Kestävää työelämää on Kevassa tänä syksynä käynnistyvä hanke, joka vahvistaa koko julkisen alan henkilöstön työkykyä ja työssä jaksamista. Hanke on määräaikainen ja toteutetaan vuosina 2022 - 2024.
Julkisen alan työ ja henkilöstö ovat viime aikoina olleet monien muutosten ja haasteiden kourissa, ja koronapandemia on omalta osaltaan kärjistänyt tilannetta. Työkyvyttömyysriskit ovat kasvaneet ja työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat olleet nousussa - kunta-alalla nousua on ollut viime vuosina Kevan arvion mukaan noin 180 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaisuudessaan työkyvyttömyyskustannukset ovat pelkästään kunta-alalla 1,2 miljardia ja koko julkisella alalla 2 miljardia euroa vuosittain. Samaan aikaan pula osaavasta henkilöstöstä haastaa monen organisaation toimintaa.
Kevassa käynnistyy tänä syksynä Kestävää työelämää – julkisen alan työkykyhanke, jossa lähdetään hakemaan ratkaisuja näihin haasteisiin. Hankkeessa kehitetään entistä parempia välineitä työkykyjohtamisen tueksi ja henkilöstön työkyvyn vahvistamiseksi. Kehittämistyötä ja muutosta tehdään yhdessä julkisen alan työnantajien kanssa, ja ensimmäisessä vaiheessa haemme heitä kumppaneiksi hankkeeseen.
Hanke kohdistuu koko julkisen alan eli kuntien, hyvinvointialueiden, valtion ja kirkon henkilöstöön. Ensisijaisina kohderyhminä ovat kuitenkin ne ammattialat, joihin kohdistuvat suurimmat paineet työkyvyttömyysriskien kasvussa – sosiaali- ja terveys-, opetus- ja valtion turvallisuusalalla.
Myöhemmässä vaiheessa hankkeesta saatavat tulokset, uudet toimintamallit, digitaaliset palvelut sekä tutkimustieto ovat jaettavissa koko julkisen alan hyödynnettäväksi.
Hankkeen vaikutukset näkyvät siinä, että pitkällä tähtäimellä henkilöstön työkykyisyys vahvistuu, pysyvä työkyvyttömyys vähenee, työurat pitenevät ja työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset alenevat. Työkykyä uhkaaviin tekijöihin päästään kiinni varhaisemmassa vaiheessa ja työkyvyttömyysriskejä voidaan ennakoida entistä vaikuttavammin.
Tavoitteena työkyvyn vahvistaminen
Hankkeen tavoitteena on tukea julkisen alan työpaikkoja selviytymään työkyvyttömyysriskien kasvusta ja pandemia-ajan työkyvylle tuomasta kuormituksesta.
Hankkeessa kehitetään uusia toimintamalleja ja palveluita sekä tuotetaan tutkittua tietoa työkyvyn vahvistamiseksi ja työkyvyttömyysriskien vähentämiseksi. Hanke edistää henkilöstövoimavaroja ja -riskejä huomioivan strategisen työkykyjohtamisen kehittämistä ja vahvistaa tiedolla johtamisen perustaa julkisen alan organisaatioissa.
Tieteelliseen tutkimukseen perustuva kokonaiskuva julkisen alan henkilöstön työkyvyttömyysriskiin vaikuttavista tekijöistä auttaa kohdentamaan toimenpiteitä jatkossa entistä vaikuttavammin.
Hankkeen tuloksia levitetään koko julkiselle alalle
Hanke kattaa koko julkisen alan ja Kevan eläkevakuutettujen kentän, kunta-alan, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon. Hanke kohdistuu ensisijaisesti niille aloille, joiden henkilöstö on korona-aikana ollut erityisen työpaineen alla ja joiden työkyvyttömyysriskiä ovat nostaneet monet kuormitustekijät jo ennen koronaa – erityisesti sosiaali- ja terveysalalle, opetusalalle sekä valtion turvallisuusalalle. Hankkeeseen kutsuttavia tahoja valittaessa arvioidaan työkyvyttömyysriskejä kyseisissä organisaatioissa. Myöhemmässä vaiheessa tulokset levitetään myös laajemmin koko julkisen alan hyödynnettäväksi.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa mukaan haetaan julkisen alan työnantajia seuraavista kohderyhmistä:
- Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö ml. uusille hyvinvointialueille siirtyvä henkilöstö
- Opetusalan henkilöstö varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksessa
- Valtion turvallisuusalan, ensisijaisesti Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Hätäkeskuslaitoksen henkilöstö
- Kirkon työnantaja-asiakkuuksien osalta projekti toteutetaan Kevan perustamissa verkostoissa, kohdennettuna erityisesti diakoniatyöhön, varhaiskasvatukseen ja nuorisotyöhön.
