Työkykykoordinaattorit ovat suhteellisen uusi ammattikunta kunnissa. He auttavat esimiehiä, henkilöstöhallintoa ja työntekijöitä työssä jatkamista ja työkykyä tukevassa toiminnassa.
Työkykykoordinaattoreita huolestuttaa, miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa työhyvinvointiin, osatyökykyisten eläköitymishalukkuuteen ja oman työn jatkuvuuteen kunta-alalla.
Tulokset käyvät ilmi Kevan teettämästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin työkykykoordinaattoreiden toimintaa kunnissa.
Keitä työkykykoordinaattorit ovat ja mitä he tekevät?
Päätoimiset työkykykoordinaattorit työskentelevät yleensä ainoana ammattinsa edustajana kuntien henkilöstöhallinnossa. Suurimmalla osalla on 2 - 4 vuoden työkokemus. Päätoiminen työkykykoordinaattori on vain joka kolmannessa keskisuuressa tai suuressa kuntaorganisaatiossa.
Työkykykoordinaattorit työskentelevät pääasiallisesti työkyvyn ja työhyvinvoinnin asiantuntijoina ja kehittäjinä. Tehtäviin kuuluu myös erilaisia henkilöstö- ja kehittämistehtäviä, mitkä aiheuttavat työnkuvan pirstaleisuutta. Haastatellut kokivatkin, että tehtävänkuvaa tulisi selkiyttää.
Työkykykoordinaattorit käyttävät eniten työaikaansa työterveysneuvotteluihin ja asiakkaan yksilötapaamisiin.
- Työkykykoordinaattoreiden osaamisalueista tärkeimpiä ovat vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot ja neuvottelutaidot. Lähes kaikki pitävät erittäin tärkeänä työssä onnistumiselle ratkaisukeskeisyyttä, itsenäistä työotetta ja ongelmanratkaisukykyä, kertoo tutkimuksen tekijä, työkykykoordinaattori Riikka Hemmi-Lehtola.
- Työkykykoordinaattoreiden tehtävä on tärkeä, sillä he tukevat työllään yhteiskunnallista työurien pidentämistavoitetta, työnantajan työkyvyttömyyden kustannusten hallintaa sekä yksilön hyvinvointia ja toimeentuloakin, Hemmi-Lehtola kiteyttää.
Keskeisimpänä kehittämiskohteena on osatyökykyisyyteen liittyvät asenteet
Keskeisimmäksi kehittämisen kohteeksi tutkimuksessa nousivat osatyökykyisyyteen liittyvät asenteet. Asenneilmapiirin muutosta tarvittaisiin niin johdossa, esimiesten keskuudessa kuin työyhteisöissäkin.
Ajankohtaiset muutokset, erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen ennakoimattomat vaikutukset työhyvinvointiin, osatyökykyisten eläköitymishalukkuuteen ja oman työn jatkuvuuteen tuovat työhön haastetta.
Työkykykoordinaattorit kaipaavat lisää tietoa hankalien työkykyasioiden ratkaisumalleista ja toimivista käytännöistä. Tiedon lisäksi työhön kaivataan toimivia työkaluja asiakkaan tukemiseen, erityisesti asiakkaan motivoimisen keinoja.
- Haasteita on myös työssä jatkamista tukevissa prosesseissa, toimintaohjeissa sekä organisaation työkykyjohtamisessa. Erityisen haastavana koetaan sovelletun työn ja uudelleensijoitusten mahdollisuudet organisaatiossa. Toimivia ja ohjeistettuja käytäntöjä kaivataan myös monia ongelmia sisältäviin asiakastapauksiin, Hemmi-Lehtolta kertoo.
Työn painopistettä haluttaisiin lisätä ennakoivaan tukeen, mikä vaatisi työkykyjohtamiseen panostamista ja erityisesti johdon ja esimiesten sitoutumista.
Tutkimuksen taustaa
Työkykykoordinaattoreiden yhteystiedot kerättiin keväällä 2017 sähköisellä kyselyllä, jonka Keva lähetti keskisuurten ja suurten kuntaorganisaatioiden henkilöstöasioista vastaaville. Kyselyyn vastasi 151 henkilöä. Varsinaiseen kyselyyn vastasi 48 päätoimisesti työskentelevää työkykykoordinaattoria.
Lisätietoja
Työkykykoordinaattori, TtM Riikka Hemmi-Lehtola, riikka.hemmilehtola@gmail.com, p. 040-5138914
Lue myös
Kevan kuntoutuspäällikön Sirpa Reijosen blogi "Kiitos ja kumarrus työkykykoordinaattoreille"