Kymenlaakson hyvinvointialueella työskentelee lähes 7 000 sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaista. Johto, HR, esihenkilöt, henkilöstön edustajat ja alueen päättäjät toimivat yhdessä varmistaakseen, että henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia tuetaan oikea-aikaisesti – ja tulokset puhuvat puolestaan.
Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, henkilöstökokemus on noussut ja korvaava työ on tuonut merkittäviä kustannussäästöjä. Hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Marjut Nieminen on syystäkin tyytyväinen. Hänen mukaansa onnistumiselle ei ole pelkästään yhtä selittävää tekijää ja yhteistä kehitettävää on edelleen paljon.
– Me rakennamme laajaa ja pitkäjänteistä kokonaisuutta. Tähän kuuluu
johtamiskulttuurin kehittäminen, osaamisen tukeminen, työyhteisötason hyvinvointisuunnitelmat ja esihenkilötyön vahvistaminen, Nieminen luettelee.
Yhtenä voimavaratekijänä hän pitää henkilöstön ikärakennetta: työntekijöiden keski-ikä on 45 vuotta, mutta osaajia on melko tasaisesti kaikista ikäluokista.
– Meillä se nähdään rikkautena, että on laaja kirjo osaamista ja kokemusta. Se antaa hyvän pohjan kehittää toimintaa yhdessä.
Avoin keskustelukulttuuri tiivistää yhteistyötä
Yksi keskeinen työkykyjohtamisen onnistumisen elementti on ollut keskustelukulttuurin muutos ja esimerkiksi henkilöstön edustajien ja johdon välinen avoin vuorovaikutus.
Työhyvinvointipäällikkö Tiina Talvisen mukaan henkilöstön hyvinvointi on todella otettu puheisiin – ja näkyy siksi myös teoissa.
– Sillä on iso ero, mainitaanko työkykyjohtaminen tai työhyvinvointi strategiassa, tai että se aidosti näkyy arjessa, Talvinen sanoo.
Työsuojeluvaltuutettu Anu Aalto painottaa myös avoimen keskustelun
merkitystä.
– Meillä henkilöstön edustajia ei nähdä vastapuolena, vaan asiantuntijoina, joita pyydetään mukaan jo varhaisessa vaiheessa. Se on muuttanut koko keskustelukulttuuria.
Yhteisiin tavoitteisiin työkykyjohtamisen kehittämisessä ovat sitoutuneet myös alueen poliittiset päättäjät.
– Meillä on toimiva yhteistyö aluevaltuuston, aluehallituksen ja henkilöstöjaoston kanssa. Heidän tuellaan olemme saaneet viitoitettua yhteisen suunnan, Marjut Nieminen kertoo.
Osittaistakin työpanosta arvostetaan
Yhteinen kulttuurimuutos näkyy myös siinä, miten osatyökykyisyyteen organisaatiossa nykyisin suhtaudutaan.
– Enää ei tavoitella "sataprosenttista" työntekijää, vaan ymmärretään, että työelämässä on tilaa myös 50- ja 70-prosenttisille panoksille. Näin pidetään kiinni ammattilaisista ja arvostetaan heidän osaamistaan, Aalto toteaa.
Työ on tuottanut tulosta:
- Sairauspoissaolot ovat vähentyneet yhdellä päivällä per työntekijä vuodessa. Tämä tarkoittaa miljoonaluokan säästöjä.
- Korvaavan työn käyttö on tuonut yli puolen miljoonan euron kustannussäästöt vuoden aikana.
- Henkilöstökokemus (eNPS) on noussut aloitusvaiheen nollasta 33 pisteeseen – ja trendi on yhä nousujohteinen.
- Henkilöstön lähtövaihtuvuus on laskenut 5,9 prosentista 4,6 prosenttiin.
Suunta on jatkossakin selvä.
– Tämä ei ole sprintti vaan maraton. Jokainen askel on vienyt meitä lähemmäs parempaa henkilöstökokemusta ja työhyvinvointia, Talvinen päättää.
________________________________________________________________________________
Esimerkkejä työkykyjohtamisen keinoista Kymenlaakson hyvinvointialueella
Esihenkilöiden perehdytys
Tavoitteena on, että kaikki uudet esihenkilöt saavat koulutuksen työkykyjohtamisen perusteista jo työn alkuvaiheessa.
Mielenterveyden tuki lyhytterapialla
Vuonna 2024 käynnistettiin lyhytterapiapilotti mielenterveyden haasteisiin vastaamiseksi.
Korvaavan työn mahdollistaminen
Työntekijälle etsitään vaihtoehtoisia tehtäviä, jos oma työ ei tilapäisesti onnistu. Esihenkilöt ja työterveys tekevät tiivistä yhteistyötä tilanteiden kartoittamiseksi.
Liikunnan edistäminen
Kokeiluja vesiliikunnan, kuntosalien ja ryhmäliikunnan parissa. Työsuhdepyöräetu ja liikkuvan organisaation intrasisältö kannustavat arjen aktiivisuuteen.
Työhyvinvointisuunnitelmat yksiköissä
Jokaisessa yksikössä tehdään oma työhyvinvointisuunnitelma yhdessä henkilöstön kanssa. Työkalu auttaa tunnistamaan ja ratkaisemaan arjen haasteita.
Yksiköiden työhyvinvoinnin tueksi on laadittu yksiköiden työhyvinvointisuunnitelma, jonka avulla yksiköiden työhyvinvoinnin tilaa voidaan tarkastella yhteistyössä henkilöstön kanssa. Työkalu auttaa tunnistamaan ja ratkaisemaan arjen työhyvinvoinnin haasteita.
Työsuojelu ja henkilöstön edustajat osana kehittämistä
Henkilöstön edustajia hyödynnetään aktiivisesti työyhteisöjen tukemisessa – yhteistyössä ei ole vastakkainasettelua, vaan yhteinen tavoite.
Joustoa ja arvostusta erilaisiin elämäntilanteisiin
Työaikajoustot ja yksilölliset ratkaisut tukevat työn ja muun elämän yhteensovittamista – myös osatyökykyisten kohdalla.
