Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun soten työhyvinvointipäällikkö Kati Koppisen ja työsuojelupäällikkö Mikko Simosen mukaan korona on tuonut HR- ja työkykyjohtamiseen uudenlaisia huolia, mutta paljon hyvääkin. Kevään aikana mm. johtamisjärjestelmän toimivuus on parantunut ja yhteistyö koko organisaatiossa tiivistynyt.
Sekä Simonen että Koppinen kokevat, että organisaatiossa ollaan löydetty takaisin hyvän johtamisen juurille. Poikkeustilanne on pakottanut keskittymään olennaiseen ja kirkastamaan sekä omia että yksikköjen tavoitteita.
– Varauduimme koko kevään koronan tuloon ja siinä mielessä päämäärä on ollut selkeä. Se on auttanut panostamaan oikeanlaisiin tukitoimiin, Koppinen ja Simonen kertovat.
Meillä on ollut rohkeutta nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat
Työkyvyn haasteisiin on varauduttu ennakoimalla mahdollisia työkykyriskejä, puuttumalla nopeasti havaittuihin ongelmatilanteisiin ja ottamalla käyttöön korjaavia toimenpiteitä.
Ehkäisevän toiminnan painopiste on ollut mahdollisten ongelma- ja vaaratilanteiden kartoittaminen. Siun sotessa on luotu tähän konkreettinen malli, jossa määritellään sekä esimiesten, henkilöstön että työterveyshuollon rooli ja tehtävät.
Tartuntavaaraan liittyvillä toimenpiteillä on pyritty suojaamaan henkilöstöä riskeiltä ja havaitsemaan ne ajoissa. Kevään aikana organisaatiossa on jalkautettu mm. uusi etätyön ohjeistus, suunnitelma yhteisten tilojen ja suojavälineiden käytöstä sekä toimintamallit mahdollisten tartuntojen ilmoittamiseen.
– Työsuojeluvaltuutetut ovat olleet kentällä opastamassa, ohjaamassa ja tekemässä havaintoja. Yli 150 työpaikkakäyntiä on jo tehty, Simonen kertoo.
Organisaation osaaminen kaikkien sote-ammattilaisten hyödyksi
Korjaavien toimenpiteiden osalta on keskitytty kuormituksen hallintaan ja jälkituen mallin selkeyttämiseen. Siun sotessa on käytössä työterveysyhteistyön malleja ja lähiesimiesten vertaistukiryhmä. Lisäksi yleiseen hyvinvointiin, palautumiseen ja uneen on tarjolla tukea ja ohjeistusta.
Vaikeita tunteita on ollut mahdollista käsitellä myös avoimessa eettisessä foorumissa. Jälkipurku-toiminnan osalta on kartoitettu kriisityön osaajia omasta organisaatiosta.
– Meillä on Siun sotessa erittäin paljon omaa osaamista, joka on pystytty ottamaan nyt kaikkien sote-ammattilaisten hyödyksi, Koppinen kertoo.
Hyvän johtamisen lisäksi kaikkien tukitoimien mallintamisessa ja käyttöönotossa on korostunut yhteistyö.
– Kun tehdään yhteistyötä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa, voidaan oikeasti puuttua sairauden syihin ja tehdä tarvittavia työjärjestelyjä sen sijaan, että hoidetaan vain sairauden oireita, Simonen kiteyttää yhteistyön merkitystä. Koppisen mukaan yhteistyön voima näkyy monissa onnistuneissa ratkaisuissa mm. työsuojelussa.
– Meiltä löytyy kyllä osaamista ja tekijöitä. Yhdessä kun otetaan koppia, niin onnistumme varmasti.