Anne Veijalainen on tuore eläkeläinen, hänen työuraeläkkeensä alkoi vappuna. Työuraa oli sitä ennen kertynyt yli 38 vuotta lastensuojelutyössä. Voimia työnteosta verottivat viime aikoina henkisesti raskas työ ja nivelrikko.
- Olen ollut vakituisessa työssä vuoden 1980 alusta alkaen ja sitä ennen tein töitä kesäisin ja opiskelujen ohella. Minulla on sosiaalikasvattajan koulutus ja työskentelin lähes koko työurani lastensuojelussa Lahdessa, Anne kertoo.
Anne viihtyi samassa työpaikassa lähes koko työelämänsä - aluksi lastenkodissa, viimeiset yli 10 vuotta lastensuojelun avosijoituspalveluissa.
- Työ lastensuojelussa oli sellaista, mitä olin aina halunnut tehdä, myös työyhteisömme oli valtavan hyvä. Voisi sanoa, että olen saanut tehdä kutsumustyötä.
- Työ oli aluksi 3-vuorotyötä ja viimeiset 10 vuotta 2-vuorotyötä. Tämä työrytmi sopi minulle hyvin. Vuorotyön vuoksi sain arkivapaita ja oli hienoa, että pystyin olemaan perheeni kanssa arkisinkin välillä kotona.
Työstä teki henkisesti raskaan se, että lastensuojelu ei ole useinkaan miellyttävä asiakkaille, koska siinä puututaan niin perustavalla tavalla ihmisten elämään. Myös asiakkaiden raskaat kokemukset kuormittivat henkisesti.
- Viime aikoina työn muuttuminen avopainotteiseksi näkyi yhteistyön lisääntymisenä perheiden kanssa. Vuorovaikutus ja verkostomainen työ huostaanotettujen ja avohuollon tukitoimena sijoitettujen lasten ja nuorten, heidän huoltajiensa ja muiden kanssa oli kuormittavaa ja välillä henkisesti raskasta. Samalla oli kuitenkin palkitsevaa, kun näki, että asiat saattoivat muuttua myös parempaan suuntaan perheiden kanssa työskennellessä.
Anne koki iän myötä raskaaksi myös paineet siitä, että pitää olla nopea ja jaksaa muutoksia. Työtä ei voinut enää tehdä sellaisessa rytmissä kuin olisi halunnut.
Henkisen kuormittavuuden lisäksi Annen työkykyä rajoitti nivelrikko, jonka vuoksi tuli sairauspoissaoloja. Hän tunsi, että ei ole enää myöskään fyysisesti parhaimmillaan.
Työuraeläkkeestä tieto nettisivuilta
Anne löysi tiedon työuraeläkkeestä Kevan nettisivuilta.
- Etsin nettisivuilta tietoa siitä, millaisia eläkemahdollisuuksia minulla olisi. Vuoden 2017 keväällä löysi tämän uuden eläkelajin. Juuri kukaan ei vielä silloin tiennyt tästä mahdollisuudesta. Yksi tuttu fysioterapeutti kertoi, että hän oli ollut mukana tekemässä eläkehakemuksia, mutta koki hankalaksi sen, että laissa ei ole tarkkaan määritelty, mikä voidaan luokitella raskaaksi työksi.
Anne puhui tilanteestaan työterveyslääkärille, jonka kanssa päätettiin laittaa hakemus työuraeläkkeestä. Työnantajan edustaja teki oman lausuntonsa Annen työn luonteesta ja rasittavuudesta.
- Työnantajani suhtautui hyvin hakemukseeni ja teki suuren työn selvittäessään taustoja ja kirjatessaan hakemukseen tarvittavia seikkoja työn luonteesta.
Annella olisi ollut puoli vuotta aikaa vanhuuseläkkeen alaikärajaan ja henkilökohtaiseen eläkeikään olisi ollut aikaa noin vuosi.
- Selvitin kyllä, kuinka paljon enemmän olisin saanut eläkettä, jos olisin jatkanut kauemmin töissä. Taloudellisestihan tämä ei ollut niin kannattavaa, mutta koin, että en millään enää jaksa olla vanhuuseläkeikään asti töissä.
Eläkkeen hakeminen sujui kätevästi sähköisesti
Anne teki eläkehakemuksen Kevan Omat eläketietosi -palvelussa sähköisesti.
- Hakemus oli kätevä tehdä sähköisesti, kun ei tarvinnut lähettää papereita ja liitteitä kirjeessä erikseen. Lääkärikin laittoi B-lääkärinlausunnon sähköisesti suoraan Kevaan tulemaan.
- Hain ensin ennakkopäätöstä työuraeläkkeestä marraskuun puolivälissä ja samoihin aikoihin työnantajani antoi lausuntonsa. Kevasta oltiin minuun sitten henkilökohtaisesti yhteydessä, sillä tarvittiin muutamia lisäselvittelyjä työhistoriasta. Koin, että minua autettiin hyvin siinä, että hakemuksessani olleet pienet puutteet saatiin korjattua.
