Kalajoen kaupungilla on tehty sinnikkäästi työtä työkykyhaasteiden hallitsemiseksi ja ehkäisemiseksi hyvin tuloksin. Erityisesti pitkät sairauspoissaolot ovat viime vuosina olleet laskussa.
Toimialojen kirjo on kaupungin tehtävissä laaja, sillä Kalajoki tuottaa kaikki palvelunsa itse. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sivistystoimen tehtävät työllistävät yli puolet noin tuhannen työntekijän organisaatiosta. Henkilöstöön kuuluu lisäksi mm. teknisen toimen, ruoka- ja siivouspalvelujen sekä maatalouden ammattilaisia.
Monet tehtävistä ovat fyysisesti kuormittavia. Kalajoen henkilöstöjohtaja Mari Saari-Someron mukaan pitkäaikaiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovatkin suurin työkykyhaaste tällä hetkellä. Myös mielenterveyden ongelmat ovat olleet kasvussa. Kokonaisuutena sairauspoissaolot ovat kuitenkin pääosin viime vuosien ajan olleet laskusuuntaiset. - Erityisen hyvin olemme onnistuneet palauttamaan henkilöstöä pitkiltä sairauspoissaoloilta takaisin työhön. Pitkien sairauspoissaolojen määrä väheni myös merkittävästi, Saari-Somero kertoo.
Työkyvyn haasteet selvitetään tapauskohtaisesti
Hyvien tulosten taustalla on paljon pitkäjänteistä työtä yhdessä eri toimijoiden kesken. Erityisesti yhteistyötä työterveyshuollon kanssa on tiivistetty. Näin työkykyongelmien syihin ja seurauksiin on päästy entistä paremmin kiinni. - Käymme työterveyshuollon kanssa useamman kerran vuodessa yksitellen läpi tilanteet, joissa työntekijän työkyky on heikentynyt. Pyrimme selvittämään ongelmien taustat ja sovimme etenemisestä, Saari-Somero kertoo. Kynnys järjestää työkykyneuvotteluja on haluttu pitää matalana. – Tavoitteena on, että jokaisesta neuvottelusta päästään ulos ratkaisun kanssa, oli se sitten työkokeilu, osatyökyvyttömyyseläkkeen hakeminen tai joku muu.
Myös esimiesten roolia on pyritty vahvistamaan: työterveyshoitaja on yhteydessä esimiehiin henkilökohtaisesti konsultoiden ja opastaen, miten yksittäisten tapausten kautta voidaan edetä.
Osaamisreservi käyttöön poikkeustilanteessa
Kuluneen vuoden aikana myös Kalajoella ollaan opeteltu toisenlaista työarkea. Henkilöstö on kuitenkin pystynyt sopeutumaan tilanteeseen hyvin, eivätkä nopeat muutokset ole Saari-Someron mukaan ainakaan vielä näkyneet erilaisina työkyvyn haasteina. - Vaikka työyksiköitä on nyt suljettu, niin valmius siirtyä uusiin työtehtäviin on ollut ihailtavaa. Ihmiset ovat käyttäneet sellaista ammattitaitoa, jota ei viime vuosina ole käytetty. Muun muassa opetuspalveluista on siirtynyt lähihoitajan koulutuksen saaneita koulunkäynninohjaajia lähihoitajan tehtäviin ja monia tehtäviä on pystytty myös muokkaamaan tarvittaessa.
Rohkeasti työkykyasioiden äärelle
Vaikka ratkaisuja ongelmiin etsitään ja löydetään koko ajan, myös uusia tapauksia tulee pintaan – niin myös Kalajoella. Niihin pystytään kuitenkin tiiviin yhteistyön ja ennakoinnin ansiosta nykyisin reagoimaan varhaisemmassa vaiheessa. Saari-Somero perään kuuluttaa myös johdon panostamista ja perehtymistä työkykyasioihin. – Itse olen kokenut työterveysneuvotteluihin osallistumisen erinomaisena keinona pysyä ajan tasalla ja kuulolla henkilöstön asioista, Saari-Somero kertoo. Samalla hän rohkaisee muitakin henkilöstöjohtajia menemään työkykykysymysten äärelle henkilötasoa myöten. – Nämä kohtaamiset ovat olleet hyvin voimaannuttavia monesti myös työntekijälle.
Katso yhteenveto vaikuttavia tuloksia työkykyjohtamisella
Vaikuttavia tuloksia työkykyjohtamisella Kalajoella.pdf (475 kb)