Hanke jakautuu useisiin projekteihin
Työkykyhanke jakautuu useisiin hankkeen kohderyhmien kanssa toteutettaviin projekteihin. Projektikokonaisuuksia tarkennetaan hankkeen käynnistysvaiheessa yhdessä hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kanssa. Tarkemmat tiedot päivitetään hankkeen verkkosivuille.
Projektien pääluokat ovat seuraavat:
- Data-analytiikan palvelujen kehittäminen työkyvyttömyysriskien ennakointiin ja vaikuttavan työkykyjohtamisen tueksi
- Uusien digitaalisten palveluiden kehittäminen vaikuttavaan työkyvyttömyysriskien hallintaan ja työkyvyn ennakoivaan vahvistamiseen
- Työkykyjohtamisen kehittämisverkostojen hyödyntäminen hankkeen tuotosten levittämisessä sekä uusien verkostojen käynnistäminen
- Työterveysyhteistyön kehittäminen työkyvyttömyysriskien vähentämiseksi
- Tieteellisen tutkimustiedon tuottaminen julkisen alan työkyvyttömyysriskeistä ja kattava vaikuttavuusarviointi
Hanke on kolmivuotinen
Vaikuttavat toimet edellyttävät pitkäkestoisia toimenpiteitä. Hanke toteutetaan kolmen vuoden aikana vuosina 2022 - 2024. Aikataulu täsmentyy hankkeen aloitusvaiheessa ja päivitetään hankkeen verkkosivuille, jotka julkaistaan elokuussa 2022. Hankkeelle asetetaan välitavoitteita ja tietoa niiden etenemisestä päivitetään säännöllisesti verkkosivuille.
Hanke on saanut valtiovarainministeriöltä valtioavustusta, joka liittyy EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Rahoitushaku oli auki kesäkuussa 2022. Avustus on enintään 3 448 000 euroa vuosina 2022 - 2024. Keva osoittaa hankkeelle vastaavan määrän omaa rahoitustaan.
Hankkeen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Hankkeen etenemisestä raportoidaan säännöllisesti hankkeen valvojalle eli valtiovarainministeriölle, Kevan johtoryhmälle sekä hankkeelle perustettavalle ohjausryhmälle.
Kevan etuna hankkeeseen lähdettäessä on jo saatavilla oleva, pitkäaikainen data-aineisto työkyvyttömyyden tunnusluvuista koko julkiselta alalta. Aineiston avulla tuloksellisten toimenpiteiden kohdentaminen sekä pidempiaikaisen muutoksen seuraaminen ovat mahdollisia.
Hankkeen vaikuttavuutta tullaan seuraamaan monin eri mittarein ja siitä tullaan tekemään sekä Kevan että ulkopuolisen palveluntuottajan toteuttamaa vaikuttavuusarviointia. Hankkeen vaikuttavuuden seurantaa ja mittareita tarkennetaan osaprojekteittain vielä projektien käynnistysvaiheessa.
Hankkeen projektien laadun varmistamiseksi niiden toteuttamiselle asetetaan laatukriteerit, joiden toteutumista seurataan ja varmistetaan koko hankkeen tasolla.
Hankkeesta vastaa Kevassa Maija Träskelin
Hanketta vetää Kevassa hankejohtaja Maija Träskelin. Hän on työskennellyt aiemmin Kevassa työkykyjohtamisen kehittämisen ja työnantaja-asiakkuuksien parissa kehittämispäällikkönä sekä työelämäasiantuntijana. Maijalla on myös kokemusta digitaalisten, tiedolla johtamisen palveluiden kehittämisestä mm. palvelun tuoteomistajana sekä tutkimustoiminnasta tutkijana.
Hankkeeseen liittyvät yhteydenotot:
maija.traskelin(a)keva.fi
p. 040 146 7879