Tammikuun puolivälissä Anne sai Kevasta ennakkopäätöksen työuraeläkkeestä ja sen jälkeen, kun Anne oli laittanut Kevaan vahvistuksen siitä, että ottaisi eläkkeen vastaan, hän sai lopullisen eläkepäätöksen tammikuun lopussa. Eläkkeelle Anne jäi toukokuun alussa.
Eläkkeellä on aikaa harrastuksille ja omaisten hoitamiseen
- Nyt kun olen eläkkeellä, saan mennä omaan tahtiin ja jaksan huomattavasti paremmin myös fyysisesti. Elämänlaatuni on huomattavasti parantunut, Anne kertoo.
- Äitini täyttää 98 vuotta ja hän vaatii päivittäin huolenpitoa, vaikka asuukin palvelutalossa. Nyt minulla on enemmän aikaa myös lasteni kanssa seurusteluun.
Muuten aika kuluu puutarhaa laittaessa ja koiran kanssa lenkkeillessä. Myös vesijumppa on aikomuksena aloittaa.
- Yritän saada nyt itseni hyvään kuntoon. Hienoa, että voin nauttia vielä elämästäni, eikä tarvitse enää itseään polttaa töissä loppuun.
- Ehkä jossain vaiheessa voisin tehdä jotain kevyempää työtäkin jonkin verran. Eläkepäätöksessä oli tulorajat ilmoitettu selkeästi.
Työuraeläke on uusi eläkemuoto
- Työuraeläke on tietyllä tavalla välimuoto työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen välillä, mikä tulee hyvin esille Annenkin tapauksessa, kertoo eläkejohtaja Merja Paananen.
Työuraeläke vaatii, samaan tapaan kuin työkyvyttömyyseläke, että työkyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman johdosta, mutta työkyvyn heikentymän vaatimus on lievempi. Lähelle vanhuuseläkettä työuraeläkkeen vie se, että sen saadakseen pitää olla täyttänyt 63 vuotta. Sitä nuoremmille tätä eläkettä ei voida myöntää.
- Olennaista työuraeläkkeelle on, että sen saadakseen hakijan pitää olla työskennellyt vähintään 38 vuotta tietyn luonteisessa rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttaneessa työssä. Se, mikä työ täyttää rasittavan ja kuluttavan työn vaatimukset on laissa koetettu määrittää suhteellisen tarkasti, mutta käytännössä tulkinta työn luonteesta lähes 40 vuotta taaksepäin ei aina ole helppoa, Merja Paananen kertoo.
Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava työ voi olla sekä fyysisesti että henkisesti kuormittavaa. Henkisen kuormittavuuden ja rasittavuuden kriteerit liittyvät vuorovaikutteisiin töihin taikka jatkuvaa varuillaan oloa vaativiin, väkivallan uhkaa sisältäviin töihin. Yötyö taikka muutoin kuormittava vuorotyö eivät yksinään tee työstä henkisesti rasittavaa, mutta se otetaan kokonaisarvioinnissa huomioon. Sen sijaan organisaatiomuutokset ja muuttuvat työn vaatimukset taikka työpaikan ilmapiiri ovat seikkoja, joita työn rasittavuutta arvioitaessa ei voida huomioida.
- Kiinnostus työuraeläkkeeseen on toistaiseksi ollut aika vähäistä, mikä johtunee siitä, että vanhuuseläke ei vielä ole noussut merkittävästi 63 vuodesta. Lisäksi julkisella sektorilla on paljon käytetty osatyökyvyttömyyseläkkeitä työssä jaksamisen tukena vanhuuseläkkeelle asti. Julkisen sektorin monissa töissä on myös ollut alempia eläkeikiä, joiden kautta on siirrytty vanhuuseläkkeelle normaalia aikaisemmin. Kiinnostus työuraeläkkeeseen saattaa kasvaa, kun vanhuuseläkeikäkin nousee lähemmäksi 65 vuotta, Paananen arvioi.
Työuraeläkkeestä kannatta hakea ensin ennakkopäätöstä
Työuraeläkkeestä kannattaa hakea ensin ennakkopäätöstä, joka on voimassa 6 kk. Keva tutkii aina myös sen, olisiko hakijalla oikeus työkyvyn heikentymisen perusteella myös työkyvyttömyyseläkkeeseen. Se on hakijalle taloudellisesti hieman parempi, koska työkyvyttömyyseläkkeeseen sisältyy myös tulevan ajan osuus eli aika työkyvyttömäksi tulosta vanhuuseläkeiän täyttämiseen.
- Hakemuksessa kannattaa selostaa huolella työn luonne, kuvailla mahdollisimman tarkasti millaisia tehtäviä ja työliikkeitä työ on sisältänyt ja missä määrin. Jos työ on muuttunut vuosien varrella, myös työuran aikaisemmista vaiheista tarvitaan selvitystä. Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä syntyvät parhaimmat hakemukset ja riittävät selvitykset, Merja Paananen kertoo.