Joonas Rapila joutui neljä vuotta sitten pyöräonnettomuuteen. Sen seurauksena hän sai aivovamman, jonka vuoksi hän väsyy helposti ja tarvitsee paljon aikaa palautumiseen. Pitkään Joonas sinnitteli kokopäiväisellä työajalla, mutta lopulta hän haki osatyökyvyttömyyseläkettä. Lyhempi työaika mahdollistaa nyt sen, että kaikki voimavarat eivät kulu työntekoon ja vapaa-aika on mielekästä.
Joonas Rapila on ammatiltaan sovellusasiantuntija. Hän on työskennellyt IT-alalla koko ikänsä, ensimmäinen alan työ oli siviilipalveluksessa Vaasan yliopistolla vuonna 1998.
- Tein sen jälkeen pitkään samantapaisia tehtäviä eri työpaikoissa. Opiskelut aloitin vasta 2005 ja valmistuin 2012 ammattikorkeakoulu Metropoliasta. Työurani on rakentunut enemmän työkokemuksen ja työstä opitun kuin varsinaisen koulutuksen kautta, Joonas kertoo.
Pyöräonnettomuus muutti elämän
Joonaksen elämä muuttui vuoden 2018 marraskuussa pyöräonnettomuudessa.
- Etupyöräni irtosi, epäiltiin, että joku oli löysännyt etuvannetta, mutta varmuutta siitä ei ole. Lensin asfalttiin, selkäni murtui ja sain keskivaikean aivovamman. Olin yli kuukauden sairaalassa.
- Aivovamman vuoksi minulla oli aluksi alle viiden minuutin muisti. En muistanut esimerkiksi lääkärin minulle antamaa ohjetta, miten päin minun pitää nousta sairaalan sängystä selkävamman vuoksi, Joonas kertoo.
- Selkäni parantui suhteellisen hyvin, minulle laitettiin selkään titaanituet, jotka tunnen enää lähinnä makuulla. Mutta minulle jäi aivovamma, joka on luokitukseltaan lievän ja keskivaikean välillä. Tämä näkyy erityisesti väsymyksenä.
Joonas oli vain kaksi kuukautta sairaslomalla ja palasi helmikuun lopulla 50 % työajalla erikoissuunnittelijan työpaikkaansa valtiolle.
- Koin onnettomuuden jälkeen tarvetta normalisoida elämääni vastaamaan onnettomuutta edeltänyttä aikaa. Lisäksi uskoin, että suhteellisen nopea paluu töihin ja työssäkäynnin tuoma päivärutiini auttaisi palautumisessani, jota koen sen myös tehneen. Kesäkuun alussa aloitin töissä jo kokoaikaisena. Olin kuitenkin valtavan väsynyt. Kun pääsin töistä kotiin, en kirjaimellisesti jaksanut tehdä muuta kuin maata ja tuijottaa kattoon. Nukuin 11 – 12 tuntia yössä.
- En jaksanut olla koko viikkoa töissä, vaan ryhdyin käyttämään vuosilomia työajan lyhentämiseen siten, että olin neljänä päivänä viikossa töissä ja yhden vapaalla. Tämän vuoksi minulle jäi varsinaista vuosilomaa vain kaksi viikkoa, joka ei riittänyt töistä palautumiseen, Joonas kertoo.
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle pakon edessä
Joonas aloitti työt Tilastokeskuksessa pari vuotta sitten, vuonna 2020.
- Vuoden 2021 syksyllä alkoi kuitenkin tuntua siltä, että en jaksa mitenkään palautua täydellä työmäärällä. Aloin olla tosi väsynyt koko ajan.
- Lopulta tuntui, että olen pakotettu ottamaan osatyökyvyttömyyseläkkeen. Tapasin HUSin erikoislääkärin, joka suositteli minua hakemaan osatyökyvyttömyyseläkettä mahdollisimman pian, hän kirjoitti vahvan puoltavan lausunnon eläkettä varten. Lisäksi neuropsykologi teki minulle tutkimuksen, jonka tulokset olivat suunnilleen samat kuin pari kuukautta vamman jälkeen, hänkin suositti vahvasti osatyökyvyttömyyseläkettä.
- Tämän jälkeen myös työterveyslääkärini kirjoitti B-lausunnon, jossa hän suositteli eläkettä. Työnantajani kirjoitti lisäksi lausunnon, että vaikka pystyy tekemään työtä, väsymys näkyy. Hakemuksessani kerroin tilanteestani, eli että joudun käyttämään lomia työajan lyhennykseen, eivätkä lomat riitä palautumiseen.
- Kun laitoin hakemuksen Kevaan, olin aika varma, että hakemukseni hyväksytään. Hakemus meni kerralla läpi. Vammat, jotka onnettomuudesta jäivät, ovat pysyviä, joten minulle myönnettiin heti toistaiseksi voimassa oleva osatyökyvyttömyyseläke.
