Työkykyjohtamisen ydinasioita ovat työn ja työympäristön kehittäminen. Kuitenkin työyhteisöissä keskitytään usein työkyvyn parantamiseen yksilötasolla. Harvemmin seurataan sitä, mitä kuuluu työyhteisöille.
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsotessa käynnistettiin syksyllä 2019 Yhteisöllinen työhyvinvointi -hanke. Kevan työelämän kehittämisrahan tukeman hankkeen tavoitteena on rakentaa yhteisöllisen työn toimintamalli ja tuottaa työvälineitä, jolla tuetaan koko työyhteisön työkykyä ja työhyvinvointia - yksittäisten työntekijään kohdistuvien tukitoimien lisäksi.
Dialogia kehittämällä ratkaisuja työyhteisön haasteisiin
Hankkeen parissa työskentelevä projektiryhmä järjestäytyi lopulliseen kokoonpanoonsa vuoden lopulla. Toiminta on käynnistynyt kokoamalla tiimejä kevään aikana läpikäytävään dialogiprosessiin. Dialogiprosessissa valitaan kehitettävät teemat ja työskennellään niiden parissa.
Koko projektia täysiaikaisesti luotsaava Kymsoten palvelupäällikkö Eeva Nummi iloitsee henkilöstön aktiivisesta osallistumisesta ja dialogiprosessiin osallistuvien ryhmien monipuolisuudesta. Monet mukaan lähteneet ryhmät ovat syntyneet aitojen tarpeiden pohjalta: työyhteisössä on haasteita, joihin halutaan aktiivisesti tarttua. - Aiemmin meille on tullut pyyntöjä ikääntyvien palveluihin ja aikuissosiaalityöhön ja mukaan haluttiin saada myös terveydenhuollon henkilöstä. Lisäksi dialogiprosessiin on lähtenyt mukaan kuntoutuksen esimiesryhmä ja neuvolatoiminnan ryhmä, Nummi kertoo.
Johdon sitoutuneisuudesta hankkeeseen kertoo se, että koko organisaation johtoryhmä on mukana kevään dialogiprosessissa. Nummen mukaan työyhteisössä unohdetaan usein johdon tukeminen: - Johtoryhmäläisten rooli on lopulta melko yksinäinen ja hekin tarvitsevat tukea.
Tukea omiin voimavaroihin ja ammatillisen arvostukseen
Ryhmissä tähän mennessä esiin nousseita teemoja ovat mm. oman voimaantumisen keinot ja itsestään huolehtiminen. Lisäksi yksin työskentely ja vertaistuen mahdollisuus ovat puhututtaneet. Ratkaisuja etsitään lisäksi ajan puutteen tuomiin haasteisiin sekä omien voimavarojen riittävyyteen. - Myös ammatillisen arvostus ja luottamus omaan ammattitaitoon on noussut keskusteluissa esille. Joissakin ammattiryhmissä on vahva kokemus siitä, ettei ammatillista osaamista arvosteta riittävästi, Nummi kertoo.
Me teemme edelläkävijänä dialogin kehittämistä ja tutkimme sitä samalla. Tämä on ainutlaatuista, uraauurtavaa kehittämistyötä, jonka soisi jalkautuvan aikanaan koko organisaatioon ja laajemmin myös muiden työyhteisöjen hyödynnettäväksi.
Hankkeen päätyttyä tavoitteena on yhteinen oivallus siitä, että työhyvinvoinnilla on myös yhteisöllinen ulottuvuus ja sen kehittämiseen löytyy keinoja. Väitöstutkimustaan dialogisuudesta samaan aikaan tekevä Nummi pitää tärkeänä, että projektin aikana saadaan myös selkeitä näyttöjä dialogityön tuloksellisuudesta.