Virtuaalimaailman uhkiin varautuminen luo turvallisuutta

Keva-päivän 10.3. aiheena oli turvallinen työelämä, jota huippuasiantuntijat käsittelivät kyberuhkien, somehäirinnän, megatrendien ja henkilöstön riittävyyden näkökulmista. Samanaikaisesti Euroopassa on kansa, jonka ihmisillä kyse ei ole vain työelämästä, vaan elämästä. Miten ristiriitaisin tuntein voi keskittyä turvalliseen työelämään? Virtuaalitapahtuma antoi tähän konkreettisia eväitä.

Keva-päivän suunnitteluvaiheessa tuskin kukaan osasi kuvitella, kuinka ajankohtaisia ja tärkeitä tilaisuuden aiheet ovat. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja joka päivä järkyttävämmät uutiset ovat nostaneet uhkakuvia pintaan itse kullekin.

Fyysisen ja digitaalisen maailman kietoutuminen entistä enemmän yhteen - ja myös työympäristön laajentuminen verkkoon tuo virtuaalisen, fyysisen ja psykologisen turvallisuuden kysymykset entistä enemmän jokaisen iholla.

Teknologian kehitys tuo valtavasti mahdollisuuksia, mutta myös fyysisen maailman ikävät puolet siirtyvät verkkoon. Virtuaalimaailmassa kaikki on nopeampaa ja tehokkaampaa. Myös kielteisissä asioissa.

Somen vihapuhe on riski työkyvylle

Miten vaikuttaa esimerkiksi sosiaalisen median häirintään? Ihan ensiksi tulee ymmärtää digitaalisen maailman vaikuttavuus ja riskit.

Sosiaalisen median tutkija, sosiaalipsykologian tohtori Suvi Uski toteaa, että digimaailma on vaikuttamiskanavana ihan eri luokkaa kuin fyysinen maailma. Esimerkiksi Ukrainan sodan todellisuus tuli lasten silmille TikTokissa jo paljon ennen kuin aikuiset heräsivät todellisuuteen.

Sosiaalisen median kirjoitukset, videot ja kuvat voivat kiertää digiavaruudessa vuosia. Tällöin niiden kerrannaisvaikutukset ovat moninkertaiset verrattuna fyysisen ympäristön tapahtumiin.

Sosiaalinen media on tärkeä osa avointa hallintokulttuuria ja julkisen sanan vapautta. Toisaalta sosiaalisen median häirintä, kuten mustamaalaus, vihapuhe ja maalittaminen, on hyvinvointia ja mielenterveyttä vahingoittavaa.

Somehäirintää ja sen varsinaista tarkoitusta ei aina edes tunnisteta.

Vihapuhe sosiaalisessa mediassa saattaa näyttäytyä yksilöön kohdistuvana, yksittäisen asiantuntijan työn mitätöimisenä, mutta itse asiassa vihapuhe kohdistuu aina myös organisaatioon, jota asiantuntija edustaa. Tavoitteena voi olla nimenomaan organisaation tehtävän häirintä ja uskottavuuden mitätöinti. Turvallisuudesta vastaavien tulisi tunnistaa nämä hyökkäykset osana disinformaatiovaikuttamista.

Digimaailman työkyvyttömyysriskien osalta herätyksen on tapahduttava viimeistään nyt.

Jokaisen organisaation tulee huolehtia työturvallisuuslain mukaisesti työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä sekä huomioida työolosuhteisiin ja työympäristöön liittyviä tekijöitä. Digimaailma on työympäristö.

Ennakoi ja puutu somevihaan

Somea ei voida sulkea ja se on osa jokaisen arkipäivää, mutta varautumalla olemme valmiimpia kohtaamaan myös vihapuheen.

Varautua voi tunnistamalla riskit, määrittelemällä organisaatiossa toimenpiteet ja vastuut vihapuheeseen reagoinnissa, vahvistamalla työyhteisön yhteistyön kulttuuria sekä perehdyttämällä ja huolehtimalla työntekijöiden viestintäosaamisesta.

Somen mahdolliset kuormitustekijät on hyvä huomioida jo uuden työntekijän rekrytointi- ja perehdytysvaiheessa ja tarkastella realistisesti somen mahdollisesti mukanaan tuomia riskitekijöitä.

Olemme Kevassa pilotoimassa kevään aikana vihapuhe somessa -riskitestiä, jonka avulla kartoitetaan organisaation varautumista ja toimintavalmiutta vihapuhetilanteissa ja henkilöstön kokemusta vihapuheesta työkykyriskinä.

Tunnetta voi ja tulee johtaa

Kyberturvallisuuden asiantuntijan, työelämäprofessori Jarno Limnéllin sanoin turvallisuus on tunne ja sitä voi ja pitää johtaa.

Turvallisuus on myös konkreettisia tekoja ja -toimintamalleja, se on yhteisöllisyyttä. Työyhteisön yhteishenki, psykologinen turvallisuuden tunne, auttaa kestämään erilaisia tilanteita. Kaveria ei jätetä!

Limnéllin mukaan kyberturvallisuutta tehdään huolehtimalla perusasioista, joita ovat muun muassa:

• valppaus
• älä jaa väärää tietoa
• huolehdi ohjelmien päivityksistä ja salasanoista
• käytä luotettuja ja suojattuja verkkoja
• mieti ennen kuin klikkaat

Varmasti jokainen on saanut viestejä, joissa uhkaillaan tai luvataan kaunista ja hyvää. ”Jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, ei se sitä ole.” Älä sorru digimaailman houkutuksiin, henkiseen laiskuuteen, uskomalla, että onneen on oikotietä.

Korona-aikana virtuaalimaailmassa on liikkunut monenlaisia vaihtoehtoisia totuuksia ja jopa hoitokeinoja. Tarinat ja mielikuviin vaikuttaminenkin ovat kyberuhkia. Niihin varautuminen on disinformaation tunnistamista esimerkiksi lähdekriittisyyden avulla.

Turvallisuutta on myös realismi. Yli 90 prosenttia tietomurroista alkaa edelleen sähköpostista ja eniten mokia tapahtuu keskiviikkoiltapäivänä, Limnéll toteaa.

Kun mokaan, kuinka reippaasti nostan heti käteni pystyyn ja pyydän apua? Pelkäänkö menettäväni kasvoni vai luotanko siihen, että työyhteisö tukee eikä väheksy tilannetta? Tiedänkö ylipäätänsä, miten toimia ja keneen otan yhteyttä?

Organisaation toimintakulttuuri, selkeät etukäteen mietityt vastuut ja toimintatavat sekä työyhteisön psykologinen turvallisuus vaikuttavat siihen, kuinka lujaa huudan apua vai suljenko koneen ja toivon huijausviestin katoavan.

Turvallisuus ja kyberturvallisuus rakennetaan entistä enemmän vahvistamalla työyhteisön muutoskyvykkyyttä, tunnistamalla jokaisen kasvava merkitys ja vaikutusmahdollisuus verkkotoimijana sekä sisäistämällä yhteiset toimintatavat ja arvot. Turvallisuus tehdään lähellä, työyhteisössä, ystävien, perheen kesken. Riittävä varautuminen on realismia ja luo turvallisuutta.

Keva-päivän 2022 aiheena oli turvallinen työelämä. Tallenne tapahtumasta on katsottavissa 24.3.2022 asti: Keva-päivä 2022

Kirjoitus on osa keväällä julkaistavien blogikirjoitusten sarjaa, jossa käsittelemme turvallista työympäristöä, työhyvinvointia ja psykologista turvallisuutta epävarmoina aikoina eri näkökulmista.