Mitä on työkykyjohtaminen?

Aktiivisen tuen toimintatapa

Aktiivisen tuen toimintatapa on esihenkilön, työntekijän ja koko työyhteisön toimintamalli sujuvan työn varmistamiseksi. Se koostuu

• varhaisesta tuesta
• työhön paluun tuesta ja
• tehostetusta tuesta. 

Miksi aktiivinen tuki?

• varmistaa työn sujumisen työyhteisössä
• lisää työhyvinvointia ja tuloksellisuutta
• tukee työkykyä sekä vähentää sairauspoissaoloja ja niiden aiheuttamia kustannuksia
• pidentää työuria, minkä seurauksena ennenaikaisen eläköitymisen kustannukset pienenevät. 

Asiakkaanamme saat Kevasta tukea toimintatavan arviointiin ja kehittämiseen

Voit arvioida ja kehittää organisaatiosi aktiivisen työkyvyn tuen toimintatapaa toteuttamalla Avaintiedot-palvelussa aktiivisen tuen arviointikyselyn eri kohderyhmille.​ 

Saat eri näkökulmista palautetta organisaatiosi aktiivisen tuen toimintatavasta ja ideoita sen kehittämiseksi. 

Vastauksista koostuu valmiit raportit palveluun. Raportteja voi hyödyntää esimerkiksi kehittämisen tukena, keskustelun pohjana tai työpajamateriaalina. Aktiivisen tuen arviointikysely on käytettävissä suomeksi ja ruotsiksi. 

Kevan asiakkaana saat myös

• tietoa organisaatiosi toimintatapojen nykytilasta ja toimivuudesta
• tukea toimintatavan kehittämistyön suunnitteluun ja toteutukseen
• tehoa työkyvyn tukemisen esim. ammatillisen kuntoutuksen prosesseihin
• ohjausta vaikuttavaan työterveysyhteistyöhön
• työkalun aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointiin
• käyttöönne Työkykypolkuja-oppimispelin tukemaan toimintatavan selkiyttämisessä. Tutustu Työkykypolkuja-oppimispeliin

Varhainen tuki varmistaa sujuvan työn osana esimiestyötä

Varhainen tuki on työntekijän ja koko työyhteisön hyvinvoinnin ja työn sujumisen varmistamista. Sen avulla voidaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ennaltaehkäistä työkykyongelmia ja säästää kustannuksissa.

Myös korvaava työ on osa varhaista tukea.

Varhainen tuki

• käynnistyy jo uuden työntekijän rekrytoinnista
• liittyy esimiehen päivittäisjohtamiseen ja toiminnan suunnitteluun sekä tulevan ennakointiin
• sisältää kehityskeskustelun, jossa sovitaan työntekijän työn tavoitteista ja keskustellaan työkyvystä
• varmistaa sujuvan ja tuloksellisen työn työyhteisössä, kun työntekijän tavoitteita peilataan työyhteisön ja toimialan tavoitteisiin.

Suuri osa ongelmista voidaan ratkaista työpaikalla

Varhaista tukea tarvitaan myös silloin, kun työyhteisö tai työntekijä alkaa oireilla. Esihenkilön ja työyhteisön tulee tunnistaa ja hakea keinoja työkykyongelmien ja työyhteisöongelmien ratkaisemiseksi.

Noin kolmannes sairauspoissaolojen taustalla olevista syistä johtuu työpaikan toimintakulttuurista. Suuri osa työssä selviytymisen ongelmista voidaankin ratkaista työpaikan omin keinoin.

Korvaava työ sairauspoissaolon sijaan

Sairaus tai tapaturma ei aina edellytä poissaoloa työstä, vaan työntekijä voi tehdä korvaavaa työtä.

Toimintatavan käyttöönotto edellyttää huolellista suunnittelua yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keva ei ota kantaa Työ- ja virkaehtosopimusten oikeaan soveltamiseen.

• Kevan tutkimusjulkaisu: ”Korvaava työ kunta-alalla – toimintatavan suunnittelu ja käyttö” (pdf)

Paluun tuki auttaa palaamaan takaisin työhön 

Paluun tuen avulla työpaikalla voidaan ehkäistä sairauspoissaolojen uusiutumista ja lyhentää poissaolojen kestoa. Paluun tuki on osa esihenkilötyötä.

Sujuva työhön paluu vaatii hyvää suunnittelua ja valmistautumista esihenkilöltä, työhön palaavalta ja työtovereilta. Koko työyhteisö vaikuttaa työhön paluun onnistumiseen.

Työhön palaamisen onnistuminen edellyttää, että työhön paluun valmistelu on aktiivista ja se aloitetaan tarpeeksi ajoissa. Tärkeintä on se, mitä tapahtuu työntekijän ensimmäisten kahden-kolmen poissaolokuukauden aikana. Esihenkilön ja työntekijän tulee sopia yhteydenpidosta jo poissaolon alkaessa ja aloittaa työhön paluun suunnittelu hyvissä ajoin.

