaa työskentelystä eläkkeen ohella julkisen alan eläkkeensaajien keskuudessa.

Työssä ja eläkkeellä -tutkimuksessa tarkasteltiin työn ja eläkkeen limittymistä eri eläkelajeissa kunta-alalla, valtiolla sekä kirkon ja Kelan palveluksessa vuosien 2011–2020 aikana.

Hoito- ja opetusalalla joka neljäs työskentelee vanhuuseläkkeen rinnalla

Vanhuuseläkkeen rinnalla työskentely on verrattain yleistä kunta-alalla, ja erityisesti esille nousevat suurimmat ammattiryhmät. Hoitoalalla (26 %) ja opetusalalla (24 %) joka neljäs alle 68-vuotiaista eläkkeensaajista työskenteli vanhuuseläkkeen rinnalla vuonna 2020. Varhaiskasvatusalalla vastaava lukema oli 17 prosenttia.

Kunta-alalla työ ja eläke myös limittyvät entistä myöhemmässä iässä. Yli 64-vuotiaiden ikäryhmissä eläkkeen ohella työskentely on yleistynyt selvästi viime vuosina, ja erityisesti kasvua on ollut 66–67-vuotiaiden ikäryhmissä.

Myös kunta-alan yleisimmissä ammattiryhmissä, hoito-, opetus- ja varhaiskasvatusalalla, eläkkeellä työskentelyssä on tapahtunut selkeä muutos kohti vanhempia ikiä. Yleinen eläkeiän nousu näkyy kaikissa ammattiryhmissä.

Kunta-alalla on ollut käytössä yleistä eläkeikää alemmat henkilökohtaiset eläkeiät, jotka voivat osaltaan lisätä työntekoa eläkkeen rinnalla erityisesti vanhuuseläkkeissä.

Kaikki eläkelajit (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet) huomioitaessa vuonna 2020 kunta-alalla työskenteli eläkkeen ohella kaikkiaan lähes 24 000 henkilöä. Kunta-alalla alle 68-vuotiaiden eläkkeensaajien kokonaismäärä oli tuolloin reilut 109 000 henkilöä (osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeensaajat mukaan lukien 117 000 henkilöä).

Vaikka kunta-alan eläkkeensaajien määrä on laskenut vuosikymmenen 2011–2020 aikana, samaan aikaan työssä ja eläkkeellä olevien määrä on lievästi kasvanut. Alle 68-vuotiaista vanhuuseläkettä saavista eläkkeen ohella työskenteli kyseisellä jaksolla keskimäärin 7 prosenttia, osatyökyvyttömyyseläkkeiden saajista 89 prosenttia. Kasvua oli etenkin osatyökyvyttömyyseläkkeen saajissa, kun taas vanhuuseläkkeen saajien määrä on tarkastelujaksolla vakioitunut.

Työn ja eläkkeen limittymisen kesto oli kunta-alalla tarkastelujaksolla 2011–2020 pisin osatyökyvyttömyyseläkkeissä, keskimäärin 29 kuukautta. Vanhuuseläkkeissä vastaava luku oli 6 kuukautta.

- Noin viidennes alle 68-vuotiaista kunta-alan tarkastelluista eläkkeensaajista työskentelee eläkkeen rinnalla, joten kyse on merkittävästä ilmiöstä. Eläkkeen ja työn yhdistäminen on yleisintä työvoimapulasta kärsivillä aloilla, ja potentiaalia sen kasvuun on yhä etenkin vanhuuseläkkeen saajien joukossa, sanoo Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola.

- On kiinnostavaa, että eläkkeet ovat korkeammat niillä, jotka työskentelevät eläkkeen rinnalla. Se voi kertoa toisaalta pidemmistä ja vakaammista työurista, mutta myös siitä, että työtä tehdään motivoivan työn eikä pienen eläkkeen vuoksi.

Työssä ja eläkkeellä julkisella sektorilla -tutkimuksen laatinut tilastonanalyytikko Janne Salonen korostaa osatyökyvyttömyyseläkkeiden nostamista tarkempaan tarkasteluun.

- Oma kysymyksensä on osatyökykyisten työllistyminen. Olisi syytä selvittää, mitkä tekijät eri työ- ja toimipaikoissa, niiden resursseissa ja toimintatavoissa tukisivat parhaiten osatyökykyisten työllistämistä ja sittemmin pysyvää paluuta työhön, Salonen sanoo.

Valtiolla työssä ja eläkkeellä olevien määrä laskenut

Valtiolla eläkkeensaajien määrä on pienentynyt merkittävästi jo pidemmän aikaa. Myös työssä ja eläkkeellä olleiden määrä on laskenut 17 prosenttia vuosien 2011–2020 aikana, joskin viime vuosina lukumäärät ovat tasaantuneet.

