Työkyvyn ylläpitäminen ja ongelmien ennalta ehkäiseminen on aina tehokkaampaa kuin ratkaisujen löytäminen ongelmiin vasta siinä vaiheessa, kun työ- ja toimintakyky on jo selvästi heikentynyt. Kempeleen kunnassa on keskitytty ennakoiviin toimenpiteisiin hyvin tuloksin.
Kempeleen kunnan reilusta tuhannesta työntekijästä lähes 900 työskentelee peruspalveluiden, kuten opetuksen ja varhaiskasvatuksen sekä terveydenhuollon parissa. Henkilöstömäärään nähden ennenaikaisia eläköitymisiä on vähän, mutta muun muassa mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ovat viime vuosina olleet kasvussa. Toinen yleinen sairauspoissaolojen syy ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Keinoja sairauspoissaolojen hillitsemiseen on mietitty yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kunnassa on erityisesti keskitytty etsimään ratkaisuja siihen, miten työntekijää voidaan tukea työssä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta pitkiltä poissaoloilta vältytään.
Työtä jaksamisen tueksi
Yhtenä ratkaisuna Kempeleessä on kehitetty Työ jaksamisen tukena –toimintamalli. Esihenkilöt ovat saaneet koulutusta ja käytännön ohjeita mallin käyttöön.
Mallin keskeisin sisältö sekä esihenkilöille että työtekijöille on se, että oikein mietitty ja mitoitettu työ voi oikeasti toimia kuntouttavana tekijänä sen sijaan, että työntekijä jäisi kokonaan työstä pois.
Työnantajalla ja työterveyshuollossa on myös yhdessä sovitut pelisäännöt mallin mukaisen toiminnan varhaisesta käynnistämisestä.
Kuvassa vasemmalta Kempeleen kunnan puutarhuri Sari Palo, rakennustarkastaja Hannu Paasovaara ja tekninen avustaja Kaisu Pieniniemi.
Työ jaksamisen tukena -mallin käyttö on alkanut heijastua jo mm. mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen määrään laskevasti. Myös uudelleensijoitukset tehtävästä toiseen, joskus jopa hallintorajojen yli, ovat onnistuneet hyvin.
- Monet työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen linjaukset, toimintatavat ja mallit ideoidaan yhteistyössä työterveyshuollon, työsuojeluvaltuutettujen ja pääluottamusmiesten kanssa. Heidän kaikkien ammattitaito ja tuki toiminnalle on kaiken lähtökohta. Kempeleessä nämä kaikki tahot toimivat mutkattomassa yhteistyössä, kertoo kunnan henkilöstöpäällikkö Minna Vinkki.
Avoin keskustelu lisää yhteisymmärrystä
Työntekijän ja työnantajan roolit ja vastuut työkyvyn ylläpitämisessä on haluttu tuoda selkeästi esille, mutta vastakkainasetteluja henkilöstön ja työnantajan väillä pyritään välttämään avoimesti keskustelemalla.
- Henkilöstön edustajien kanssa pyrimme aina huomiomaan eri näkökulmia työntekijöiden kannalta mutta myös työnantajan kannalta.
Työkyvyn ja työhyvinvoinnin rintamalla on tehty paljon, mutta tekemistä riittää myös jatkossa: työkykyjohtaminen on jatkuvaa työtä ja koskaan ei varmasti tule täysin valmista.
- Tärkeää on muistaa ja itselleen muistuttaa, etenkin kun henkilöresurssit ovat vähäiset, että yksi asia tulee saattaa kunnolla kuntoon ja käytäntöön, ennen kuin aletaan ottaa seuraavaa askelta, Minna Vinkki painottaa.
Katso yhteenveto vaikuttavia tuloksia työkykyjohtamisella
Vaikuttavia tuloksia työkykyjohtamisella Kempele.pdf (464 kb)