Tilannekatsaus työuraeläkkeisiin

Vuonna 2020 Kevaan saapui 32 työuraeläkehakemusta. Viidelle asiakkaalle myönnettiin työuraeläke, muiden kohdalla edellytykset työuraeläkkeeseen eivät täyttyneet ja hakemukset hylättiin. Usealla hakijalla todettiin kuitenkin olevan oikeus osatyökyvyttömyyseläkkeeseen ja muutamalla työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Työuraeläkkeen myöntäminen edellyttää työkyvyn pysyvää heikentymistä ja vähintään 38 vuoden työhistoriaa raskaassa ja kuluttavassa työssä. Lisäksi edellytyksenä on vähintään 63 vuoden ikä ja se, että oma vanhuuseläkeikä ei vielä ole täyttynyt. Työuraeläkkeen hakijan pitää olla edelleen työelämässä, tai työn päättymisestä saa olla enintään vuosi.

Työuraeläkeoikeutta selvitettäessä arvioidaan hakijan koko työuraa ja työtehtävien sisältöä ja erityisesti työn kuormittavuutta.

Työn aiheuttamaa rasittuneisuutta ja kuluneisuutta arvioitaessa huomioidaan työn fyysiset ja psykososiaaliset rasittavuus- ja kuormittavuustekijät. Näitä voivat olla esim. hankalat työasennot, paljon lihasvoimaa vaativat työtehtävät, tai vaikkapa väkivallan uhka työtä tehdessä. Vuorotyö ei yksinään tee työstä raskasta ja kuluttavaa, mutta kuormittavat työajat otetaan kokonaisarviossa huomioon.

Työuraeläkkeen hakijoiden työkyky on yleisimmin ollut heikentynyt tuki- ja liikuntaelin vaivojen vuoksi. Viime vuonna lähes puolet hakijoista työskenteli hoitoalan tehtävissä. Hakijoista lähes 70 % oli naisia.

Vertailua aikaisempiin vuosiin

Uusien hakemusten määrä kaksinkertaistui edeltävään vuoteen verrattuna. Uusia hakemuksia saapui vuonna 2019 Kevaan 16 kpl ja maksupäätöksiä annettiin kolme. Vuonna 2018 työuraeläkehakemuksia saapui vain kuusi kappaletta.

Kasvua selittänee ennen kaikkea se, että vanhuuseläkeiän noustessa työuraeläkeoikeus koskee yhä useampia ihmisiä.

Työuraeläkettä ei voi saada, jos on jo täyttänyt vanhuuseläkeikänsä.

Myönnetyt työuraeläkkeet 2020

Viime vuonna työuraeläkkeen saaneet asiakkaamme olivat tehneet työuransa siivoustyössä, hoitotyössä ja kunnallistekniikan fyysisesti raskaissa tehtävissä.

Vaikka Kevan työuraeläkkeen hakijoista valtaosa on naisia, työuraeläke vaikuttaa ainakin toistaiseksi olevan useammin miehille myönnettävä eläke. Viidestä ennakkopäätöksen v. 2020 saaneesta kolme oli miehiä. Myös aikaisempina vuosina Kevan myöntämistä työuraeläkkeistä valtaosa on myönnetty miehille.

Työuraeläke on toistaiseksi ollut hyvin lyhytkestoinen eläke, koska sen hakijat ovat lähellä vanhuuseläkeikäänsä ja työuraeläke muuttuu aina vanhuuseläkkeeksi asiakkaan täyttäessä alimman vanhuuseläkeikänsä.

Viime vuonna työuraeläkkeen saaneista yksi on jo siirtynyt vanhuuseläkkeelle ja kaksi siirtyi vanhuuseläkkeelle vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Työuraeläkehakemuksen perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet

Vain muutaman työuraeläkkeen hakijan hakemus on hylätty sekä työuraeläkkeen että osatyökyvyttömyyseläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen osalta viime vuonna.

