Työkykykoordinaattori on investointi henkilöstön hyvinvointiin

Leena Honkaniemi aloitti syksyllä Rovaniemen kaupungin ensimmäisenä työkykykoordinaattorina. Tavoitteena on tarjota kaupungin esihenkilöille tukea erityisesti ennalta ehkäisevään työkykytoimintaan.

Rovaniemellä ajatus käytännön työkykyjohtamista tukevasta lisäresurssista oli kypsynyt jo pidempään. Päätöstä vauhditti Kevan Työkykyjohtamisen 360 -analyysin tulokset Avaintietojen datasta, työkykyjohtamisen tilasta ja työterveysyhteistyöstä. Lisäksi rohkaisevat kokemukset muista kunnista siivittivät työkykykoordinaattorin tehtävän perustamista.

Tervetullut apu käytännön työkykytyöhön

Leenan työ alkoi esihenkilöiden tapaamisilla keskustellen  sairauspoissaoloista ja työkykyjohtamisesta, varhaisen tuen mallista ja osatyökykyisten työmahdollisuuksien kartoittamisesta.

– Lisäksi autan kuntoutusasioissa, kuten työkokeilujen ja työhön valmennuksen selvittelyissä. Työkykyneuvotteluissa olen ollut mukana asiantuntijana.

Tällä hetkellä erityisen huomion kohteena ovat nuorten työntekijöiden pitkät poissaolot.

– Varhaisen tuen mallin pohjalta on tehty havainto, että ryhmällä nuoria työntekijöitä on paljon alkavia sairauspoissaoloja. Käymme esihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa näistä keskusteluja. Riittävän varhaisesti puuttumalla pystyisimme ehkäisemään pitkät poissaolot.

Apu on otettu vastaan kiitollisena läpi koko organisaation. – Työyhteisöt ovat valmiita ottamaan vastaan työkykykoordinaattorin ja uskaltavat rehellisesti sanoa, kun tarvitsevat tukea ja myös silloin, kun eivät tarvitse. 

Työkykykoordinaattori on investointi henkilöstön hyvinvointiin

Kevan tutkimukset kertovat, että kuntien suunnitelmallisessa, ennakoivassa työkykyjohtamisessa on edelleen kehitettävää.

Kuitenkin vain joka neljännessä kunnassa on työkykykoordinaattori.

Kevan työelämäasiantuntija Kaisa Hakkaraisen mukaan työkykykoordinaattorin työpanos laajentaa valtavasti mahdollisuuksia tehdä työkykyjohtamisesta entistäkin vaikuttavampaa

– Me näemme selvästi, että työkykykoordinaattori on investointi. Osatyökykyiset ovat esimerkiksi yksi tärkeä kohderyhmä, kun mietitään, mistä saadaan riittävästi työntekijöitä. Senkin vuoksi heidän työmahdollisuuksien selvittämiseen kannattaa panostaa.

Rovaniemen kaupungilla työkykykoordinaattori tekee tiiviisti yhteistyötä paitsi esihenkilöiden ja työterveyshuollon, myös henkilöstöhallinnon ja riskienhallinnan kanssa.

Riskienhallintapäällikkö Johanna Aho tiivistää yhteistyön merkityksen ennakoivien toimien mahdollistajana. – Me nostamme havaintoja esihenkilöiden tietoon, jotta ennakoivat toimet olisivat mahdollisia. Opastamme ja tuemme prosesseissa.

– Ylipäänsä pyrimme pääsemään ennakointiin, eikä tulipalojen sammuttamiseen. Nyt vielä mietitään, missä kaikessa voi työkykykoordinaattori olla apuna, kun vastuuta ei kaikissa tilanteissa voi yksin kantaa, Leena puolestaan pohtii.

Strateginen hyvinvointijohtaminen uudistuksen alla

Strateginen hyvinvointijohtaminen on kunnissa suuren muutoksen kynnyksellä hyvinvointialueille siirryttäessä. Organisaatiomuutos vaikuttaa suoraan henkilöstöön, prosesseihin ja johtamiseen.

Myös yhteistyö työterveyshuollon kanssa täytyy organisoida uudelleen. Rovaniemelläkin valmistaudutaan uudenlaisiin haasteisiin. – Koronan vuoksi ennaltaehkäisevä työkykyjohtaminen on jäänyt vähän taka-alalle, ja nyt henkilöstömuutokset voivat tuoda lisää mutkia matkaan.

Tulevaan valmistaudutaan kuitenkin luottavaisin mielin, sillä Leenasta on tullut voimavara ja tärkeä linkki työnantajan ja työntekijöiden välille.

– Minusta on tullut luottohenkilö sekä työntekijöille ja esihenkilöille. On hirveän tärkeää, että joku kuuntelee.