Kunta-alan henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyivät vuonna 2022 keskimäärin kahdella päivällä edellisvuoteen verrattuna. Sairauspoissaoloja kertyi yhä useammalle työntekijälle kuntien kaikilla ammattialoilla ja ikäryhmissä.
Poissaolopäiviä sairauden vuoksi oli viime vuonna keskimäärin 16,5, kun vuonna 2021 päiviä kertyi 14,7. Sairauspoissaolot myös pitkittyivät. Pidempiä, 8–29 päivän poissaolokertymiä oli vuonna 2022 jo reilu kolmannes (34 %), kun edeltävinä vuosina 2019–2021 niitä oli neljännes (24 %) kaikista sairauspoissaoloista.
Myös yli 30 päivän poissaolokertymät lisääntyivät hieman ja ovat nyt noin 14 % kaikista sairauspoissaoloista.
Nuorten sairauspoissaolot jatkoivat kasvuaan ja pitkittyivät
Nuorten, alle 30-vuotiaiden sairauspoissaoloissa on ollut tasaista kasvua vuodesta 2019. Viime vuonna nuorten sairauspoissaolot lisääntyivät lähes kahdella päivällä; poissaolopäiviä oli nuorilla keskimäärin 14.
Poissaolot ovat myös pitkittyneet nuorilla. Alle 30-vuotiaille kertyi viime vuonna selkeästi enemmän pidempiä, 8–29 päivän sairauspoissaoloja (37 %) kuin edellisvuonna (28 %). Yli 30 päivän poissaolojen osuus oli 13 prosenttia kaikista poissaoloista.
Pitkien poissaolojen määrä on ollut nuorilla kasvussa vuodesta 2019 lähtien, jolloin 8–29 päivän poissaolokertymiä oli 24 prosenttia ja yli 30 päivän 9 prosenttia.
Sairauspoissaolot suurimmat varhaiskasvatuksessa ja terveysalalla
Ammattialojen väliset erot sairauspoissaoloissa säilyivät edellisvuosien tapaan. Sairauspoissaolopäiviä kertyi eniten varhaiskasvatuksessa, keskimäärin 21 päivää vuonna 2022. Terveysalalla poissaolopäiviä oli keskimäärin 19,1.
Molemmilla aloilla yleistyivät vuoden aikana keskipitkät poissaolot, joiden osuus kasvoi noin 10 prosenttiyksikköä. Varhaiskasvatuksen työntekijöistä 45 prosentille ja terveysalan työntekijöistä 36 prosentille kertyi poissaolopäiviä sairauden takia 8–29 päivää vuonna 2022.
Varhaiskasvatuksessa myös yli 30 päivän poissaolot ovat lisääntyneet reilusti. Jo joka viidennelle (20 %) työntekijälle kertyi poissaoloa yli 30 päivää vuoden 2022 aikana, kun vuonna 2021 osuus oli 17 %.
Ammattialoista vähiten sairauspoissaoloja oli hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen tehtävissä työskentelevillä, keskimäärin 9,8 päivää vuonna 2022.
Sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset kasvoivat lähes 200 miljoonalla
Keva arvioi, että vuonna 2022 työkyvyttömyydestä aiheutui kunta-alalla työnantajille noin 1,3 miljardin euron kustannukset, joista sairauspoissaolojen välittömien kustannusten osuus oli 69 %. Työkyvyttömyyden kustannukset kasvoivat lähes 200 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna.
Puolet sairauspoissaolojen kustannuksista aiheutuu pitkistä (yli 30 päivän) poissaoloista, vaikka niillä on vain noin 10 % henkilöstöstä.
Terveys- ja sosiaalialalla sekä varhaiskasvatuksessa sairauspoissaoloista aiheutuu muita enemmän kustannuksia. Erot kustannuksissa ovat säilyneet vuosivertailussa.
Syitä sairauspoissaolojen taustalla
Tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen kertoo, että Kevan asiakasorganisaatioista saadut havainnot antavat suuntaa syistä poissaolojen taustalla.
- Henkilöstöasioista vastaavien mukaan sairauspoissaolojen kasvu johtui vuonna 2022 pitkälti koronasairauksista ja hengitystieinfektioista. Henkilöstöä ovat kuormittaneet myös erilaiset muutostilanteet, niin yksityiselämään kuin organisaatioihin liittyvät. Henkilöstövajeen, saatavuuden ja vaihtuvuuden nähdään kuormittavan paitsi työyhteisöjä myös yksilöitä, Pekkarinen listaa julkisen alan työnantajien esiin nostamia syitä.
- Pitkien poissaolojen taustalla voi olla esimerkiksi leikkaushoitoon pääsyn vaikeutta ja hoitojen viivästymistä psyykkisten palveluiden osalta. Osatyökykyisten uudelleensijoittaminen korona-aikana oli hankalaa. Korvaavaa työtä tai työtehtävien ja -ajan muokkausta hyödynnetään liian harvoin, jolloin pitkittyneitä poissaoloja syntyy.
- Yleinen huomio oli, että sairauspoissaoloissa kyse voi pohjimmiltaan olla työuraan liittyvistä haasteista, joista muodostuu pitkittyessään työkyvyn haaste.
Useiden työnantajien havainto kuluvan vuoden perusteella kuitenkin on, että sairauspoissaolojen määrät ovat laskusuunnassa, vaikka koronapandemiaa edeltävälle tasolle ei vielä ylletäkään.
Sairauspoissaolot kunta_alalla vuonna 2022.pdf (2385 kb)Lisätiedot:
Laura Pekkarinen, tutkimusjohtaja, p. 040 574 1803, laura.pekkarinen(at)keva.fi
Taustatietoa
Tilastot perustuvat noin 245 000 kunta-alan eläkevakuutetun sairauspoissaolotietoihin. Tiedot on koottu 60 kuntaorganisaatiosta, jotka ovat tallentaneet henkilöstönsä sairaus- ja tapaturmapoissaolojen alku- ja päättymispäivät ilman diagnoositietoa Kevan Avaintiedot-palveluun vuosina 2019–2022. Mukana on suuria kuntia ja kaupunkeja, sote-kuntayhtymiä ja kunnallisia osakeyhtiöitä.
Esitetyissä kuvioissa ovat mukana vuoden lopussa työsuhteessa olleet henkilöt, joilla oli ansioita vähintään 5000 euroa vuoden aikana. Aineistoa ei ole rajattu työn osa-aikaisuuden perusteella. Lasketut sairausperusteisten poissaolopäivien kertymät vuoden aikana ovat kalenteripäiviä.
Kevan arvioimiin työkyvyttömyydestä työnantajille koituviin suoriin kustannuksiin lasketaan työkyvyttömyyseläkemaksut, sairauspoissaoloajan palkka, jossa on huomioitu sairauspäivärahakorvaus, sekä tapaturmavakuutusmaksut ja työterveyshuollon maksut Kela-vähennysten jälkeen.