Joonas ei olisi halunnut jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle, koska kokee eläkkeen asettaman ansaintarajan ja sen myötä syntyvän enimmäistyöajan vahvasti määrittävän mahdollisia työnantajia ja työtehtäviä.
- Olen vasta 43-vuotias, urani keskivaiheilla. Osatyökyvyttömyyseläkkeen tuloraja on aika matala eikä se jousta. En voi vaihtaa työpaikkaa siinä toivossa, että palkka nousisi. Jos palkkani nousisi, joutuisin entisestään lyhentämään työaikaa. En voi ajatella uraa samalla tavalla kuin moni muu ikäiseni.
Joonas tietää, että eläkkeen voisi jättää lepäämään vuodeksi tai pariksi, mutta se ei muuttaisi mitään. Väsymys ei tule koskaan paranemaan.
- Hyväksyn sen, että osatyökyvyttömyyseläke määrittelee lopputyöelämän. Oli iso juttu ja hieno asia, että sain eläkkeen. Haitat ovat kuitenkin pienet verrattuna elämänlaadun parantamiseen.
Neljän tunnin työpäivä auttaa jaksamaan
Joonas aloitti osatyökyvyttömyyseläkkeen huhtikuun alussa. Hän tekee 55 % työaikaa, se on maksimi, mitä hän jaksaa tehdä.
- Teen neljä tuntia päivässä töitä maanantaista perjantaihin, tämä oli minun oma valintani. Olisin voinut ottaa myös kahden päivän työviikot, mutta mielestäni en pystyisi silloin vastaaman samalla tavalla töistäni kuin nyt, kun olen päivittäin tavoitettavissa.
Joonas pystyi lyhennetystä työajasta huolimatta pitämään vanhat tehtävänsä, vaikka osa vastuista poistuikin.
- Työkaverit ja työnantaja ovat ymmärtäneet tilanteeni hyvin ja olen saanut heiltä tukea. Esimerkiksi työni kannalta tärkeät palaverit pyritään järjestämään nykyään aamupäivisin, silloin kun olen töissä.
- Jos työt alkavat kasaantumaan, olen voinut sanoa työnantajalle tästä. Tärkeää on myös itse huolehtia siitä, että liukumat eivät ala nousemaan. Jos joskus työpäivät venyvät, työkaverit kehottavat minua lähtemään kotiin, Joonas naurahtaa.
- Voinnissa kyllä huomaa, että tämä oli hyvä päätös. Tärkeintä on, että itse huolehdin jaksamisestani. Jos palaveri tai työpäivä venyy, huomaan, että en jaksa enää keskittyä. Seinä jaksamisen kanssa saattaa silloin tulla täydellisesti vastaan.
Paljon jäisi elämättä ilman eläkettä
Ennen osatyökyvyttömyyseläkettä Joonas ei jaksanut tehdä vapaa-ajallaan yhtään mitään.
- Nyt käytän vapautunutta energiaani esimerkiksi liikuntaan, pyöräilen ja juoksen. Minulle ei jäänyt onnettomuudesta kammoa pyöräilyyn.
- Kiinnostus elämään on palannut. Jaksan nyt innostua ja kiinnostua asioista. Jaksan esimerkiksi käydä silloin tällöin keikoilla kuuntelemassa musiikkia. Lisäksi opiskelen ja harrastan vapaa-ajallakin IT-asioita, ne ovat niin kiinnostavia. Parisuhteellekin on aikaa. Sen sijaan kirjojen lukemiseen en ole vieläkään päässyt kiinni, vaikka keskittymiskykyni onkin palautunut pahimmista ajoista.
- Paljon jäisi elämättä ilman eläkettä, Joonas summaa nykyisen tilanteen.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen mahdollisuus kannattaa selvittää
Joonas suosittelee kaikille, jotka ovat samassa tilanteessa, hakemaan eläkettä.
- Kenenkään ei tulisi töillä ajaa itseään siihen, että ei jaksa tehdä vapaa-ajalla asioita, jotka kiinnostavat. Myös palautumiselle pitää jäädä aikaa.
- Työllä on nyky-yhteiskunnassa todella suuri merkitys. Työn kautta voi kokea itsensä tarpeelliseksi ja osaksi yhteiskuntaa. Sen vuoksi voi olla iso kynnys myöntää, että voimavarat eivät sairauden tai vamman vuoksi riitäkään.
- Kannattaa ainakin selvittää, saisiko osatyökyvyttömyyseläkkeen. Kun on saanut päätöksen, on vielä harkinta-aikaa, ottaako eläkkeen vai ei, Joona vinkkaa.
