Mielenterveyden haasteisiin työelämässä ei ole nopeita ratkaisuja, vaan vaikuttavat toimet edellyttävät pitkäjänteistä sitoutumista, poikkihallinnollista yhteistyötä ja rakenteellista kehittämistä, todetaan tuoreessa selvityksessä.
Kevan johtajaylilääkäri Tuula Metsä oli selvityshenkilönä sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä 2025 asettamassa kolmikantaisessa työryhmässä, joka etsi keinoja edistää työikäisten mielenterveyttä ja ehkäistä mielenterveysongelmia. Metsän kanssa selvitystä teki professori Kari Reijula. Selvityksen tuloksia esiteltiin loppuraportin luovutustilaisuudessa toukokuun lopulla.
Selvityksessä korostetaan toimeenpanon tärkeyttä ja toimien viemistä arjen ympäristöön työpaikoille, pitkäjänteisyyttä sekä laajaa vastuunjakoa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
– Yksi keskeinen havainto heti selvitystyön alkuvaiheessa oli, että tietoa ja työkaluja mielenterveyden tukemiseksi on jo paljon. Nyt tarvitaan olemassa olevien välineiden ja oppien juurruttamista pysyväksi osaksi työpaikkojen arkea, Metsä sanoo.
Selvitys osoittaa, että mielenterveyden haasteiden tarkastelu painottuu edelleen liikaa yksilötasolle ja työelämän rakenteelliset ratkaisut jäävät taka-alalle.
– Mielenterveyden häiriöiden yleistyminen heijastaa ennen kaikkea rakenteellista kuormitusta ja järjestelmien yhteensovittamattomuutta, ei niinkään yksilöiden heikentynyttä selviytymiskykyä. Pelkkä hoitoon panostaminen ei riitä, jos työelämän rakenteet, etuusjärjestelmät ja johtamiskäytännöt eivät tue työkyvyn palautumista, Metsä painottaa.
– Huomiota vaativat erityisesti työelämän siirtymävaiheet, joissa mielenterveyden kuormitus usein kasaantuu: nuorten siirtyessä työelämään, työttömän palatessa työhön tai osatyökykyisten tilanteissa. Johtamisosaaminen ja työ- ja toimintakulttuuri, jotka ovat keskeisiä mielenterveyden tukemisen edellytyksiä, vaativat kehittämistä. Lisäksi tarvitaan eri hallinnonalojen ja arjen toimijoiden yhteistyötä toimeenpanon, roolien ja vastuiden selkiyttämiseksi.
– Ilman pitkäjänteistä, ohjelmallista ja poikkihallinnollista lähestymistapaa mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys ja kustannusten kasvu jatkuvat, vaikka hoitoon tehtäisiin lisäpanostuksia.
Yli 30 % uusista työkyvyttömyyseläkkeistä Suomessa myönnetään mielenterveysperusteisesti. Kelan tilastojen mukaan yli 100 000 suomalaista oli mielenterveysperusteisella sairauspoissaololla vuonna 2023. Mielenterveyden vuotuiset kokonaiskustannukset Suomessa ovat jo noin 11 miljardia euroa vuodessa.
– Vaikuttava muutos edellyttää, että mielenterveys tunnistetaan pysyvästi osaksi työelämän ja työkyvyn rakenteellista kehittämistä. Samalla on tunnistettava työn myönteinen ja toimintakykyä vahvistava rooli, Metsä toteaa.
Selvityksessä esitetään neljän ratkaisun kokonaisuutta, joissa yhdistyvät yhdistyvät lyhyen aikavälin toimet ja pitkän aikavälin rakenneuudistukset: 1. Hoitoon pääsy ja integraatio 2. Työpaikkojen rakenteet 3. Johtamisosaamisen vahvistaminen 4. Työkyvyn joustot ja haavoittuvien ryhmät.
– Ratkaisujen lähtökohtana on, että työelämä on keskeinen osa mielenterveyden tukemista, ei vain kuormitustekijä. Pitkän aikavälin tavoite on rakentaa Suomeen mielenterveyttä vahvistava, yhdenvertainen ja kestävä työelämä, joka tukee työkykyä koko elämänkaaren ajan, Metsä sanoo.
Taustaa
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän toimikausi oli 11.6.2025–30.4.2026. Sen tehtävänä oli laatia eläkesopimuksessa esitetty kolmikantainen selvitys keinoista edistää erityisesti työikäisten mielenterveysongelmien ehkäisyä ja hoitoa.
Työryhmän tukena toimivat selvityshenkilöt johtajaylilääkäri Tuula Metsä ja professori Kari Reijula, jotka laativat loppuraportin liitteenä olevan raportin työikäisten mielenterveysongelmien ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä.
Sosiaali- ja terveysministeriön uutinen: Työryhmä esittää pitkäjänteisiä toimia työikäisten mielenterveyden vahvistamiseksi (stm.fi)
Työryhmän loppuraportti: Työikäisten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoito. Ongelmien ehkäisyä ja hoitoa koskevia keinoja selvittävän työryhmän loppuraportti (STM:n raportteja ja muistioita 2026:19 | julkaisut.valtioneuvosto.fi)
Lisätiedot
Tuula Metsä, johtajaylilääkäri, Keva, p. 020 614 2237