Valtiolla alle 68-vuotiaista eläkkeensaajista vanhuuseläkkeen rinnalla työskenteli keskimäärin 9 prosenttia tarkastelussa olleen vuosikymmenen aikana, osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista 85 prosenttia. Kuten kunta-alalla, työssäkäyvien vanhuuseläkkeensaajien osuutta selittää osaltaan yleistä eläkeikää alemmat henkilökohtaiset eläkeiät, jotka mahdollistavat työuran jatkamisen eläkkeen rinnalla muihin verrattuna.

Opetusala on valtiolla yleisin ammattiala, ja sen piirissä myös työn ja eläkkeen limittyminen on yleisintä. Osa kuntien palveluksessa olevista opettajista, ennen vuotta 1970 syntyneet, on eläkevakuutettuina valtiolla. Vuonna 2020 vanhuuseläkkeellä olevista opetusalan henkilöistä 24 prosenttia työskenteli eläkkeen ohella. Muista ammattiryhmistä voidaan mainita yliopisto- ja tutkimustyöntekijät, 18 prosenttia, sekä sotilaat ja rajavirkamiehet, 10 prosenttia.

Valtion alalla työn ja eläkkeen limittyminen oli pisintä osatyökyvyttömyyseläkkeissä, keskimäärin 30 kuukautta. Vanhuuseläkkeissä vastaava luku oli 7 kuukautta eli suunnilleen saman verran kuin kunta-alalla.

Työnteko vanhuuseläkkeen rinnalla yleisintä kirkon ja Kelan piirissä

Tutkimuksen perusteella kirkon ja Kelan palveluksessa olleista alle 68-vuotiaista vanhuuseläkkeen saajista 14 prosenttia työskenteli eläkkeen rinnalla. Työnteko eläkkeen ohella on siis selvästi yleisempää kuin kunta-alalla tai valtiosektorilla. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden saajista 88 prosenttia osallistui työhön, kuntoutustukea saavista 41 prosenttia.

Työssä ja eläkkeellä olleiden lukumäärä on laskenut vuoden 2011 jälkeen kolmanneksen kirkon ja Kelan piirissä. Viime vuosina lasku on kuitenkin taittunut ja lukumäärät vakiintuneet. Ikärakenteessa on tapahtunut lievää painottumista yli 63-vuotiaisiin, mikä seuraa eläkeiän nousua.

Kirkon ammateissa on runsaasti niin sanottuja kutsumusammateissa olevia, mikä osaltaan voisi selittää pitkiä työuria ja työn jatkamista vanhuuseläkkeen rinnalla. Yleisintä se on papeilla (16 %), kiinteistöhuollossa (14 %), kerhojen ohjaajilla (14 %) sekä diakoneissa (14 %).

Työn ja eläkkeen limittymisen kesto kirkon ja Kelan piirissä oli vanhuuseläkkeissä 12 kuukautta eli selvästi enemmän kuin muualla julkisella sektorilla. Pisin limittymisen kesto oli osatyökyvyttömyyseläkkeissä, keskimäärin 30 kuukautta.

Jatkotutkimus on tarpeen

Tilastoanalyytikko Salonen sanoo, että jatkotutkimus eläkkeellä työskentelystä on tarpeen, jotta voitaisiin selvittää työntekijöiden motivaatiotekijöitä sekä työnantajien asenteita työn ja eläkkeen limittymiseen.

- Eläkeuudistusten tavoitteena on ollut työurien pidentäminen ja se näyttäisi toteutuvan monissa julkisen sektorin tehtävissä. Selvästi julkisella sektorilla on ammattiryhmiä, joissa työskentely vanhuuseläkkeen rinnalla on yleistä, mutta osassa ammatteja se on harvinaista. Syitä tähän olisi syytä pohtia, ja että voisiko työpaikoilla muuttaa jotain, jotta useampi kokenut työntekijä voisi kokea työn jatkamisen mielekkäänä vaihtoehtona, Salonen toteaa.

- Vaikka yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa kehittynyt suotuisasti, se on yhä selvästi muita Pohjoismaita alhaisempi. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymisen lisäksi työllisyys voi kasvaa eläkkeen rinnalla tehtävän työn kasvun kautta, sanoo pääekonomisti Rahkola.

Työssä ja eläkkeellä julkisella sektorilla vuosina 2011 - 2020 -tutkimusraportti (pdf)

Yhteenveto Työssä ja eläkkeellä -tutkimuksesta (pdf)

Lisätiedot:

Tilastoanalyytikko Janne Salonen, p. 020 614 2340
Pääekonomisti Joonas Rahkola, p. 020 614 2326