• Tutustu myös Kelan osasairauspäivärahan mahdollisuuteen: Osasairauspäiväraha (Kela.fi)

Tehostettu tuki auttaa jatkamaan työssä

Tehostettua tukea tarvitaan silloin, kun esihenkilön ja työyhteisön omat keinot eivät riitä ratkaisemaan työssä selviytymisen ongelmia. Ratkaisuja voidaan etsiä yhdessä henkilöstöpalveluiden, työterveyshuollon ja muiden kumppaneiden, kuten Kevan avulla.

Tehostetussa tuessa esihenkilö ja työntekijä

• kartoittavat nykytilanteen ja mitä on tehty varhaisen tuen vaiheessa
• selvittävät mitä mahdollisuuksia on jatkaa työssä
• sopivat etenemistavasta.

Työterveysneuvottelussa etsitään yhdessä ratkaisuja

Tehostetussa tuessa järjestetään usein työterveysneuvotteluja, joihin osallistuvat esihenkilö, työntekijä ja työterveyshuollon edustaja (yleensä työterveyslääkäri) sekä tarvittaessa henkilöstöpalveluiden edustaja. Työntekijä voi halutessaan kutsua mukaan työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen.

Työterveysneuvottelun tavoitteena on löytää paras mahdollinen ratkaisu sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta.

Neuvottelussa

• tehdään tilannearvio
• pohditaan keinoja työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi
• sovitaan etenemisestä.

Kaikkien osapuolten valmistautuminen työterveysneuvotteluun on tärkeää ratkaisujen löytämisen helpottamiseksi. Jos työkykyä haittaavat terveydelliset syyt, tarvitaan työterveyshuollon arvio työkyvystä sekä kuntoutus- ja hoitotarpeesta.

• Työkyvyn arviointi työterveyshuollossa (pdf)

Työyhteisön tehostettu tuki

Myös työyhteisö voi olla tehostetun tuen tarpeessa. Työyhteisökriisien ratkaisuun voidaan käyttää keinoja työyhteisösovittelua.

Lisätietoa ja materiaalia tehostettuun tukeen

• Osatyökyvyttömyyseläke
• Ammatillinen kuntoutus

Työkykyjohtaminen organisaation muutostilanteissa

Julkisen sektorin isot palvelurakenneuudistukset vaikuttavat usein henkilöstön työhyvinvointiin ja työuriin.

Vaativissa muutostilanteissa on tärkeää tukea henkilöstöä ja kehittää työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen toimintamalleja vastaamaan uuden organisaation tarpeita. Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa laadukkaat palvelut ja organisaatio menestyy vaativissakin muutostilanteissa. 

Osana henkilöstön muutoksen tukea sekä työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistä on oleellista, että organisaatio:
 

• ennakoi ja tunnistaa työkykyyn ja työkyvyttömyyskustannuksiin liittyviä riskejä olemassa olevan tiedon pohjalta
• muokkaa ja uudistaa työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen sekä työkyvyn tuen malleja niin, että ne vastaavat uutta toimintaympäristöä ja ovat osa alkavaa toimintaa sekä työpaikan arkea
• kohdentaa työterveyden toimia tunnistettuihin työkyvyttömyysriskeihin ja muutostilanteisiin liittyviin työkyvyn tuen tarpeisiin.

Keva tukee organisaatioita vaativissa muutostilanteissa

Työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen konsultointipalvelu on tarkoitettu vaativaa organisaatiomuutosta suunnitteleville tai toteuttaville organisaatioille, esimerkiksi uuden organisaation perustajille.

Konsultoivan tuen lähtökohtana on asiakasorganisaation kysymys, huoli tai tarve esimerkiksi 

• henkilöstön työhyvinvoinnista
• työkyvyttömyysriskeistä
• työterveysyhteistyön toimivuudesta 
• työkykymallien toimivuudesta.

Konsultointi käynnistyy Kevan asiakaspäällikön tekemän palvelutarvekartoituksen pohjalta. Yhteinen tilannekuva luodaan olemassa olevan tiedon pohjalta ja suunnitellaan mahdolliset jatkotoimet. Keva voi sovittaessa konsultoida myös jatkotoimenpiteiden toteuttamista.

Ota yhteyttä

Pieneltäkin tuntuva kysymys tai tarve selkiyttää tilannetta, on riittävä syy ottaa yhteyttä Kevaan. Ota yhteyttä omaan asiakaspäällikköösi tai työnantajien puhelinneuvontaan.

• Työnantaja-asiakkaan neuvonnan yhteystiedot