Masennus keskeyttää yhä useamman työuran

Huolestuttavan moni julkisen alan työntekijä sairastuu niin vakavaan masennukseen, että joutuu jäämään pois töistä. Masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kääntynyt kasvuun.

Julkisen alan työntekijöiden vanhuuseläkeikä on noussut, mutta kasvava joukko työntekijöitä keskeyttää työuransa ja päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriön takia.
Vuonna 2018 lähes tuhat kunta-alan työntekijää jäi työkyvyttömyyseläkkeelle, koska eivät voineet jatkaa työskentelyä masennuksen vuoksi. Kunta-alan työntekijät ovat esimerkiksi lähihoitajia, sairaanhoitajia, opettajia, lastenhoitajia ja toimistosihteereitä.

– Kehitys on huolestuttava, sanoo työkyvyttömyysratkaisuihin perehtynyt Kevan eläkejohtaja Merja Paananen.

- Työkyvyn tukemiselle on selvästi tarvetta, Kevan eläkejohtaja Merja Paananen sanoo.

Työkyvyttömyys aiheuttaa yhteiskunnalle valtavia kustannuksia. Pelkästään kunta-alalla sairauspoissaoloista ja eläkkeistä aiheutuvat työkyvyttömyyden kustannukset ovat noin 2 miljardia euroa vuodessa.

Yksittäiselle työntekijälle työkyvyttömyys aiheuttaa kriisin – usein sekä henkisen että taloudellisen. Työ on monelle osa identiteettiä, ja työkyvyttömyyseläkkeellä tulot putoavat roimasti.

Myös keski-ikäisiin syytä satsata

Julkisen alan työkyvyttömyyseläkkeet olivat pitkään laskussa. Työntekijät ovat jääneet usein osatyökyvyttömyyseläkkeelle sen sijaan, että olisivat jääneet kokonaan pois työelämästä.
Työkyvyttömyyseläkkeet vähenivät lähes kymmenen vuotta. Kolmen viime vuoden aikana määrä on taas lähtenyt kasvuun. Sama ilmiö toistuu koko työeläkesektorilla.

Kasvu ei katso ikää: työkyvyttömyyden riski on suurin yli 55-vuotiailla, mutta kaiken ikäiset ihmiset jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle entistä useammin.

Töistä jäädään pois monista syistä, esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia. Yksittäisistä sairauksista yleisin syy on masennus tai toistuva masennus.

– Etenkin nuorten ja 40–49-vuotiaiden masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet huolestuttavat, Merja Paananen sanoo.

Nuorilla mielenterveyden häiriöt, kuten masennus, ovat yleisin syy päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Se selittyy sillä, että nuorilla ei vielä ole ehtinyt puhjeta muita työkykyyn vaikuttavia sairauksia.

40–49-vuotiaat taas ovat se ikäryhmä, jolla sairauspoissaolot ovat kasvaneet eniten.

– Heidän työkykyynsä kannattaa todella satsata. On olennaista, että he eivät jää pois työelämästä. Kunta-alaa uhkaa muutenkin jo työvoimapula, kun väki eläköityy hurjaa vauhtia lähivuosina.

Työ kuormittaa – ja hoitaa

Masennuksen taustalla on aina monia syitä. Usein sairauden laukaisee jokin haastava elämäntapahtuma. Ei siis voida suoraan sanoa, että ihmiset masentuvat, koska työelämä on muuttunut kovemmaksi.

Työllä on silti selvä vaikutus psyykkiseen vointiin. Kevaan tulevissa työkyvyttömyyseläkehakemuksissa näkyy, että työn kuormitus on lisääntynyt. Esimerkiksi hoitajia kuormittaa se, että he eivät pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisivat. Jos kuormitus kestää pitkään, masennuksen riski kasvaa.

Vaikka työelämän vaatimukset vetävät nyöriä tiukemmalle, työtä ei pitäisi demonisoida.

– Päinvastoin, työ voi olla hyvinkin terapeuttista ja tukea masennuksesta paranemista. Jos toimintakyky sallii ja työelämä joustaa, olisi masentuneen kannalta parempi jatkaa työssä edes osittain kuin jäädä kokonaan sairauslomalle, Merja Paananen sanoo.

Oireisiin puututtava heti

Kunnissa on herätty siihen, että työkykyyn pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Keva saa paljon yhteydenottoja, joissa työnantajat pyytävät tukea alaistensa työkyvyn parantamiseen ja työkyvyttömyyskustannusten vähentämiseen.

– Keva antaa työkaluja ja neuvoo, mihin kannattaa panostaa. Tuelle on selvästi tarvetta, Paananen sanoo.

Esimerkiksi Avaintiedot-palvelun avulla työnantaja saa tärkeää tietoa siitä, millaisia kustannuksia työkyvyttömyys aiheuttaa omalle organisaatiolle. Palvelu auttaa myös arvioimaan, miten työkyvyn strategista johtamista voi kehittää.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa työntekijöiden psyykkiseen oireiluun puututaan, sitä todennäköisemmin mahdollinen masennus diagnosoidaan ja hoidetaan. Ja sitä todennäköisemmin ihminen pysyy työkykyisenä.

– Kun Kevaan tulee hakemus työkyvyttömyyseläkkeestä, ongelmat ovat olleet olemassa jo pitkään. Työpaikalla ei kannata päästää tilannetta kärjistymään tähän pisteeseen.