Työterveyslaitoksen, Kevan ja Kelan tutkimus- ja tilastotiedot osoittavat, että ensimmäinen koronavuosi ei näytä merkittävästi lisänneen sairauspoissaoloja, ja Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä väheni vuonna 2020. Ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat kunta-alalla kuitenkin kasvaneet. Työterveyslaitoksen, Kevan ja Kelan tutkijat keskustelevat aiheesta Twitter chatissä torstaina 10.6.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Vuodesta 2013 lähtien sairauspoissaolojen määrät ovat pysyneet keskimäärin 16–17 päivän välissä. Vuonna 2019 kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 16,5 päivää ja vuonna 2020 määrä oli 16,7 päivää. Myönteistä on, että verrattuna vuoden takaiseen, yhä useampi työntekijä (28 %) ei ollut poissa päivääkään oman sairauden takia. Näiden työntekijöiden osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttiyksikköä.
Ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa kasvoivat kunta-alalla
Ensimmäinen koronavuosi on kohdellut eri ammattiryhmiä kunta-alalla eri tavoin ja jo aiemmin havaitut ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat kasvaneet. Esimerkiksi useissa hoitoalan ammattiryhmissä sairauspoissaolot ovat selkeästi lisääntyneet vuoteen 2019 verrattuna. Lastentarhan opettajilla, lastenhoitajilla, koulunkäyntiavustajilla, hammashoitajilla, sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla keskimääräisissä poissaolopäivissä oli 1,5–3 päivän kasvu verrattuna vuoteen 2019.
Hoitoalan ammatit ja muut ammattiryhmät, joissa tehdään ruumiillista työtä ovat edelleen myös keskimääräisten sairauspoissaolojen listakärjessä vuonna 2020: koulunkäyntiavustajat, kodinhoitajat, hoitajat ja lähihoitajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, hammashoitajat, laitoshuoltajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lastentarhanopettajat olivat poissa keskimäärin 21–29 päivää vuodessa. Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä, tiedottajilla ja opettajilla (keskimäärin 6–8 päivää).
Ammattiryhmien väliset erot korostuvat Kevan kunta-alaa koskevissa sairauspoissaolotiedoissa. Kuntien ja kaupunkien terveysalan henkilöstöllä yli 8 päivän, mutta myös kuukaudesta kolmeen kuukauteen kestävät sairauspoissaolokertymät ovat yleistyneet vuonna 2020. Erityisesti pisimmät poissaolot lisäävät sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia. Sen sijaan hallinto- ja suunnittelutehtävissä toimivien keskuudessa aikaisempaa harvempi oli pois töistä sairauden vuoksi.
– Koronapandemia on sekä Kunta10-kyselytulosten että näiden sairauspoissaolotilastojen valossa lisännyt työkuormitusta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toisaalta koronapandemia on lisännyt poissaoloja tietyissä ammattiryhmissä myös tiukentuneiden ohjeistusten vuoksi: pienessäkään nuhassa ei ole voinut mennä töihin ja koronatestitulosten odottelu on voinut pidentää lyhyitä poissaoloja. Meidän tilastossamme 1–3 päivän poissaolojaksot ovat vähentyneet ja tätä pidemmät hieman lisääntyneet, kertoo Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti.
Yli 50-vuotiaiden sairauspoissaolot laskevat, nuorten työntekijöiden luvut kasvaneet
Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten myönteistä kehitystä on tapahtunut yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa sairauspoissaolot jatkavat laskua. Huolestuttavaa sen sijaan on, että alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä sairauspoissaolot ovat kasvaneet vuoteen 2019 verrattuna ja heillä on jo enemmän sairauspoissaolopäiviä keskimäärin kuin 30–50-vuotiailla.
– Tulokset antavat aihetta huoleen nuorten työntekijöiden osalta, jotka toisaalta usein työskentelevät myös ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon. On siis vaikeaa erottaa iän ja ammatin vaikutuksia toisistaan. Toisaalta rohkaisevat tulokset ikääntyvien työntekijöiden osalta antavat aihetta olettaa, että työkyvyn tukitoimet ovat olleet tuloksellisia ja ne on kohdistettu oikein, Jenni Ervasti sanoo.
– Kevan eläketiedot osoittavat, että koronavuonna aikaisempaa harvempi siirtyi eläkkeelle työkyvyttömyyden takia. Myös työtapaturmien määrä väheni vuoden aikana erityisesti hallinnon, suunnittelun ja toimistotyötehtävien aloilla, joilla siirryttiin laajamittaisesti etätyöhön, kertoo tutkimuspäällikkö Laura Pekkarinen Kevasta.
Kelan korvaamien pitkien sairauspoissaolojen määrä väheni
Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä väheni vuonna 2020. Sairauspäivärahaa maksettiin noin 14,5 miljoonalta päivältä, mikä oli noin 5 % vähemmän kuin vuonna 2019. Etuuskuluja kertyi 819 miljoonaa euroa. Joka kolmannen päivärahapäivän perusteena olivat mielenterveyden häiriöt.
Sairauspoissaolojen vähenemisen syynä voivat olla useat koronaepidemiaan liittyvät muutokset, kuten lisääntynyt etätyö, kontaktien väheneminen, työllisyyden muutokset sekä muutokset hoitoon hakeutumisessa ja hoitoon pääsyssä. Myös mielenterveysperusteisten päivärahapäivien pitkään jatkunut kasvu näyttää viime vuonna tyrehtyneen.
– Vaikka esimerkiksi masennukseen perustuvat sairauspäivärahapäivät viime vuonna yleisesti vähenivät, ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivien kasvu jatkui. Koronaepidemian aikana ja jälkeen on edelleen tärkeää seurata ja ehkäistä erityisesti mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja, sanoo tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren Kelasta.
Työterveyslaitoksen, Kevan ja Kelan tutkijat keskustelevat siitä, miten koronavuosi on vaikuttanut suomalaisten sairauspoissaoloihin Twitterissä tweet chatissä to 10.6. klo 13-14. Keskustelu on kaikille avoin, tervetuloa osallistumaan. Keskustelun aihetunniste on #TerveenäTyössä ja keskustelunavaukset tulevat Twitter-tileiltä @tyoterveys @Keva_fi @Kelantutkimus
Lisää Twitterchatistä: https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/kuinka-suomalaisilla-tyopaikoilla-sairastettiin-koronavuonna/
***
Tietoa kunta-alan sairauspoissaoloista löytyy Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelusta osoitteessa: Sairauspoissaolot kunnissa | Työelämätieto www.tyoelamatieto.fi
Tietoa kunta-alan työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista: https://kevatutkii.keva.fi/
Kela on koonnut sairauspäivärahaan liittyvää tutkimus- ja tilastotietoa sairauspoissaolojen tietopakettiin: https://www.kela.fi/sairauspoissaolojen-tutkimus
***
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin. Nämä tilastot eivät sisällä sairauspoissaolojen syitä.
Kevan aineisto on koottu tutkimus- ja tilastotiedoista kunta-alan henkilöstön sairauspoissaoloista, tapaturmista, työterveyshuollosta, ammatillisesta kuntoutuksesta ja eläkkeistä. Vuonna 2020 se kattoi noin 340 000 kuntatyöntekijän tiedot.
Kelan sairauspäivärahan saaminen toimii työikäisten pitkien sairauspoissaolojen mittarina. Sairauspäivärahaa voidaan maksaa 16–67-vuotiaille henkilöille alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden ajalta, kun sairaus on kestänyt yli omavastuuajan (sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää).