Valtaosan (n. 70 %) hakijoista työkyky arvioitiin heikentyneen osatyökyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti ja heille annettiin ennakkopäätös osatyökyvyttömyyseläkkeestä. Yli 75 prosenttia näistä henkilöistä oli kunta-alalla työskenteleviä naisia.

Hylätyt hakemukset

Moni työuraeläkehakemuksista hylätään, koska eläkkeen myöntämisedellytyksenä oleva vähintään 38 vuoden työhistoria kuluneisuutta ja rasittuneisuutta aiheuttavissa työtehtävissä täyttyy hyvin harvalla.

Rasittavan ja kuluttavan työn vaatimukset on eläkelaeissa koetettu määrittää suhteellisen tarkasti, mutta käytännössä tulkinta työn luonteesta lähes 40 vuotta taaksepäin ei aina ole helppoa.

Hyvin yleistä on, että työuran viimeisinä vuosina hakijoiden työtä on pyritty keventämään tai työ on muuttunut osa-aikaiseksi, ja se taas johtaa siihen, että hakijan koko työuraa ei voida arvioida kuluneisuutta ja rasittuneisuutta aiheuttavaksi.

Monilla hakijoilla pitkään työuraan sisältyy myös jaksoja kevyemmissä töissä siten, että 38 vuoden edellytys ei täyty.

Erilaiset muutokset työssä ja ristiriidat työpaikoilla tekevät työstä usein tekijälleen raskaan tuntuista, mutta valitettavasti sitä ei eläkkeen myöntämisedellytyksiä arvioidessa voida huomioida.

Työuraeläkkeen hakijat ovat tehneet pitkään raskasta työtä, heillä on terveydellisiä ongelmia ja eläkkeelle haluttaisiin siirtyä kunniakkaasti työuraeläkkeen kautta ilman sairauslomia. Hylkäävä työuraeläkepäätös aiheuttaa usein pettymystä.

Eläkkeenhakijaa ei kuitenkaan jätetä yksin: toimintatapanamme Kevassa on, että hakemusta käsittelevä asiantuntija soittaa hylkäävän työuraeläkepäätöksen saajalle ja käy hänen kanssaan läpi, miksi hakemus joudutaan hylkäämään ja mitä muita mahdollisia vaihtoehtoja hänellä olisi.

Lisää tietoa ja yhteistyötä tarvitaan

Työuraeläkkeiden ratkaisutyössä on noussut käsitys, että julkisen alan työntekijöillä ja työterveyshuolloilla ei aina ole riittävästi tietoa työuraeläkkeestä ja sen myöntämisen edellytyksistä.

Tätä koulutustarvetta pitääkin miettiä sekä Kevassa että työeläkealalla yleensä. Kiinnostus työuraeläkkeeseen tullee nykyisestä kasvamaan vanhuuseläkeiän edelleen noustessa.

Kun ikääntyneen työntekijän työkyky on heikentynyt, ratkaisuja pitäisi aina etsiä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken. Jos työuraeläkettä päätetään hakea, hakemus kannattaa tehdä ja varsinkin sen liitteeksi tulevat selvitykset laatia yhdessä.

Hakemuksessa kannattaa selostaa huolella työn luonne, kuvailla mahdollisimman tarkasti millaisia tehtäviä työ on sisältänyt ja missä määrin. Jos, ja yleensä kun, työ on muuttunut vuosien varrella, eläkkeen ratkaisemiseksi tarvitaan tietoa myös työuran aikaisemmista vaiheista.

Huolella laadituilla ja perustelluilla hakemuksilla paitsi vältettäisiin turhia pettymyksiä hylkäyksistä, myös saataisiin päätökset pikaisesti niitä odottaville.

Lue myös

• Tietosivu: Työuraeläke
• Artikkeli: Anne sai päätöksen työuraeläkkeestä ensimmäisenä naisena julkisella sektorilla
• Uutinen: Miten työuraeläke eroaa vanhuuseläkkeestä?