Työkyvyttömyyden taustatekijöistä kunta-alalla

Työkyvyttömyyttä on eri näkökulmista tutkittu runsaasti, siihen vaikuttavista tekijöistä tiedetään. Tarkastelutapoja on hyvä laajentaa ja soveltaa ilmiön tutkimiseen tilastollisia menetelmiä monipuolisesti. Tässä kirjoituksessa tiivistetään tulokset LAD-regressioon perustuvasta tutkimuksesta, jossa analysoidaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työurien pituuteen ja eläketasoon vaikuttavia tekijöitä.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan määräaikaiselle tai pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä Kevan ja Eläketurvakeskuksen (ETK) rekistereiden valossa.

Aineistoon on poimittu rekistereistä satunnaisotos kunta-alan työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2017 ensimmäistä kertaa siirtyneistä (n=3 598), joille on tietoa eläkkeen määrästä, karttuneesta kunta-alan työurasta sekä ansioista ja työeläkettä kartuttavista palkattomista etuusjaksoista vuosilta 2005‒2016.

Robusti tutkimusmenetelmä

Tutkimusmenetelmänä sovelletaan LAD-regressiota, joka tuottaa perinteiseen regressioon verrattuna harhattomampia estimaatteja, kun mallinnettavat muuttujat sisältävät runsaasti nollia ja/tai ääriarvoja, kuten tässä tapauksessa.

Menetelmä soveltuu myös tilanteeseen, jossa selittävät muuttujat, kuten vuosittaiset palkat, ovat korreloituneita.

Tutkimuksessa selitettävät muuttujat ovat eläke (Euroa/kk) ja työura (vuotta), joihin liittyviä vaikutuksia analysoidaan saman aikaisesti. Kyse on siis moniulotteisesta tilastollisesta analyysistä. Selittävät muuttujat ovat:

• palkka (Euroa/kk)
• työtapaturmakorvausjaksot
• pitkäkestoiset sairauspoissaolojaksot
• ammatillisen kuntoutuksen jaksot sekä
• työttömyysjaksot.

Etuusjaksoista on muodostettu vuosikohtainen tieto, päiviä vuodessa. Euroihin on sovellettu logaritmimuunnosta.

Tilastollisessa mallissa on eläkkeelle siirtyneiden eläkettä ja työuraa selittäviä sosioekonomisia muuttujia kaikkiaan 40. Kaikki niistä eivät ole tulosten tulkinnan kannalta merkityksellisiä. Yksi tutkimusmenetelmän etu onkin tunnistaa merkitykselliset selittäjät.

Palkalla samansuuntaisia vaikutuksia työuraan ja eläkkeeseen

Tulosten valossa sairauspoissaoloilla ja työtapaturmakorvauksilla on varsin harvoin merkittävää vaikutusta eläkkeeseen tai työuran pituuteen (Kuvio 1). Vaikutus on pikemminkin pistemäinen. Työttömyydellä ja ammatillisella kuntoutuksella on pääsääntöisesti negatiivinen yhteys eläkkeen määrään ja lievästi positiivinen yhteys työuran pituuteen.

Osa tarkastelussa olevista etuuksista on harvinaisia, ja ajoittain käytettyjä, mutta voidaan pitää yllättävänä, että pitkäaikaisella ja pitkään jatkuvalla sairastamisella ei ole merkittävämpää yhteyttä eläkkeeseen tai työuraan ennen eläkkeen alkamista.

Pitkäaikainen sairastaminen ennen eläkettä leikkaa työuraa. Ammatillisella kuntoutuksella on negatiivinen yhteys eläkkeen määrään, mutta positiivinen yhteys työuran pituuteen.

Eläke karttuu työstä, joten ei ole yllättävää, että palkkahistorialla on positiivinen yhteys eläkkeen määrään sekä työuran pituuteen.

On hyvä huomata, että vuoden 2005 palkan estimaatti eläkkeelle on poikkeuksellinen. Se seuraa tutkimusmenetelmän ominaisuuksista, jossa vaikutusta kasautuu laitapisteisiin tilanteessa, jossa selittävässä muuttujassa on vahva korrelaatio. Estimaatilla ei ole tulkinnallista arvoa, joten sitä ei esitetä kuviossa.

Kuvio 1. Tilastollisen mallin estimaatit eläkkeen määrälle ja työuran pituudelle. Pallo kuvaa nollasta poikkeavaa vaikututusta ja kolmio nollaa.

Päätelmiä

Tutkimus osoittaa, että muilla sovellusalueilla (esim. genetiikka) yleisesti käytettyjä tilastollisia menetelmiä voidaan soveltaa myös eläketurvan tutkimuksessa. Uudet menetelmälliset näkökulmat työkykyilmiöön ovat arvokkaita rikastamaan käsitystä syy- ja seuraussuhteista.

Tilastolliselle tutkimukselle on kasvava tarve, kun pyritään ratkaisemaan esimerkiksi työvoiman saatavuuteen tai työvoimapulaan liittyviä haasteita.

Toki ilmiön syvällisempi ymmärtäminen edellyttää jatkossa monipuolisempaa aineistoa, esimerkiksi lyhyistä sairauspoissaoloista, mutta jo nykyisellään tulokset herättävät pohtimaan eläketurvan määrään vaikuttavia etuuksia ja niihin liittyviä tilanteita käytännössä.

Tulosten valossa voidaan myös arvioida työuran pituuteen ja eheyteen yhteydessä olevia etuuksia, mikä on eläkepolitiikan kannalta merkityksellistä.

Sivuillamme myös

• Tietosivu: Tilastot ja ennusteet
  Blogikirjoitus, Janne Salonen: Työ vanhuuseläkkeen rinnalla on yleistymässä, mutta riittääkö se?
  Blogikirjoitus, Janne Salonen: Tarkentuva kuva työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä